Tutkimus valtio-opin oppiaineessa

Valtio-oppi tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa valtio, poliittinen järjestelmä ja valta. Oppiaineessa on kaksi linjaa: poliittisten järjestelmien ja kansainvälisten suhteiden linja. Valtio-oppi tekee tutkimuksen alalla yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on yhteinen demokratiatutkimuskeskus.

 

Kansainvälisten suhteiden linjan tutkimusprofiili

​Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin, niiden politiikkoihin ja vuorovaikutukseen, kansainvälisen poliittisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin sekä kansainvälisten ongelmien hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä. Tutkimusalueita ovat myös alan filosofiset ja metodologiset kysymykset ja muut kansainvälisten suhteiden historiaan kuuluvat kysymykset. Viime vuosina tutkimusagendaa ovat hallinneet turvallisuus ja turvallistaminen sekä ulkopolitiikan analyysi sekä kotimaassa että EU:ssa. Nopeat muutokset Kiinan valtio-, ja hallintomuodossa sekä hallintojärjestelmässä ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena.

Poliittisten järjestelmien linjan tutkimusprofiili

​Poliittisten järjestelmien tutkimuksella on useita painopistealueita. Demokratian toimivuuteen liittyvä tutkimus hallitsee tutkimusagendaa. Useat käynnissä olevat hankkeet liittyvät demokraattisiin instituutioihin, niiden suunnitteluun ja arviointiin. Käytetyt tutkimusmenetelmät vaihtelevat teoreettisesta analyysistä kokeellisiin ja vertaileviin menetelmiin.

Käytännössä hankkeet tutkivat esimerkiksi parlamenttien roolia ja toimintaa, poliittisia diskursseja sekä deliberaatiota parlamenteissa ja muissa yhteyksissä. Poliittisten järjestelmien linjalla tutkitaan myös poliittisen kilpailun muotoja, puolueita ja puoluejärjestelmiä sekä uusia demokratian muotoja kuten kansalaisaloitteita ja deliberatiivisten kansalaisfoorumien toimintaa. Julkisen valinnan tutkimuskeskuksen (PCRC, 2008–2012) perinteitä jatkaa kollektiivisen päätöksenteon ja yhteisvarantojen formaali mallintaminen. Lisäksi merkittävä suuntaus on kokeellinen tutkimus, jolla analysoidaan institutionaalisten ympäristöjen vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien päätöksentekoon.

Valtio-opin opinnäytteet

Valtio-opin ensimmäiset pääaineopiskelijat kirjoittautuivat laitokseen vuonna 1961. Ensimmäiset pro-gradut hyväksyttiin vuonna 1965. Valtio-opissa on vuoden 2018 loppuun mennessä hyväksytty yhteensä 872 pro gradua sekä 33 lisensiaatintyötä. Tohtorin väitöskirjoja on laitoksella tehty vuoden 2018 loppuun mennessä 39 kappaletta.

Valtio-opin  laudaturtutkielmien tietokanta pitää sisällään oleellisimman  tiedon laitoksessa tehdyistä pro graduista. Mikäli haluaa tätä tarkempia bibliografisia tietoja, kannattaa kääntyä yliopiston kirjaston Volter-tietokannan puoleen.

Opinnäytteistä on kirjattu työn hyväksymisvuosi sekä työn hyväksymislukukausi l. kevät- tai syyslukukausi. Työn tekijän nimen lisäksi on mainittu työn otsikko ja linja, jolta työ on valmistunut (joko poliittisen järjestelmän linja tai kansainvälisten suhteiden linja). Linjajaosta on tietoja vuodesta 1991 alkaen.

Tutkimushankkeita

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)

PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi vaalikaudet voivat vaikuttaa poliitikkojen toimintaan siten, että he suosivat lyhytnäköisiä intressejä. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin huomioon.
 
PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Siinä kehitetään myös uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa.
 
Hankkeen johtaja on professori Maija Setälä. Turun yliopiston lisäksi PALO-konsortiossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto. Hankkeen rahoittajana on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

>> Lue lisää

Demokraattinen järkeily: deliberaatio, tilivelvollisuus ja luottamus edustuksellisissa demokratioissa

Suomen Akatemia, 01.09.2014–31.08.2018

Hankkeen lyhyt kuvaus:
Hankkeen tavoitteena on tarkastella niitä järkeilyprosesseja, joita esiintyy ryhmädeliberaatiossa sekä kansalaisten ja edustajien välisessä vuorovaikutuksessa.

Hankkeessa tarkastellaan seuraavia tutkimuskysymyksiä:

  • Miten demokraattisen tilivelvollisuuden mekanismit vaikuttavat julkiseen päätöksentekoon?
  • Miten ryhmän kokoonpano ja keskustelun säännöt vaikuttavat yksilöiden järkeilyyn ryhmädeliberaatiossa?
  • Missä määrin politiikkaehdotuksia koskevat arviot riippuvat niiden tueksi esitetyistä argumenteista?
  • Miten demokraattisia menettelytapoja voisi uudistaa, jotta ne edesauttaisivat inklusiivista deliberaatiota vaikeissa asiakysymyksissä?

