Ennakointi tarkoittaa tulevaisuutta käsittelevää organisoitua työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja vahvistaa päätöksentekoa. Usein strategisen suunnittelun yhteydessä tulevaisuutta tarkastellaan liian kapeasti, jolloin hukataan mahdollisuus havaita edessä olevia yllätyksiä tai uusia mahdollisuuksia. Ennakointiin ei ole olemassa yhtä oikeaa näkökulmaa, vaan ennakointityössä tarvitaan useita erilaisia näkökulmia ja menetelmiä kontekstista riippuen. Monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ennakoinnin merkitys on jatkuvasti kasvanut. 

Toteutamme ennakointiprosesseja ja -tutkimuksia monenlaisiin tarpeisiin: yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, erilaisten organisaatioiden strategiatyön pohjaksi ja tieteellisen ajattelun ainekseksi. Ennakoinnin menetelminä käytämme muun muassa tulevaisuusverstaita, skenaario- ja delfoi-prosesseja sekä erilaisia heikkojen signaalien tunnistusmenetelmiä. Olemme toteuttaneet ennakointiprosesseja liittyen esimerkiksi ruokaan, energiaan, teknologiaan, osaamiseen, asumiseen ja liikenteeseen. Lisäksi kehitämme jatkuvasti ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä.

Käynnissä olevat tutkimus-ja kehittämishankkeet:

Bastu – Yrittäjien ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yrityskehittämö

Turun yliopiston tulevaisuusalusta Bastu® rakentaa kuudennen aallon resurssiviisasta taloutta ja yritysekosysteemiä konkreettisen tekemisen ja nopeiden kokeilujen kautta. Bastun tehtävä on mahdollistaa ja tukea alueen yritysten kehitystä törmäyttämällä asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen yritysten käytännön tekemisen kanssa. Bastu yhdistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamisen yritysten konkreettisiin tarpeisiin.

Varsinais-Suomessa on vahvaa osaamista ja ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan uusintaa ja uudistaa erilaisina yhdistelminä ja hyödyntää kestävästi. Bastu-verkostossa yritykset osallistuvat kestävän ja merkityksellisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Verkkosivut: https://bastuturku.utu.fi/

Lisätietoja: Keijo Koskinen ja Essi Silvonen

Deliberatiivinen ilmasto- ja energiapolitiikan ennakointi (DECENT)

Ilmasto- ja energiastrategiat käsittelevät planeettamme tulevaisuutta. Niiden kehitystä ja vaikutusta on hahmoteltu useissa yhteyksissä, ja skenaariot ovat prosessin keskeinen työväline. Kuitenkin, skenaarioiden käyttö ja vaikutus päätöksenteossa on jäänyt vähälle huomiolle. Deliberatiivinen ilmasto- ja energiapolitiikan ennakointi (DECENT) -hanke täyttää tätä tutkimusaukkoa tarkastelemalla kansallista skenaarioihin pohjautuvaa ilmasto- ja energiastrategiaprosessia. 

Rahoitus: Suomen Akatemia, 2019–2023

Lisätietoja: Petri Tapio & Marjukka Parkkinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

> Lue lisää hankkeesta

Kansallinen ennakointi 2020 – Ekosysteemin kartoitus, ennakointikyvykkyyden arviointi ja kehittämissuositukset

Hankkeen tavoitteena on selvittää kansallisen ja alueellisen ennakointitoiminnan nykytilaa sekä tunnistaa konkreettisia ratkaisuja, joilla ennakointitoimintaa ja sen järjestämistä on mahdollista kehittää tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallisen ennakointityön kehitystä niin, että suomalaisessa päätöksenteossa on käytettävissä paras mahdollinen tietopohja ja näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista.

Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta. Ensimmäisessä osahankkeessa analysoidaan kansallisen ja alueellisen ennakoinnin nykytilannetta ja muodostetaan kokonaiskuva Suomen ennakoinnin ekosysteemistä. Toisen osahankkeen tavoitteena on syventää kokonaiskuvaa keräämällä tietoa ekosysteemitoimijoiden ennakointikyvykkyydestä. Kolmannen osahankkeen tavoitteena on luoda visio kansallisen ennakoinnin tulevaisuudesta ja laatia kehittämisehdotuksia ennakointityön kehittämiseksi. Hankkeen tuloksena tuotetaan visuaalinen loppuraportti, joka selvittää suomalaisen ennakointitoiminnan nykytilan sekä suosittaa toimenpiteitä ennakoinnin kehittämiseksi.

Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Demos Helsinki ja sen rahoittaa Valtioneuvoston kanslia vuoden 2019 aikana.

Hankkeen verkkosivut: https://www.ennakointi2020.fi

Yhteystiedot: Burkhard Auffermann, Laura Pouru ja Matti Minkkinen

Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa (MAKE)

Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta on siirtynyt fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Muutos on järisyttävä, sillä nykyinen fossiilitalouden maailmanmalli on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin sen jälkeinen maailmanmalli. Erot liittyvät muun muassa perusluonteeseen (keskittynyt vs. hajautunut), paikkasidokseen, talousmalliin, talouden fokukseen, kulutusmalliin, toimien ulkoisvaikutuksiin ja hiilensidontaan. 
 
Maaseudun toimijoiden asema ja maaseudun yhteiskunnallinen rooli voi toteutua maailmanmallin muutoksessa hyvin eri tavoin. Kaikki biotalouden hyödyntämät luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla. Kiertotaloudessa maaseutu on kaupunkien tapaan monipuolisesti osallisena.  
 
MAKE-hankkeen tavoitteena on

  • kuvata fossiilitalouden jälkeisen yhteiskunnan ilmentymiä,
  • tunnistaa esteitä maaseudun elinvoimaa vahvistavien ilmentymien yleistymiselle ja
  • ääritellä keinoja esteiden poistamiseksi.

 
Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Se alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

My Story

MyStory is an Interreg Nord funded project in a cross-border regional development context. The project is based along the Finnish-Swedish-Norwegian border region, along the Northern Lights Route. The Northern Lights Route is an official tourism road starting from Tornio-Haparanda and follows the E8 and Road 99 along Tornio and Muonio rivers all the way to Kilpisjärvi, and continues via Storfjord to Tromsø in Norway. 

The route connects not only three neighbouring countries, but also six different languages (Finnish, Swedish, Norwegian, Meänkieli, Sami and Kven) and a shared history and cultural heritage. The common culture and history are strongly represented along the Northern Lights Route and the region shares a growing consciousness of its common roots and identity, which is the basis for this cross-border project.

The Northern Lights Route is still quite unknown. The main goal of the project is to develop the tourism in the region by supporting small-scale tourism companies and by developing tourism in the cross-border context through a common vision and a roadmaping process. The companies will receive support in using storytelling in their businesses by utilizing local cultural history and stories in a socially and culturally sustainable ways, and, in addition, new technologies such as virtual reality will be piloted. The project supports the development of new story and place-based digital tools and business concepts, skills development and cross-border collaboration with new, innovative digital solutions. This project is continuation to a previous project Our Stories, where stories from the region were collected and published in written, visual and audio forms. 

The work package of FFRC is related to the strategic development of tourism in this cross-border region. FFRC will run a vision and roadmap process which objective is to find a common understanding on what the tourism in the region should be like and be based on, and how the tourism can be developed sustainably as a cross-border regional effort. The involvement and participation of the different stakeholders involved in tourism development in the region, such as municipalities, companies, development organizations and educational institutions, is the key for successful long-term planning.

Lapland University of Applied Sciences is the main coordinator of the project. In addition, stakeholders from Finland, Norway and Sweden are involved in the project. The project is financed by Interreg Nord, Lapin liitto, Council of Torne Valley, Innovasjon Norge, Forskningsrådet Norge and Troms og Finnmark Fylkeskommune. 

Further information: Hanna Lakkala

https://ourstories.info/

Interreg Nord logo

Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset (KOTIETU)

Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan.

Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2040: kasvis-Suomi, ympäristö-Suomi, terveys-Suomi, huoltokyky-Suomi ja kotieläin-Suomi. 

Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu (yritysten ympäristöjohtaminen). 

Hankkeen kesto on 1.1.2018–31.3.2021. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä alan yritykset ja järjestöt (A-Tuottajat, HKScan, MTK, Raisio, Snellman, Valio, Salaojituksen Tukisäätiö).

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

> Lue lisää hankkeesta ja sen tuottamista Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvista.

Tutkimusraportteja: 

Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene (2019) Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat. TUTU eJulkaisuja 7/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku. https://www.utupub.fi/handle/10024/147943 

Turun kaupungin osaamisen ja elinikäisen oppimisen visio

Visioprosessin tavoitteena luoda innovatiivinen ja monipuolinen osaamisen ja elinikäisen oppimisen visio Turun kaupungille. Visiotyön keskiössä ovat muuttuvat osaamisen ja ammattitaidon vaatimukset työn murroksen kontekstissa.

Visiotyössä kiinnitetään erityistä huomiota elinikäiseen oppimiseen ja erilaisen koulutuksen rooliin osaamisen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Tarkasteluun nostetaan myös osaamisyhdistelmien sekä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen.

Visiotyön tuloksena syntyy Turun alueen osaamisen ja oppimisen tavoitetila ja sen saavuttamiseksi laadittava tiekartta, joka kattaa koko koulutuspolun perusasteelta yliopistotasolle saakka. Visiotyön tavoitteena on osallistaa erilaisia sidosryhmiä ja tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa liittyen osaamisen keskustelun ja asiantuntijatyön pohjaksi.

Lisätietoja: Johanna Ollila, Leena Jokinen, Anne Nieminen & Sari Miettinen