Kestävä kehitys kokoaa yhteen monimutkaiset haasteet ja korostaa niiden keskinäistä systeemistä nivoutumista toisiinsa. Ei ole mahdollista ratkaista yhtä haastetta kerrallaan, vaan on puututtava niihin kaikkiin yhtäaikaisesti. Etsimme ratkaisuja sekä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen että talouden, julkisen vallan ja yhteiskunnan rakenteiden tasoilta. Perimmäisinä tavoitteina ovat luonnonjärjestelmien kestävyys ja globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Niiden saavuttamiseksi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen transformaatio on välttämätön.
Tutkimme transformaation taustalla ohjaavia tulevaisuuskuvia ja tuotamme sitä edistäviä prosesseja. Kaiken perustana ovat kulttuuriset tiedot, taidot ja maailmankuvat, luontosuhde, tulevaisuuslukutaito ja tulevaisuusperintö. Ne yhdistyvät kompleksisella tavalla paikallisesti ja maailmanlaajuisesti yhteiskunnan rakenteisiin ja valtaan. Transformaatiotutkimus on transdisiplinääristä eli sitä tehdään yhdessä eri tahoilla yhteiskunnassa toimivien kanssa.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet:
FLxDeep is a six-partner initiative led by Finland Futures Research Centre at Turku School of Economics – University of Turku in cooperation with futures literacy experts at UNESCO.
It is funded by EIT Climate KIC and aims to co-create and implement processes that introduce, develop and actively apply the capability called futures literacy to support climate-related social, business, and technological innovation.
> Read more about the project.
Further information: Nicolas A. Balcom Raleigh
Global Media & Internet Concentration Project (GMICP) seuraa tarkasti viestinnän, internetin ja median markkinoita lähes 40 maassa, keskittyen noin parinkymmenen tietyn sektorin tarkasteluun.
Tämä kunnianhimoinen hanke kokoaa yhteen monitieteisen tiimin, johon kuuluu yli 50 tutkijaa, sekä tekee yhteistyötä lähes tusinan ei-akateemisen ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on parantaa olemassa olevien menetelmien soveltamista samalla kun kehitetään uusia käsitteellisiä ja metodologisia työkaluja. Nämä ponnistelut on omistettu keskeisten kysymysten selvittämiselle, jotka liittyvät median ja internetin keskittymiseen nykyaikaisessa toimintaympäristössä.
Lisätietoja: Mikko Grönlund, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Horisontti Eurooppa -ohjelman hankkeessa ”IN SITU – Place-based innovation of cultural and creative industries in non-urban areas” (2022–2026) tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia.
Hankkeen tavoitteena on tutkia kulttuuri- ja luovien alojen uudistavaa vaikutusta keskeisiin paikallisiin haasteisiin kohdealueilla sekä vahvistaa alueiden sisäisiä valmiuksia. Tutkimukseen on valittu yhteensä 12 eri puolilla Eurooppaa toteutettavaa kulttuurihanketta, joiden avulla havainnollistetaan sitä, miten kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioiden ja ammattilaisten innovatiivisuudella voidaan kehittää tutkimuksen kohdealueita.
Tutkimukseen osallistuvat suomalaiset kulttuurihankkeet toimivat tutkimuksen suomalaisella kohdealueella, joka kattaa kaupunkien ulkopuoliset alueet Eurajoella ja Raumalla. Muut mukaan valitut esimerkkihankkeet toteutetaan Portugalissa, Irlannissa, Islannissa, Latviassa ja Kroatiassa.
Kaikki esimerkkihankkeet kutsutaan osallistavaan seurantaprosessiin sekä koulutus- ja mentorointiohjelmaan. Esimerkkihankkeiden seuranta alkaa lokakuussa 2023.
Turun yliopistosta IN SITU -hankkeessa on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lisäksi mukana maisemantutkimus humanistisesta tiedekunnasta, missä toimii hankkeen Turun yliopiston osuuden vetäjä, prof. Maunu Häyrynen. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osuutta vetää Katriina Siivonen.
Lisätietoja hankkeesta: dosentti Katriina Siivonen ja erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Projektin verkkosivut: https://insituculture.eu/
- Mediatiedote 28.7.2023, Turun yliopisto
- Mediatiedote 15.8.2022, Turun yliopisto
- Mediatiedote 20.10.2023, Turun yliopisto
Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö ja se pureutuu koronapandemian aikaiseen kriisitiedon ekosysteemiin, jossa tiedontuotanto ja tiedon leviäminen ovat yhä monimutkaisempia ja sisältävät yhä useampia eri toimijoita.
Hanke tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä tiedonvälittäjien rooleista kriisissä sekä tavoista, joilla kansalaiset hankkivat ja arvioivat kriisitietoa sekä tiedonvälittäjien rooleja.
Lisätietoja: Mikko Grönlund & Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
https://blogs.helsinki.fi/koronapandemiajakriisitiedonekosysteemi/
WISE-hanke pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja arviointia sekä parantamaan Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin.