Koska demokratiateorioissa tehdään ihmisten käyttäytymistä koskevia oletuksia, teoreettisen analyysin ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen on osoittautunut hedelmälliseksi lähestymistavaksi. Tavoitteena on kartoittaa demokraattiseen deliberaation mahdollisuuksia perustuen aikaisempiin tutkimuksiin sekä tämän hankkeen tuloksiin. Lisäksi tarkastellaan instituutioiden suunnittelun ongelmia, toisin sanoen sitä, miten demokraattisia menettelytapoja tulisi kehittää niin, että ne edistäisivät inklusiivista deliberaatiota niissä kysymyksissä, joissa sitä eniten tarvitaan.

Kansanvallan uudet muodot

Kansalaisosallistumisen innovatiiviset muodot kuten kansalaisaloitteet ja deliberatiiviset kansalaisfoorumit ovat herättäneet viime vuosina paljon kiinnostusta tutkijoiden ja päättäjien keskuudessa. Suomessa otettiin käyttöön kansalaisaloite vuonna 2012. Paikallisella tasolla demokraattisten innovaatioiden kirjo on laajempi, ja useissa kunnissa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon esimerkiksi neuvoa-antavien kansanäänestysten, kansalaisaloitteiden, neuvostojen, kansalaisraatien ja sähköisten osallistumiskanavien kautta.

Hankkeessa tutkitaan uusien kansalaisosallistumisen muotojen käyttöä, vaikutuksia ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen edustuksellisen demokratian kontekstissa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä demokraattisia innovaatioita Suomessa käytetään ja kuinka laajasti? Miten demokraattiset innovaatiot vaikuttavat ja miten ne koetaan edustuksellisen päätöksenteon prosesseissa? Vahvistaako demokraattisten innovaatioiden käyttö päätöksenteon legitimiteettiä? Minkälaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yksilöt ovat hyödyntäneet kansalaisaloitetta? Miten demokraattisten innovaatioiden käyttöä voidaan kehittää siten, että ne parantaisivat suomalaisen demokratian laatua?

Hankkeessa käytetään ja kerätään laadullisia aineistoja kuten virkamies- ja päättäjähaastatteluja sekä eduskunnan ja valtuustojen pöytäkirjoja, ja näitä analysoidaan diskurssianalyysin, vertailevan laadullisen tutkimuksen ja prosessianalyysin menetelmin. Hankkeessa käytetään lisäksi määrällisiä kyselyillä kerättyjä aineistoja kansalaisten asenteista ja käyttäytymisestä sekä virallisten tahojen tuottamia sosiodemografisia aineistoja, joita analysoidaan tilastollisin menetelmin. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten demokraattiset innovaatiot voivat auttaa parantamaan edustuksellisen demokratian toimintaa, päätösten valmistelua ja päätöksenteon legitimiteettiä.

Työryhmä
Hanke toteutetaan Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella ja siitä vastaavat

  • professori Maija Setälä,
  • tutkijatohtori Henrik Serup Christensen,
  • tohtorikoulutettava Maija Karjalainen ja
  • projektitutkija Elias Laitinen.

>> Lue lisää

Julkisen valinnan tutkimuskeskus (PCRC)

Julkisen valinnan tutkimuskeskus (the Public Choice Research Centre) käyttää mikrotaloustieteen ja analyyttisen filosofian käsite- ja tutkimusvälineistöä politiikan ja yhteiskunnan tutkimukseen. Keskus tutkii erityisesti instituutiosuunnittelun, päätöksenteon sekä yhteiskuntapolitiikan arvioinnin perusteita. Arvioiva sekä toimintaan ja sen tuloksiin suuntautuva tutkimusote ovat keskuksen tutkimustyölle ominaisia ja tutkimusryhmiä yhdistäviä piirteitä. Keskuksen muodostavat seuraavat laajahkot tutkimusryhmät:

  1. Instituutiosuunnittelun ja politiikka-analyysin tutkimusryhmä. Tämän ryhmän  työssä ovat esillä mm. päätöksentekomenettelyt, vallan mittaaminen ja peliteoreettisten ratkaisukäsitteiden keskinäissuhteet. Empiirisenä tutkimuskohteena ovat erityisesti Euroopan unionin instituutiot.
  2. 2. Demokraattisen hallinnan tutkimusryhmä. Tämän ryhmän metodologiseen välineistöön kuuluvat mm. käsiteanalyysi, argumentaatioteoria, tietokonesimulaatiot sekä kokeelliset tutkimusasetelmat.

Tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat deliberatiivinen demokratia, kansanäänestysinstituutiot ja konsensuksen saavuttamiseen tähtäävät menettelyt.en parissa, kuten esimerkiksi suurlähetystöissä ja erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Valtio-opin opiskelu on tarjonnut monelle toimittajan työtä tekevälle perusvalmiudet.

Valtio-opin oppiaineen julkaisutoiminta

​Laitossarjassa on julkaistu oppiaineesssa tehtyä tutkimusta vuodesta 1963 lähtien; vuosina 1963-1975 nimellä "valtio-opin laitoksen tutkimuksia, sarja C" ja vuodesta 1976- nimellä "valtio-opillisia tutkimuksia". Valtio-opin laitoksella julkaistiin vuosina 1961-1970 myös 11 numeroa ns. erillispainossarjaa (sarja A), johon kerättiin laitoksen tutkijayhteisön julkaisemien (tieteellisistä aikakausilehdistä saatujen) artikkelien erillispainoksia.

Nykyisin on kaksi julkaisusarjaa: Acta Politica Aboensia a ja b. Sarjassa b julkaistaan artikkeleita (working papers) ja sarjassa a on julkaistu kirjoja tai kirjasia.

>> Julkaisut yliopiston tutkimusportaalissa.

Julkaisut