Kestävä kehitys kokoaa yhteen monimutkaiset haasteet ja korostaa niiden keskinäistä systeemistä nivoutumista toisiinsa. Ei ole mahdollista ratkaista yhtä haastetta kerrallaan, vaan on puututtava niihin kaikkiin yhtäaikaisesti. Etsimme ratkaisuja sekä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen että talouden, julkisen vallan ja yhteiskunnan rakenteiden tasoilta. Perimmäisinä tavoitteina ovat luonnonjärjestelmien kestävyys ja globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Niiden saavuttamiseksi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen transformaatio on välttämätön.

Tutkimme transformaation taustalla ohjaavia tulevaisuuskuvia ja tuotamme sitä edistäviä prosesseja. Kaiken perustana ovat kulttuuriset tiedot, taidot ja maailmankuvat, luontosuhde, tulevaisuuslukutaito ja tulevaisuusperintö. Ne yhdistyvät kompleksisella tavalla paikallisesti ja maailmanlaajuisesti yhteiskunnan rakenteisiin ja valtaan. Transformaatiotutkimus on transdisiplinääristä eli sitä tehdään yhdessä eri tahoilla yhteiskunnassa toimivien kanssa.

Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet:

AMPASE Ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikat

AMPASE-hankkeessa tarkastellaan ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikkoja niin luonnontieteen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kuin kansalaistieteenkin näkökulmin ja menetelmin.

Tutkimme ampiaisten ekologiaa sekä hyödyntämällä kansalaistiedettä että itse kerätyn aineiston avulla. Pyydämme kansalaisilta havaintoja, kokemuksia, näytteitä ja keinoja niin ampiaisten karkottamiseksi kuin niiden kanssa toimeen tulemiseksi. Tarkastelemme media-analyysin ja haastatteluiden avulla, millä tavoin tieto ampiaisten ekologiasta vaikuttaa niihin suhtautumiseen ja minkälaisia rauhanomaisia ampiaisten ja ihmisten yhteiselon keinoja urbaaneissa ympäristöissä voisi olla hahmoteltavissa.

Rahoitus: Koneen säätiö, 2019-2021.

Verkkosivut: http://ampase.fi/

Lisätietoja: Minna Santaoja

Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas ekologisen jälleen rakentamisen työkaluiksi (DYNAMO)

DYNAMO-hankkeen tavoitteena on luoda dynaamisen museon ja tulevaisuusperintöverstaan konseptit, jotka tähtäävät kulttuurin tavoitteelliseen transformaatioon kohti kestävämpää maailmaa. Tulevaisuusperintö antaa taidollisen ja tiedollisen, merkityksellistämisen kautta tunteisiin ja empatiaan kytkeytyvän työkalun ja dynaaminen museo mahdollistaa sen laajamittaisen käyttämisen.  

Hankkeen visiona on, että sen vaikutuksesta Suomeen syntyy joukko dynaamisia museoita, joiden palveluihin lähivuosina kuuluu tulevaisuusperintöverstaita, jotka toimivat vaikuttavina kulttuurisen kestävyystransformaation ja sivistyskäsityksen laajentamisen alustoina laajalle yhteiskuntaa.   

Dynaamisessa museossa on kyse toisaalta käsitteellisestä muutoksesta eli museotyön ymmärtämisestä uudella tavalla yhteiskunnan rajapinnassa toimivaksi instituutioksi, joka tuottaa tavoitteellista kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. 

Hankkeen toteuttavat 1.8.2020–31.3.2022 välisenä aikana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osasto sekä Suomen Metsämuseo Lusto. DYNAMO on Sitran Sivistys+ -projektin osahanke ja lisäksi osa hankkeen rahoituksesta tulee Museoviraston Ratkaisuriihi-rahoituksesta Dynaaminen museo kestävyyden väylänä. 

Lisätietoja: Katriina Siivonen, Pauliina Latvala-Harvilahti ja Noora Vähäkari.

Hankkeen verkkosivut: utu.fi/dynamo

Futures Literacy across the Deep (FLxDeep)

FLxDeep is a six-partner initiative led by Finland Futures Research Centre at Turku School of Economics – University of Turku in cooperation with futures literacy experts at UNESCO.

It is funded by EIT Climate KIC and aims to co-create and implement processes that introduce, develop and actively apply the capability called futures literacy to support climate-related social, business, and technological innovation.

> Read more about the project.

Further information: Nicolas A. Balcom Raleigh

Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin (WISE)

WISE-hanke pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja arviointia sekä parantamaan Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. 

WISE kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), jossa kehitetään nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin (kuten samanaikainen ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus).

POR on todellista päämajaa matkiva harjoitusalusta, jossa päätöksentekijät pyrkivät toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. POR on kehitettävissä harjoitusalustasta pysyväksi politiikkamekanismiksi. Se voi tarjota nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, joihin Suomen kaltainen pieni ja avoin kansallisvaltio vääjäämättömästi altistuu lähitulevaisuudessa.

WISE-hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ohjelmasta 'Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä' ja se toteutetaan vuosien 2018–2023 aikana. 

WISE-konsortion osahankkeita johtavat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Toni Ahlqvist (vuodesta 2020, Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).

Hankkeen verkkosivut: http://wiseproject.fi/
Twitterissä: https://twitter.com/wiseprojectfi

Lisätietoja: Toni Ahlqvist & Marko Ahvenainen

STN logot

Pandemian vaikutukset vapaa-ajan palveluiden ja tilojen käyttöön

Turun kaupunkitutkimusohjelma, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tampereen korkeakouluyhteisön arkkitehtuurin yksikkö sekä Helsingin kaupunkitietoyksikkö toteuttavat yhteistyössä tutkimushankkeen koskien Covid19-pandemian pitkä- ja lyhytaikaisia vaikutuksia kaupunkien vapaa-ajan palveluiden ja tilojen käyttöön.

Kaupunkien tarjoamilla vapaa-ajan palveluilla (liikunta, kirjastot, kulttuuri, museot, teatterit, konsertit, nuorisopalvelut jne.) ja niihin liittyvillä moninaisilla julkisilla tiloilla on tärkeä merkitys kaupungin sosiaalisessa elämässä ja yhteisöllisyyden mahdollistajina. Koronaviruspandemia on kuitenkin muuttanut ihmisten käyttäytymistä, esimerkiksi palveluiden käyttömääriä ja -tapoja sekä viranomaisten rajoitusten ja suositusten että ihmisten oman harkinnan ja pelkojen vuoksi. Esimerkiksi kirjastoja käytetään edelleen fyysisen aineiston lainaamiseen, mutta niiden asema kaupunkilaisten jaettuina olohuoneina on ainakin tilapäisesti heikentynyt ja rajoitusten kiristyttyä jopa katkennut määräajaksi. Teatteriin, konsertteihin ja näyttelyihin uskaltautui väljempienkin rajoitusten puitteissa vain osa ihmisistä. Myös liikuntapaikkojen käyttöä on jouduttu rajoittamaan. Hyväksyttävän väljyyden vaade on ollut erilainen vaihtelevissa pandemiaolosuhteissa. 

Käytön muutokset niin palveluissa kuin niiden tuottamiseen perinteisesti käytetyissä tiloissa aiheuttavat monenlaisia haasteita niin käyttäjille kuin kaupunkiorganisaatioillekin. Ihmiset, seurat, yhdistykset ja yritykset ovat joutuneet muuttamaan ja kenties tulevat pysyvämminkin muuttaneeksi toimintaansa. Tilat ovat olleet ainakin osittain vajaakäytössä tai jopa käyttämättöminä, ja niiden työntekijät pahimmillaan lomautettuina tai irtisanottuja. Samaan aikaan tilakustannukset aiheuttavat haasteita. Osa vaikutuksista voi kestää lyhyemmän ajan, osa voi jäädä pysyviksi, millä on monenlaisia taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi osa palveluista voidaan korvata tai täydentää digitaalisesti, mutta ei kaikkia. 

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koronapandemian mahdollisia lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia vapaa-aikatoimialaan kuuluviin palveluihin. Tarkastelussa ovat sekä käyttäytymisen ja käyttöjen muutokset, että niihin erityisesti tarkoitettujen kaupungin omistamien (sisä)tilojen käyttö- ja suunnitteluratkaisut. 

Tutkimuksessa kartoitetaan palvelujen käyttäjien ja työntekijöiden näkemyksiä vapaa-aikatoimialaan kuuluvien palveluiden ja niiden tuottamiseen käytettyjen julkisten sisätilojen käytöstä kahdessa erilaisessa pandemiatilanteessa (väljät ja tiukat rajoitukset) ja pandemian jälkeen. Lisäksi tunnistetaan keskeiset tilojen ja palvelujen muutostarpeet, sekä muodostetaan ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Tutkimusmenetelminä käytetään käyttäjille suunnattua kyselyä, asiantuntijahaastatteluja sekä -työpajoja.

Tutkimuksen rahoittavat Turun, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Oulun kaupunkien vapaa-ajan toimialojen yksiköt. 

Lisätiedot: Erikoistutkija Sari Puustinen, sari.puustinen@utu.fi, puh. 050 522 4182

 

RURALIZATION

RURALIZATION -tutkimus- ja innovaatiohankkeessa haetaan uusia keinoja EU:n maaseutualueiden kehittämiseen, maaseudun sukupolvenvaihdokseen ja maaseudulla työllistymiseen. Taustalla on tieto kasvavien kaupunkialueiden ja taantuvien maaseutualueiden epätasa-arvoisesta kehittymisestä, mikä uhkaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota.

Tutkimuksessa selvitetään maaseutuasumisen ja -yrittämisen sukupolvenvaihdokseen, maallemuuttoon ja maankäyttöön liittyviä haasteita. Hanke tuottaa tietoa sellaisista käytännön toimista ja poliittisista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää uusien sukupolvien asettumista maaseutualueille ja maataloussektorille.

Hankkeella on seuraavat tavoitteet:

  • Ymmärretään sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet ja määritellään sellaiset tekijät ja ajurit, joiden on huomattu lisäävän tiettyjen maaseutualuiden dynamiikkaa.
  • Kehitetään usean erilaisen toimijan yhteistyöllä suotuisia olosuhteita ja dynamiikkaa edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla maaseutualueilla.
  • Määritellään ja arvioidaan innovatiivisia käytäntöjä, joilla edistetään maallemuuttoa, uuden sukupolven maataloustuotantoa ja maankäytön mahdollisuuksia. Keskeiset sidosryhmät sitoutetaan arvioimaan kriittisesti ja kehittämään näitä toimenpiteitä ja strategioita.
  • Selvitetään uusien sukupolvien maaseutuun liittyviä unelmia, suunnitellaan politiikkasuosituksia, joiden avulla näitä unelmia voidaan toteuttaa.
  • Etsitään uusia kasvun mahdollisuuksia, jotka voidaan saavuttaa ohittamalla perinteiset sukupuoliroolit maaseudun sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä.
  • Osallistetaan keskeiset toimijat levittämään tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Kannustetaan sidosryhmiä edistämään uusien toimintamallien käyttöönottoa, jotta maaseutualueista tulee mielenkiintoinen vaihtoehto uusille sukupolville. 

Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitetussa RURALIZATION-hankekonsortiossa on mukana 18 partneria 12 EU-jäsenmaasta. Hankkeen seitsemästä eri työpaketista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen päävastuulla on aihepiiriin liittyvä ennakointitutkimus. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2019–30.4.2023.

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen & Pertti Ruuska

https://www.ruralization.eu

https://twitter.com/ruralisaatio

UNESCO Chair: Learning Society & Futures of Education

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla. 

Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa. 

Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/

Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru

Urban Futures Podcasts

The Urban Futures Podcast is an interdisciplinary knowledge creation platform for the purpose of communicating and spreading research environmental information to build a better future for societies.

Project funding: The Nessling Foundation, 2019.

Website: https://greeningfutures.utu.fi

Further information: Ana Maria Jones & Markku Wilenius

 

Urban Futures Podcasts logo