WISE kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), jossa kehitetään nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin (kuten samanaikainen ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus).
POR on todellista päämajaa matkiva harjoitusalusta, jossa päätöksentekijät pyrkivät toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. POR on kehitettävissä harjoitusalustasta pysyväksi politiikkamekanismiksi. Se voi tarjota nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, joihin Suomen kaltainen pieni ja avoin kansallisvaltio vääjäämättömästi altistuu lähitulevaisuudessa.
WISE-hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ohjelmasta 'Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä' ja se toteutetaan vuosien 2018–2023 aikana.
WISE-konsortion osahankkeita johtavat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Toni Ahlqvist (vuodesta 2020, Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).
Hankkeen verkkosivut: http://wiseproject.fi/
Twitterissä: https://twitter.com/wiseprojectfi
Lisätietoja: Toni Ahlqvist & Marko Ahvenainen
Valtioneuvoston kanslian rahoittama yksivuotinen tutkimushanke (VN-TEAS), joka käynnistyi maaliskuussa 2023. Se tutkii erityisesti uutismedian keskittymisen tilaa ja sen vaikutuksia sen sisältötarjontaan Suomessa sekä tarkastelee keskittymiseen kohdistuvaa sääntelyä.
Tutkimus tarkastelee empiirisesti sitä, miten uutismedian keskittyminen on vaikuttanut mediasisältöjen moninaisuuteen sekä pohtii keskittymisen seurauksia tiedon tasapuolisuuden ja sananvapauden kannalta.
Lisäksi tavoitteena on haastattelujen ja kyselyn avulla selvittää, miten media-ala itse ja alan muut asiantuntijat näkevät keskittymisen vaikutukset median moninaisuudelle, tiedonsaannin tasapuolisuudelle ja sananvapaudelle.
Lisätietoja: Mikko Grönlund, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Suomalainen ja globaali ruokajärjestelmä on monien haasteiden edessä. Kestävän ruoan tuotannon ja kulutuksen edistäminen edellyttää toimia järjestelmätasolla sekä kaikilta toimijoilta maatalousyrittäjistä kuluttajiin ja poliittisiin päättäjiin. Tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten eri toimijoiden tulevaisuudenodotukset ja valmiudet muutokseen kohtaavat, miten yhteistyötä ja vuorovaikutusta voidaan edistää sekä millaisin edellytyksin poliittiset ohjauskeinot ovat eri toimijoiden näkökulmasta hyväksyttäviä.
Hankkeessa tutkitaan ruoan tuottajien ja kuluttajien odotuksia ruokajärjestelmän kestävyydelle ja odotuksissa tapahtuneita muutoksia, tarkastellaan näiden toimijoiden muutosvalmiuksia, luodaan yhteistä näkemystä eri politiikkatoimenpiteistä ja niiden edellyttämistä askeleista sekä lisätään erityisesti maatalousyrittäjien valmiuksia ennakoida tulevia muutoksia.
Monitieteisessä hankkeessa toteutetaan
- maatalousyrittäjille suunnattu kysely ja haastattelut,
- kuluttajille suunnattu kysely ja aihepiiriin liittyvän muun aineiston analyysi sekä
- ruokatulevaisuuksia sisältävä tulevaisuusprosessi sisältäen tulevaisuuskuvien kartoituksen, tulevaisuustyökalun kehittämisen sekä toimijoille suunnattuja työpajoja.
Hanke tuottaa ruokajärjestelmän toimijoiden käyttöön laaja-alaista tulevaisuusorientoitunutta tietoa siitä, millaisia kehityskulkuja, mahdollisuuksia ja jännitteitä ruoan tuotannossa ja kulutuksessa on meneillään ja odotettavissa. Se tuottaa tietoa kuluttajien ja maatalousyrittäjien muutosvalmiuksista, kestävyysmurroksia koskevista näkemyksistä ja niiden muutoksista sekä poliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyydestä. Siinä tunnistetaan eri toimintaympäristöihin sisältyviä muutospotentiaaleja ja muutosten dynamiikkaa sekä luodaan tulevaisuustyökalu, joka lisää toimijoiden osaamista vaihtoehtoisten ruokatulevaisuuksien tunnistamisessa ja joustavuudessa, jota tulevaisuuden valinnat edellyttävät. Hankkeen tuloksia viedään käytäntöön monipuolisesti hankkeen yhteistyöverkostoissa ja useita eri kanavia hyödyntäen.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto (koordinaattori), Luonnonvarakeskus (Luke), Turun yliopisto sekä ProAgria. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (Makera) 1.5.2023–31.3.2025 välisenä aikana.
Lisätietoja: Anna Kirveennummi ja Riikka Saarimaa
RURALIZATION -tutkimus- ja innovaatiohankkeessa haetaan uusia keinoja EU:n maaseutualueiden kehittämiseen, maaseudun sukupolvenvaihdokseen ja maaseudulla työllistymiseen. Taustalla on tieto kasvavien kaupunkialueiden ja taantuvien maaseutualueiden epätasa-arvoisesta kehittymisestä, mikä uhkaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota.
Tutkimuksessa selvitetään maaseutuasumisen ja -yrittämisen sukupolvenvaihdokseen, maallemuuttoon ja maankäyttöön liittyviä haasteita. Hanke tuottaa tietoa sellaisista käytännön toimista ja poliittisista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää uusien sukupolvien asettumista maaseutualueille ja maataloussektorille.
Hankkeella on seuraavat tavoitteet:
- Ymmärretään sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet ja määritellään sellaiset tekijät ja ajurit, joiden on huomattu lisäävän tiettyjen maaseutualuiden dynamiikkaa.
- Kehitetään usean erilaisen toimijan yhteistyöllä suotuisia olosuhteita ja dynamiikkaa edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla maaseutualueilla.
- Määritellään ja arvioidaan innovatiivisia käytäntöjä, joilla edistetään maallemuuttoa, uuden sukupolven maataloustuotantoa ja maankäytön mahdollisuuksia. Keskeiset sidosryhmät sitoutetaan arvioimaan kriittisesti ja kehittämään näitä toimenpiteitä ja strategioita.
- Selvitetään uusien sukupolvien maaseutuun liittyviä unelmia, suunnitellaan politiikkasuosituksia, joiden avulla näitä unelmia voidaan toteuttaa.
- Etsitään uusia kasvun mahdollisuuksia, jotka voidaan saavuttaa ohittamalla perinteiset sukupuoliroolit maaseudun sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä.
- Osallistetaan keskeiset toimijat levittämään tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Kannustetaan sidosryhmiä edistämään uusien toimintamallien käyttöönottoa, jotta maaseutualueista tulee mielenkiintoinen vaihtoehto uusille sukupolville.
Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitetussa RURALIZATION-hankekonsortiossa on mukana 18 partneria 12 EU-jäsenmaasta. Hankkeen seitsemästä eri työpaketista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen päävastuulla on aihepiiriin liittyvä ennakointitutkimus. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2019–30.4.2023.
Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen & Pertti Ruuska
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu koordinoi Business Finlandin rahoittamaa, kaksivuotista (2023–2025) ECOCRIN-hanketta, joka yhdistää luovien alojen tarpeet ja kehittämisen keinot uudenlaisiksi innovaatio- ja kulttuuripolitiikan tekemisen tavoiksi. ECOCRIN tekee yksityisten, julkisten ja kolmannen sektoreiden toimijoiden kanssa yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Coimbran yliopisto, Kings’ College London, Latvian Academy of Culture, Stockholm School of Economics in Riga, Utrechtin yliopisto sekä Suomesta Cupore, Creative Finland, Kuhmotalo, Kulttuurikampus Turku, Porin kaupunki, Taiteen edistämiskeskus, Tapahtumateollisuus sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
Turun yliopistossa kolmesta tiimistä muodostuvaa hanketta johtaa professori Jarna Heinonen (Yrittäjyys). Hänen tiiminsä tutkijoina työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pekka Stenholm, erikoistutkija Kaisa Hytönen sekä erikoistutkija Tommi Pukkinen. Porin yliopistokeskuksen tiimissä on dosentti, erikoistutkija Arja Lemmetyinen.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuo hankkeeseen teoreettisen osaamisen rinnalla tulevaisuusperintöverstaan ja tulevaisuuslukutaitolaboratorion osallistavat menetelmät, jotka perustuvat yhteiskehittämiseen ja tukevat tulevaisuusajattelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiimiä johtaa dosentti, yliopistonlehtori Katriina Siivonen. Hänen kanssaan tiimissä työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti ja projektitutkija Amos Taylor.
Hankesivut: https://sites.utu.fi/ecocrin/
Lisätietoa: Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla.
Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/
Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru
FORMAS-hanke käsittelee vuoden 2030 jälkeisiä yhteiskunnallisia haasteita tulevaisuudentutkimuksen keinoin. Hankkeessa tunnistetaan ja tutkitaan mahdollisia tulevaisuuden avauksia ja yhteiskunnan muutoksia Ruotsin ympäristö-, maatalous- ja aluesuunnittelun tutkimusneuvoston (FORMAS) tarpeisiin.
Työ on jaettu neljään vaiheeseen:
- Muutosajureiden tunnistaminen ja luokittelu
- Intensiivinen horisonttiskannaus ja toimintaympäristön kartoitus (vaikutukset ja kriittiset epävarmuudet)
- Sensemaking – tulkinta yhteiskunnan tulevaisuuksien hahmotusta varten
- Seminaari ja raportointi.
Hankkeessa tuotetaan raportti vuoden 2030 jälkeisiä yhteiskunnallisia haasteita määrittävistä kriittisistä tekijöistä. Hanke toteutetaan 10.3.–31.10.2023 välisenä aikana.
Lisätietoja: Amos Taylor & Jarmo Vehmas
