Aiemmin toteutettuja hankkeita: Strateginen ennakointi ja johtaminen

Kansallinen ennakointi 2020 – Ekosysteemin kartoitus, ennakointikyvykkyyden arviointi ja kehittämissuositukset (2019–2020)

Lue lisää hankkeesta

 

Bastu – Yrittäjien ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yrityskehittämö

Turun yliopiston tulevaisuusalusta Bastu® rakentaa kuudennen aallon resurssiviisasta taloutta ja yritysekosysteemiä konkreettisen tekemisen ja nopeiden kokeilujen kautta. Bastun tehtävä on mahdollistaa ja tukea alueen yritysten kehitystä törmäyttämällä asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen yritysten käytännön tekemisen kanssa. Bastu yhdistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamisen yritysten konkreettisiin tarpeisiin.

Varsinais-Suomessa on vahvaa osaamista ja ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan uusintaa ja uudistaa erilaisina yhdistelminä ja hyödyntää kestävästi. Bastu-verkostossa yritykset osallistuvat kestävän ja merkityksellisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Verkkosivut: https://bastuturku.utu.fi/

Lisätietoja: Keijo Koskinen ja Essi Silvonen

Ennakointi ja tulevat sukupolvet lainsäädännössä (Foresight and Future Generations in Law-Making FORGE)

Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät ennakointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä lainsäädäntötarpeiden tunnistamisessa ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi ne edellyttävät tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien huomioimista lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa, myös parlamentaarisessa lainsäädäntötyössä. Nämä kehittämistarpeet on tunnistettu monissa kehittyneissä demokratioissa sekä myös EU:ssa.

Vertailevasta näkökulmasta Suomessa on jo erittäin kehittynyt valtiollinen ennakointijärjestelmä, mutta tulevien sukupolvien huomioiminen lainsäädäännössä edellyttää ennakoinnin, lainvalmistelun sekä myös poliittisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä edelleen. Ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimiseen tähtäävien käytäntöjen kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, jossa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja oikeustieteellistä asiantuntemusta.

Hankkeessa analysoitiin tulevien sukupolvien moraalista, juridista ja poliittista asemaa sekä pyrittiin selvittämään tulevien sukupolvien oikeuksien perustaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeessa kartoitettiin ja vertailtiin ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen käytäntöjä kehittyneissä demokraattisissa valtioissa sekä EU:ssa. Kartoituksen perusteella pyrittiin määrittelemään parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ennakointitiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa sekä tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien turvaamiseen poliittisessa päätöksenteossa yleisemmin.

Lisäksi hankkeessa kartoitettii ennakoinnin sekä tulevien sukupolvien huomioimisen nykytilaa Suomessa sekä tunnistettiin ongelmakohtia suomalaisen lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Hankkeen tavoitteena oli tarjota konkreettisia kehittämisehdotuksia siitä, miten suomalainen ennakointi- ja päätöksentekojärjestelmä voisi jatkossa paremmin huomioida tulevia sukupolvia.

Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Turun yliopiston ja  Åbo Akademin yhteistyönä ajalla 1/2022–11/2022. 

Lisätietoja: Toni Ahlqvist, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Hankkeen julkaisut:

Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa (MAKE)

Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta on siirtynyt fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Muutos on järisyttävä, sillä nykyinen fossiilitalouden maailmanmalli on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin sen jälkeinen maailmanmalli. Erot liittyvät muun muassa perusluonteeseen (keskittynyt vs. hajautunut), paikkasidokseen, talousmalliin, talouden fokukseen, kulutusmalliin, toimien ulkoisvaikutuksiin ja hiilensidontaan. 
 
Maaseudun toimijoiden asema ja maaseudun yhteiskunnallinen rooli voi toteutua maailmanmallin muutoksessa hyvin eri tavoin. Kaikki biotalouden hyödyntämät luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla. Kiertotaloudessa maaseutu on kaupunkien tapaan monipuolisesti osallisena.  
 
MAKE-hankkeen tavoitteena on

  • kuvata fossiilitalouden jälkeisen yhteiskunnan ilmentymiä,
  • tunnistaa esteitä maaseudun elinvoimaa vahvistavien ilmentymien yleistymiselle ja
  • ääritellä keinoja esteiden poistamiseksi.

 
Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Se alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Hankkeen verkkosivut: www.kestavamaaseutu.info

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset (KOTIETU)

Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan.

Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2040: kasvis-Suomi, ympäristö-Suomi, terveys-Suomi, huoltokyky-Suomi ja kotieläin-Suomi. 

Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu (yritysten ympäristöjohtaminen). 

Hankkeen kesto on 1.1.2018–31.3.2021. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä alan yritykset ja järjestöt (A-Tuottajat, HKScan, MTK, Raisio, Snellman, Valio, Salaojituksen Tukisäätiö).

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

> Lue lisää hankkeesta ja sen tuottamista Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvista.

Tutkimusraportteja: 

Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene (2019) Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat. TUTU eJulkaisuja 7/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku. https://www.utupub.fi/handle/10024/147943 

Turun kaupungin osaamisen ja elinikäisen oppimisen visio

Turun kaupunki käynnisti syksyllä 2019 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen katsovan visiotyön. Osaamisen visiotyön tavoitteena on vahvistaa turkulaisten osaamista, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä paremmin tunnistaa kaikkea sitä osaamista, mitä alueella on. Laajasti turkulaisia osallistanut visioprosessi katsoo vuoteen 2040 asti: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Visioprosessi on pohja tiekarttaprosessille, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä. Tiekartta kääntää ajatukset kouluttautumisesta osaamisen kehittämiseen ja tuo näkyväksi myös virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista. Tulevaisuudessa turkulaiset tunnistavat paremmin oman osaamisensa ja osaavat hyödyntää sitä entistä laajemmin.

Kokonaisvaltainen visio nostaa osaamisen merkitystä myös kaupungin kehittämisessä sekä nostaa Turun alueelliseksi ja valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Tavoitteena on vastata jatkossa paremmin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon sekä ikärakenteen ja ilmaston muuttumiseen. Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka miettii tässä mittakaavassa tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisen puitteita.

Visioprosessin loppuraportti: 

Nieminen, Anne & Ollila, Johanna (2021) Turun osaamisen visio. Visioprosessin loppuraportti. Tutu eJulkaisuja 1/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 46 s. ISBN 978-952-249-551-8 (pdf), ISBN 978-952-249-552-5 (painettu), ISSN 1797-1322. 
 

Lisätietoja: Johanna Ollila ja Anne Nieminen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus.