Kestävä kehitys kokoaa yhteen monimutkaiset haasteet ja korostaa niiden keskinäistä systeemistä nivoutumista toisiinsa. Ei ole mahdollista ratkaista yhtä haastetta kerrallaan, vaan on puututtava niihin kaikkiin yhtäaikaisesti. Etsimme ratkaisuja sekä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen että talouden, julkisen vallan ja yhteiskunnan rakenteiden tasoilta. Perimmäisinä tavoitteina ovat luonnonjärjestelmien kestävyys ja globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Niiden saavuttamiseksi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen transformaatio on välttämätön.
Tutkimme transformaation taustalla ohjaavia tulevaisuuskuvia ja tuotamme sitä edistäviä prosesseja. Kaiken perustana ovat kulttuuriset tiedot, taidot ja maailmankuvat, luontosuhde, tulevaisuuslukutaito ja tulevaisuusperintö. Ne yhdistyvät kompleksisella tavalla paikallisesti ja maailmanlaajuisesti yhteiskunnan rakenteisiin ja valtaan. Transformaatiotutkimus on transdisiplinääristä eli sitä tehdään yhdessä eri tahoilla yhteiskunnassa toimivien kanssa.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet:
Media-alan tutkimussäätiön rahoittama tutkimushanke pureutuu siihen, miten suomalaiset mediatoimijat voivat hyödyntää tekoälyä vastuullisesti ja kuluttajien luottamusta vahvistaen.
Vuosina 2025–2026 toteutettava hanke yhdistää sääntelyanalyysin, kansainvälisen asiantuntijapaneelin näkemykset ja kokeellisen kuluttajatutkimuksen. Tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa, joka tukee sekä media-alan strategisia päätöksiä että uusien tekoälysovellusten kehittämistä.
Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa:
- EU-sääntelyn vaikutuksia mediayhtiöiden kilpailukykyyn
- kuluttajien suhtautumista tekoälyn tuottamaan sisältöön
- ratkaisuja, jotka vahvistavat luottamusta ja säilyttävät journalismin aitouden
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Centre for Collaborative Researchin (CCR) tutkimusjohtaja Taina Eriksson. Tutkimusryhmään kuuluvat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund sekä CCR:n tutkimusjohtaja Aki Koponen, projektitutkija Frans Björkroth ja työelämäprofessori Alex Nieminen.
Hankkeen yritysyhteistyökumppani on Viestimedia Oy, ja hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.
Hankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2026 loppuraportissa, jonka odotetaan tarjoavan arvokkaita suosituksia koko suomalaiselle mediakentälle.
Lisätietoja: Mikko Grönlund
Euroopan komissio esitteli joulukuussa 2020 Euroopan demokratia -toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja lisätä EU:n demokratioiden kestävyyttä. Osana tätä suunnitelmaa pyritään myös parantamaan tiedotusvälineiden omistajuuden ja valvonnan läpinäkyvyyttä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on käynnistetty pilottihanke nimeltä EuroMedia Ownership Monitor (EurOMo). Hankkeessa tärkeänä osana on julkinen tietokanta tiedotusvälineiden omistajista. Lisäksi se tarjoaa useita muita resursseja, kuten maalikohtaisia raportteja ja medialukutaidon työkaluja.
EurOMo muodostuu jokaisen EU-maan kansallisista tiimeistä, joiden jäsenet ovat korkeakouluista tai riippumattomista tutkimuslaitoksista. Konsortiota koordinoi Salzburgin yliopisto, ja hanketta rahoittaa osin Euroopan komissio.
Lisätietoja: Mikko Grönlund, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Global Media & Internet Concentration Project (GMICP) seuraa tarkasti viestinnän, internetin ja median markkinoita lähes 40 maassa, keskittyen noin parinkymmenen tietyn sektorin tarkasteluun.
Tämä kunnianhimoinen hanke kokoaa yhteen monitieteisen tiimin, johon kuuluu yli 50 tutkijaa, sekä tekee yhteistyötä lähes tusinan ei-akateemisen ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on parantaa olemassa olevien menetelmien soveltamista samalla kun kehitetään uusia käsitteellisiä ja metodologisia työkaluja. Nämä ponnistelut on omistettu keskeisten kysymysten selvittämiselle, jotka liittyvät median ja internetin keskittymiseen nykyaikaisessa toimintaympäristössä.
Lisätietoja: Mikko Grönlund, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Horisontti Eurooppa -ohjelman hankkeessa ”IN SITU – Place-based innovation of cultural and creative industries in non-urban areas” (2022–2026) tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia.
Hankkeen tavoitteena on tutkia kulttuuri- ja luovien alojen uudistavaa vaikutusta keskeisiin paikallisiin haasteisiin kohdealueilla sekä vahvistaa alueiden sisäisiä valmiuksia. Tutkimukseen on valittu yhteensä 12 eri puolilla Eurooppaa toteutettavaa kulttuurihanketta, joiden avulla havainnollistetaan sitä, miten kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioiden ja ammattilaisten innovatiivisuudella voidaan kehittää tutkimuksen kohdealueita.
Tutkimukseen osallistuvat suomalaiset kulttuurihankkeet toimivat tutkimuksen suomalaisella kohdealueella, joka kattaa kaupunkien ulkopuoliset alueet Eurajoella ja Raumalla. Muut mukaan valitut esimerkkihankkeet toteutetaan Portugalissa, Irlannissa, Islannissa, Latviassa ja Kroatiassa.
Kaikki esimerkkihankkeet kutsutaan osallistavaan seurantaprosessiin sekä koulutus- ja mentorointiohjelmaan. Esimerkkihankkeiden seuranta alkaa lokakuussa 2023.
Turun yliopistosta IN SITU -hankkeessa on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lisäksi mukana maisemantutkimus humanistisesta tiedekunnasta, missä toimii hankkeen Turun yliopiston osuuden vetäjä, prof. Maunu Häyrynen. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osuutta vetää Katriina Siivonen.
Lisätietoja hankkeesta: dosentti Katriina Siivonen ja erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Projektin verkkosivut: https://insituculture.eu/
- Mediatiedote 28.7.2023, Turun yliopisto
- Mediatiedote 15.8.2022, Turun yliopisto
- Mediatiedote 20.10.2023, Turun yliopisto
Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke pyrkii lisäämään ymmärrystä median keskittymisen, sisältöjen yksipuolistumisen ja toimitusten toimintatapojen muutosten vaikutuksista demokratiaan Suomessa. Tutkimushanke keskittyy sanomalehdistöön, erityisesti päivälehtiin, jotka yhä palvelevat valtaosaa suomalaisista tärkeänä ajankohtaisen uutistiedon lähteenä.
Hankkeen tavoitteena on ensinnäkin kuvata ja analysoida sanomalehdistön keskittymisen kehitystä ja nykytilaa sekä erityisesti sitä, miten lehtitalojen talous on kehittynyt keskittymisen myötä. Toiseksi tavoitteena on analysoida, missä määrin samaan konserniin kuuluvien lehtien sisällöt niin verkossa kuin painettuina ovat yhdenmukaisia ja onko sisältöjen päällekkäisyys lisääntynyt. Kolmanneksi tavoitteena on tutkia, miten konserniyhteistyö käytännössä toimii ja toteutuu sanomalehden toimituksen arjessa sekä miten toimitukset kokevat konserniohjauksen vaikutukset.
Ensimmäinen osio perustuu tilastolliseen ja tilinpäätösanalyysiin, joissa käytetään koeteltuja taloustieteellisiä tunnuslukuja. Toinen osio koostuu määrällisestä ja laadullisesta sisällönanalyysista, jonka kohteena ovat kaikkiaan kymmenen sanomalehden niin painetut kuin verkkosivut. Kolmannessa osiossa siirrymme lehtien tekijöiden pariin ja aineistoa kerätään toimitusetnografian, kyselytutkimuksen ja haastattelujen keinoin.
Hanketta johtaa dosentti Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund vastaa hankkeessa uutismedian päätoimittajille ja toimittajille suunnatusta kyselystä sekä uutismedia-alan taloudellinen analyysin toteutuksesta ja raportoinnista.
Hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö ja se toteutetaan v. 2025-2027.
Lisätietoja: Mikko Grönlund
SISU on syksyllä 2023 alkanut kolmivuotinen tutkimushanke. Se on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston kuusivuotista 'Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION)' -ohjelmaa.
SISUn pääteemana ovat kohtuusratkaisut ja niiden hyödyntämätön potentiaali. Tutkimushankkeen tavoitteena on, että vihreä murros ja hyvinvointivaltion peruslupaukset voivat toteutua myös olosuhteissa, joissa talous ei kasva. Hankkeen monitieteinen tutkimusryhmä mallintaa kohtuusratkaisujen makrotaloudellisia vaikutuksia sekä auttaa ihmisiä tunnistamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. SISU tarjoaa tiloja, joissa ihmiset pääsevät luomaan tulevaisuusperintöä: kohtuuteen pohjaavia merkityksiä, toimintatapoja ja taitoja, joilla jätetään tuleville sukupolville kestävä maailma, jossa ihmiset voivat hyvin.
Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Demos Helsinki, LUT-yliopisto, Turun yliopisto ja XAMK. Hankkeen johtajana toimii professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtajana dosentti Katriina Siivonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Siivonen vastaa myös työpaketin 'Reilun murroksen tulevaisuusperintö' toteutuksesta.
Lisätietoja: Katriina Siivonen
Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö ja se pureutuu koronapandemian aikaiseen kriisitiedon ekosysteemiin, jossa tiedontuotanto ja tiedon leviäminen ovat yhä monimutkaisempia ja sisältävät yhä useampia eri toimijoita.
Hanke tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä tiedonvälittäjien rooleista kriisissä sekä tavoista, joilla kansalaiset hankkivat ja arvioivat kriisitietoa sekä tiedonvälittäjien rooleja.
Lisätietoja: Mikko Grönlund & Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
https://blogs.helsinki.fi/koronapandemiajakriisitiedonekosysteemi/
Santtu-hankkeen päätavoitteena on luoda visio Savon maatalouden kestävästä tulevaisuudesta nostamalla esille myös valtavirrasta poikkeavia skenaarioita ja tulevaisuuskuvia. Hankkeen toimenpiteissä: 1) muodostetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia siitä, millaisesta maataloustuotannon harjoittamisesta Pohjois- ja Etelä-Savon nuoret haaveilevat, 2) nostetaan esille tuotantomalleja, joilla modernit nautatilat voivat tuottaa maitoa ja naudanlihaa mahdollisimman ympäristö- ja resurssitehokkaasti, 3) muodostetaan malleja, jotka tukevat nykyistä paremmin hankealueen maatalousluonnon monimuotoisuutta, 4) jaetaan hankkeessa syntyvää tietoa ajantasaisesti kohderyhmille.
Toimenpiteiden perusteella luodaan visio Savon maatalouden kestävästä tulevaisuudesta. Visio toimii herättelijänä, keskustelun pohjana ja strategiavalintojen tukena, ja siinä on paikka monenlaisille tavoitteille, tiloille, viljelijöille ja toimintamalleille, jotka kaikki viitoittavat tietä nykyistä kestävämpään suuntaan. Maatalousyrittäjät voivat hyödyntää hankkeen välittämää tietoa suoraan yritystoiminnassaan. Tämä mahdollistaa toisaalta nykyistä monimuotoisemman yritysrakenteen ja paremmat mahdollisuudet maatalousympäristöjen biodiversiteetin lisäämisen mutta toisaalta myös modernien nautatilojen keskittymisen ilmastotehokkaaseen ja vähähiiliseen tuotantoon.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittama hanke toteutetaan Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnissa 1.5.2024-30.4.2027 välisenä aikana ja sen varsinaisia kohderyhmiä ja suoria hyödynsaajia ovat alueen maatalousyrittäjät, elintarviketeollisuus ja alan neuvonta. Välillisinä kohderyhminä hankkeesta hyötyvät tutkimus- ja oppilaitokset. Myönteisten ympäristö- ja eläinten hyvinvointivaikutusten kautta välillisenä kohderyhmänä on periaatteessa koko yhteiskunta.
Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu koordinoi Business Finlandin rahoittamaa, kaksivuotista (2023–2025) ECOCRIN-hanketta, joka yhdistää luovien alojen tarpeet ja kehittämisen keinot uudenlaisiksi innovaatio- ja kulttuuripolitiikan tekemisen tavoiksi. ECOCRIN tekee yksityisten, julkisten ja kolmannen sektoreiden toimijoiden kanssa yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Coimbran yliopisto, Kings’ College London, Latvian Academy of Culture, Stockholm School of Economics in Riga, Utrechtin yliopisto sekä Suomesta Cupore, Creative Finland, Kuhmotalo, Kulttuurikampus Turku, Porin kaupunki, Taiteen edistämiskeskus, Tapahtumateollisuus sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
Turun yliopistossa kolmesta tiimistä muodostuvaa hanketta johtaa professori Jarna Heinonen (Yrittäjyys). Hänen tiiminsä tutkijoina työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pekka Stenholm, erikoistutkija Kaisa Hytönen sekä erikoistutkija Tommi Pukkinen. Porin yliopistokeskuksen tiimissä on dosentti, erikoistutkija Arja Lemmetyinen.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuo hankkeeseen teoreettisen osaamisen rinnalla tulevaisuusperintöverstaan ja tulevaisuuslukutaitolaboratorion osallistavat menetelmät, jotka perustuvat yhteiskehittämiseen ja tukevat tulevaisuusajattelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiimiä johtaa dosentti, yliopistonlehtori Katriina Siivonen. Hänen kanssaan tiimissä työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti ja projektitutkija Amos Taylor.
Hankesivut: https://sites.utu.fi/ecocrin/
Lisätietoa: Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla.
Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/
Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru
