Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ytimenä on sekä yhteiskunnan ja sen toiminnan että yksilön valintojen analysointi. Tutkimus on samaan aikaan välittömästi yhteiskuntaa palvelevaa sekä teoreettisesti ja historiallisesti painottunutta. Tutkimus ja tutkijoiden yhteistyö tiedekunnassamme on voimakkaasti kansainvälistynyt ja on yhä useammin poikkitieteellistä eli ylittää eri tieteenalojen rajat.
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus suhtautuu kriittisesti erilaisten aineistojen luotettavuuteen ja erityisesti niistä tehtävien johtopäätösten pätevyyteen; tutkimuksessa on olennaista nähdä ilmeisiltä näyttävien asioiden ja selitysten taakse.
Tiedekunnan tutkimus luo myös tieteellisen perustan tiedekunnassa annettavalle opetukselle.
Tiedekunnassa on kaksi tohtoriohjelmaa: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc) ja Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma (DPInvest). Tiedekunta on myös mukana Turun yliopiston kliinisen tohtoriohjelman osaohjelmassa Turku Brain and Mind.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoita on myös Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS), joka edistää huippututkimusta ihmistieteissä.
Esimerkkejä tiedekunnassamme tehtävästä tutkimuksesta
Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla on yhä haastavampaa tunnistaa luotettava tieto lisääntyvästä informaatiovirrasta. Arkeemme vaikuttavien ilmiöiden ja ongelmien kanssa pärjääminen vaatii ihmisiltä enenevissä määrin kykyä ymmärtää tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä. Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite on vastata tähän tarpeeseen tutkimalla ja kehittämällä suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään.
Yhdistämällä psykologian, kognitiivisen neurotieteen, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta FINSCI luo uutta tietoa tiedepääoman kartuttamisen tavoista, sen yhteydestä tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Päämääränä on kehittää osallistavia vuorovaikutuksen tapoja, yhteisöllistä tiedetoimintaa ja tieteeseen liittyvää vuorovaikutusta, mikä osaltaan lisää tieteen saavutettavuutta.
Turun yliopisto ja psykologian dosentti Johanna Kaakinen johtavat FINSCI-hanketta, jossa on mukana myös Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. FINSCI-hanke on osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena.
Monitieteinen FLUX-konsortio etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä näiden muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen.
Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. Konsortio tutkii syntyvyyden ja perheenmuodostuksen muutoksia ja tuottaa vastauksia:
- muutosten syistä ja niiden seurauksista
- miten perhedynamiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja haasteisiin psykososiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa
- miten valtakunnallista ja paikallista sosiaali- ja perhepolitiikkaa voidaan kehittää uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi
Konsortiossa työskentelee yhdessä johtavia tutkijoita väestötieteestä ja muilta aloilta (sosiologia, psykologia, kansantaloustiede, sosiaalipolitiikka, epidemiologia ja datatiede), jotka ovat tärkeitä syntyvyyden muutosten syiden ja seurausten ymmärtämiseksi. Tutkimuksessa käytetään erinomaisia rekisteri- ja survey-aineistoja sekä kvalitatiivisia aineistoja.
Konsortiojohtajana toimii Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
CLIMATE-NUDGE on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, joka hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa, erityisesti nudge-ajattelua (tuuppaus), ympäristön suunnittelussa helpottamaan yhteisöjä ja yksilöitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja valinnanvapauden säilyttäen.
Hankkeessa kehitetään ja testataan keskeisten toimijoiden kanssa tuuppausinterventioita, joiden tavoitteena on 1) vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja 2) optimoida hiilinielujen käyttöä metsänhoidossa. Tuuppaustoimien vaikuttavuutta verrataan mallinnettuihin perinteisten ohjausmenetelmien, kuten verotuksen, vaikuttavuuteen.
Toimien hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi prosessiin sisällytetään kaikissa vaiheissa huolellinen eettinen arviointi. Myös toimenpiteiden taloudellisia ja terveysvaikutuksia arvioidaan. Yhteiskunnallinen tavoite on luoda uusia skaalautuvia, kustannustehokkaita, terveyttä edistäviä ja eettisesti kestäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan perinteisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tueksi.
Lisätietoja hankkeesta saat hankejohtaja Paula Salolta ja Ilmastotuuppauksen nettisivuilta.
Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn) tutkitaan lasten oppimisen ja mielenterveyden yhteyksiä sekä oppimisen tuen keinojen vaikuttavuutta selittäviä tekijöitä.
Suomen Akatemian vuosille 2022 – 2029 rahoittamassa huippututkimusyksikössä on mukana kolme tutkimusryhmää: Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmä, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimusryhmä sekä Turun yliopiston psykologian ja logopedian tutkimusryhmä/FinnBrain-tutkimusryhmä. Turun tutkimusryhmää johtaa psykologian professori Riikka Korja.
Huippututkimusyksikössä toteutettavien pitkittäis- ja interventiotutkimusten avulla tavoitellaan uutta tietoa siitä, minkälaiset yksilön tai kasvu- ja oppimisympäristöjen ominaisuudet altistavat vaikeuksille psykososiaalisessa kehityksessä ja oppimisessa. Kehityksen ja oppimisen riskitekijöiden lisäksi pyrimme tunnistamaan myös kehitystä ja oppimista suojaavia ja edistäviä tekijöitä. Tuotettavaa tietoa sovelletaan tehokkaampien ja yksilöllisempien oppimisen ja hyvinvoinnin tuen keinojen kehittämiseen.
European Social Survey on tieteellisistä lähtökohdista toteutettava vertaileva kyselytutkimus, joka kattaa yli 30 Euroopan ja lähialueiden maata. ESS kartoittaa Euroopan maiden yhteiskunnallisen muutoksen ja väestön asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita. Kyselylomake koostuu samanlaisena toistuvasta ydinmoduulista sekä vaihtuvista moduuleista, jotka suunnitellaan joka kierrokselle erikseen. Lisäksi niin sanotun. lisälomakkeen avulla seurataan arvojen muutoksia sekä toteutetaan menetelmällisiä kokeita.
ESS:ssä on kiinnitetty erityisesti huomiota menetelmien korkealaatuisuuteen ja aineiston helppokäyttöisyyteen. Esimerkiksi otannan osalta ESS:ssä käytetään pelkästään yksinkertaista satunnaisotantaa ilman kiintiöintejä ja tiedonkeruu toteutetaan ainoastaan käyntihaastatteluilla. Kyselylomakkeen kääntäminen perustuu tiimityönä toteutettavaan TRAPD –menetelmään. Otosten koot vaihtelevat maittain yleensä 1200 ja 3000 havainnon välillä. Aineisto arkistoidaan helppokäyttöiseen muotoon kaikkien tutkijoiden saataville. ESS –aineisto on kerätty kahden vuoden välein vuodesta 2002 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien ESS on ollut Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, ESS ERIC.
ESS:n kansainvälisen organisaation johtajana toimii professori Rory Fitzgerald (City, London University). Suomen osalta ESS:ää koordinoidaan Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella, kansallisena koordinaattorina toimii sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti.
ADDI-hanke (Advancing Digital Democratic Innovation) on Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama tutkimushanke.
Hankkeessa tehdään uraauurtavaa perustutkimusta puntaroivan keskustelun ja äänestämisen suhteesta sekä tutkitaan, miten tekoäly voi tukea demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa. Lisäksi siinä kehitetään uusia, skaalautuvia osallistumisen ja kansalaiskeskustelun muotoja, joiden tavoitteena on vahvistaa demokratiaa.
Valtio-opin professori Maija Setälä on yksi ADDIn neljästä johtavasta tutkijasta.
>> Lue lisää ADDIn verkkosivuilta
Neljän vuoden (2023–2027) Suomen Akatemian rahoittama hanke tutkii niin sanottuja “lisääntymissotia” Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun perustuslaillinen oikeus aborttiin kumottiin kesäkuussa 2022. Päätös johti naisten kehollisten oikeuksien uudelleenjäsentymiseen, jota haastetaan kunkin osavaltion edistyksellisessä ja taantumuksellisessa politiikassa.
Hanketta johtaa professori Benita Heiskanen.
>> Lue lisää hankkeesta John Morton -keskuksen tutkimuksen verkkosivuilta
Monitieteinen Children First – tutkimushanke sekä tuottaa uutta tieteellistä tietoa COVID-19-pandemian vaikutuksesta lasten hyvinvointiin että etsii tutkimukseen perustuen keinoja Pohjoismaissa asuvien lasten hyvinvoinnin ja sietokyvyn parantamiseen.
Kolmivuotista (2023–2026) tutkimushanketta koordinoi Turun yliopisto, jonka rinnalla konsortioon kuuluvat myös Islannin yliopisto, Tukholman yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Åbo Akademi. Hanketta rahoittaa NordForsk.
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Mia Hakovirta
>> Lue lisää hankkeen verkkosivuilta
Traumaattisista kokemuksista selviytyminen vaatii ihmistä käyttäämään voimavaroja, jotka muuten olisi suunnattu uusien asioiden oppimiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen tai mielekkääseen toimintaan. Lapset, jotka pakenevat kotimaastaan sodan ja väkivallan vuoksi, ovat kokeneet useita traumaattisia tapahtumia, ja osa heistä kärsii mielenterveysongelmista. Tämä voi vaikuttaa heidän oppimiskykyynsä. Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusi uusi työkalu, jota koulut voivat käyttää pakolaislasten mielenterveyden, kognitiivisten toimintojen ja sosiaalisen pätevyyden arvioimiseksi ja tukemiseksi.
Tutkimuksen hyödyt ovat kahtalaiset. Ensinnäkin se tuottaa uraauurtavaa tietoa pakolaislasten kognitiivisten toimintojen, mielenterveyden ja sosiaalisen kompetenssin yksilöllisistä eroista ja antaa keinot vertailla sitä muiden maahanmuuttajalasten ja syntyperäisten suomalaislasten tietoihin. Toiseksi se tarjoaa tietoa oppimisen ja kouluun kuulumisen tueksi pakolaislasten koulu-uran alkuvaiheessa.
Hanketta johtaa professori Kirsi Peltonen
