Tutkimus sosiologian oppiaineessa
Vahvuutemme on monipuolinen osaaminen sekä laadullisissa että määrällisissä menetelmissä. Tutkimustamme luonnehtii myös vahva teoreettinen orientaatio. Toimimme aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä vuorovaikutamme muun yhteiskunnan kanssa.
Turun yliopiston sosiologiassa tutkimme muun muassa seuraavia aiheita:
Politiikka: Tutkimme poliittista mielikuvitusta ja utopioita, yhteiskunnallisia liikkeitä, yhteiskuntateoriaa ja tiedon politiikkaa, polarisaatiota ja poliittista taloutta.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus: Tarkastelemme yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvää eriarvoisuutta, ulkonäön yhteyttä eriarvoisuuteen, koulutuksen eriarvoisuutta sekä eriarvoisuuden periytymistä.
Sukupuoli: Tutkimuksemme käsittelee koulutuksellista ja ammatillista sukupuolisegregaatiota, sukupuoli-identiteettejä, ulkonäön ja sukupuolen välisiä suhteita sekä feminististä politiikkaa ja teoriaa.
Terveys ja hyvinvointi: Tutkimme terveyspolitiikkaa, hyvinvointivaltiota, terveyttä koskevia kiistoja ja asiantuntijuutta sekä terapeuttista kulttuuria.
Työ: Tutkimusemme kohdistuu työelämän sukupuolittuneisiin jakoihin sekä työn muutokseen osana kestävyysmurrosta.
Kulttuuri: Olemme kiinnostuneita kulutukseen, elämäntyyliin, sosiaalisiin normeihin, toimijuuteen, traumaan ja kokemuksellisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Käynnissä olevat tutkimusprojektit:
Rahoittaja Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelma (2023-2025), vastuullinen johtaja Hannu Ruonavaara / Aleksi Karhula
Rahoittaja FORMAS (Forskningsrådet for miljö, areella näringar och samhällsbyggande, 2024-2025), vastuullinen johtaja Özlem Celik
Rahoittaja Koneen Säätiö (2024-2028), vastuullinen johtaja Emma Lamberg
Syvenevä juopa hoivan tarpeen ja sen edellyttämien kestävien olosuhteiden välillä on yksi aikamme keskeisistä ristiriidoista. Hoivan ja elämän ylläpitämisen eletty todellisuus on kuitenkin jäänyt sokeaksi pisteeksi valtaosassa poliittisen talouden tutkimusta. Hoivavaje-tutkimuksessa käännän katseeni tähän katvealueeseen: tarkastelen muutoksia valtion, markkinoiden ja kotitalouksien välisessä työnjaossa arjen poliittisen talouden ja sosiaalisen uusintamisen näkökulmasta. Teoreettisesti yhdistän feminististä kansainvälisen poliittisen talouden tutkimusta sosiologisiin hyvinvointivaltion muutosta ja hoivakriisiä koskeviin keskusteluihin. Koettelen ja kehitän aiemman teoretisoinnin selitysvoimaa monipuolisen empiirisen analyysin avulla, kotitalouksien arkeen kohdistuvaa havainnointia ja haastatteluja ajankäyttöaineistojen tilastolliseen tarkasteluun peilaten. Tutkimus tuottaa eritoten seuraavat kontribuutiot: 1) Tutkimus laajentaa sosiaalisen uusintamisen ylirajaisten, globaalien paineiden sekä niiden kontekstisidonnaisten ilmenemismuotojen tarkastelua: pohjoismaiseen yhteiskuntaan paikantuva analyysi paitsi kiinnittää huomiota yhtäläisyyksiin yhteiskuntien välillä, myös haastaa totalisoivia tulkintoja kaikkialla samankaltaisesti syvenevistä hoivan ja talouden jännitteistä. 2) Tutkimus soveltaa keskusteluja sosiaalisen uusintamisen ehtymisestä tarkastellakseen, miten elämän ylläpitämisen paineet tuntuvat erilaisissa kotitalouksissa, kahdella sosioekonomisesti toisistaan poikkeavalla alueella. Näin se tuo uuden näkökulman vetäytyvän hyvinvointivaltion eriytyneisiin elettyihin todellisuuksiin. 3) Tutkimus luotaa, millä edellytyksin ”yksityiset” kamppailut sosiaalisesta uusintamisesta voivat muuntua kamppailuiksi politiikan korkeimmilla tasoilla. Yhdistämällä sekä globaalin talouden ja valtiollisen politiikan rakenteellisten että arjen kokemuksellisten ulottuvuuksien tarkastelun tutkimus tuo myös työkaluja yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävämmistä hoivan käytännöistä.
STN-konsortion osahanke (vaihe II: 2022-2025), vastuullinen johtaja Hannu Ruonavaara / Aleksi Karhula, nettisivut: https://smartland.fi/
Rahoittaja Koneen Säätiö (2025-2028), vastuullinen johtaja Johanna Nurmi
Hanke tarkastelee nuorten kokemuksia monikriisin ajassa elämisestä globaalin etelän ja pohjoisen konteksteissa. Monikriisi viittaa toisiinsa kytkeytyvien ja samanaikaisesti vaikuttavien kriisien verkostoon. Esimerkiksi koronapandemia sekä Ukrainan ja Gazan sodat ovat synnyttäneet risteäviä kriisejä, jotka ovat vaikuttaneet nuorten arkeen ja tulevaisuudenkuviin. Vaikutukset ovat näkyneet esimerkiksi lisääntyneen pahoinvoinnin, väkivallan ja ääriajattelun muodossa. Kysymme hankkeessa, miten eri ryhmiin ja yhteiskunnallisiin konteksteihin (Suomi ja Marokko) kuuluvat 16-19 –vuotiaat nuoret kokevat arjessaan eri kriisien risteytymisen? Miten monikriisin kanssa eletään ja millaisia tulevaisuudennäkymiä monikriisin varjossa varttuvat nuoret hahmottavat? Hanke tuo yhteen sosiologian sekä kirjallisuuden- ja lukemisentutkimuksen näkökulmat. Aloja yhdistää kiinnostus yhteiskunnan jäsenten kokemusten tutkimiseen. Tieteenalojen yhteistyössä analyysi monipuolistuu: sosiologisen haastattelututkimuksen rinnalle tuomme luovia, osallistuvia lukupiirimenetelmiä ja empiiristä lukemisentutkimusta. Monitieteisyys vahvistaa kirjallisuudentutkimuksen roolia yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelussa ja tarjoaa sosiologiselle kriisitutkimukselle aiemmin pitkälti hyödyntämättömän kanavan. Nuorten kokemuksia yksittäisistä kriiseistä, kuten koronapandemiasta ja ilmastokriisistä, on aiemmin tutkittu sekä yhteiskunta- että lukemisentutkimuksessa, mutta tietoa nuorten monikriisikokemuksista on vasta vähän. Tarkastelemme nuorten kokemuksia erityisesti turvallisuuden (esim. sodat, väkivalta, ääriajattelu) ja kuulumisen (esim. rasismi, vihapuhe, polarisaatio) näkökulmista. Hanke tuottaa uutta tietoa nuorten monikriisikokemuksista ja kartoittaa yhdessä nuorten kanssa resilienssin, toivon ja solidaarisuuden mahdollisuuksia. Aineistonkeruu toteutetaan lukupiirien ja kirjoituskilpailujen muodossa marokkolaisissa ja suomalaisissa kouluissa ja järjestöissä.
Päättyneet tutkimusprojektit:
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Jessica Nisén
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Elina Kilpi-Jakonen
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Marika Jalovaara, kotisivut: https://sites.utu.fi/nefer/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Mirkka Danielsbacka
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Antti Tanskanen
Rahoittaja Työsuojelurahasto, vastuullinen johtaja Suvi Salmenniemi, kotisivut: https://sites.utu.fi/pofotyo/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Elina Kilpi-Jakonen
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Leen Rahnu
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Katri Aaltonen
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Jani Erola
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Suvi Salmenniemi, kotisivut: https://polima.fi/
Rahoittaja Koneen Säätiö, vastuullinen johtaja Hanna Ylöstalo, kotisivut: https://blogit.utu.fi/femtie/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Outi Sarpila, kotisivut: https://soma.utu.fi/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Satu Helske, kotisivut: https://sites.utu.fi/predlife/
Väitöksiä sosiologian oppiaineessa
Impacts of policy changes and the role of institutional structures in healthcare : exploring outcomes related to the pharmacological care of type 2 diabetes (2024)
(G5 Artikkeliväitöskirja)Generational economic inequality: Life course approach to income, consumption and wealth between cohorts (2024)
(G5 Artikkeliväitöskirja)Value of social capital: Revisiting theoretical and empirical premises of social capital (2024)
(G5 Artikkeliväitöskirja)Wicked problems and the welfare state: Segregation in Finnish urban planning policy (2024)
(G5 Artikkeliväitöskirja)Paul Jonker-Hoffrén (2012): The Finnish Paper Workers’ Union at a Cross-Roads: Labour Union Representativeness in a Changing Environment 1980-2008.
Katariina Pärnä (2012): Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina – Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet.
Arttu Saarinen (2011): Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa
Satu Yliskylä (2010): Kuka suunnittelee mainokset? Tutkimus mainosalan kulisseista, yhteistyökäytännöistä ja ristiriidoista. Mainonnan suunnittelijan näkökulma.
Siru Korkala (2010): Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa.
Olli Pyyhtinen (2009): Bringing the Social Alive. Essays on Georg Simmel’s Social Theory
Ismo Kantola (2007): The role of knowledge in energy politics. A sociological study
Kristiina Kuussaari (2006): Näkemysten kirjo, sirpaloitunut tieto. Työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjistä ja käyttäjien hoidosta.
Anu-Hanna Anttila (2005): Loma tehtaan varjossa. Teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930 - 1960-luvuilla
Eva Lettinen (2004): Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa.
Antti Honkanen (2004): Menneisyyden tulevaisuus. Postmodernit matkailuteoriat ja vapaa-ajan matkailun muutokset eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 1985 ja 1997.
Timo Peuhkuri (2004): Tiedon roolit ympäristökiistassa. Saaristomeren rehevöityminen ja kalankasvatus julkisen keskustelun ja päätöksenteon kohteena.
Pekka Räsänen (2003): In the Twilight of Social Structures: A Mechanism-Based Study of Contemporary Consumer Behaviour.
Seppo Poutanen (2003): Kuinka päättää geenitutkimuksiin osallistumisesta? Normatiivinen ja sosiologinen analyysi bayesilaisen menetelmän kelpoisuudesta avuksi.
Susanna Nouko-Juvonen (2000): Kehitysvammapalvelut ja muutoksen vuosikymmen.
Anita Rubin (2000): Growing up in social transition, in search of late modern identity.
Juha Kaskinen (1998): Tuhatta ja sataa Turusta Pietariin: Eurooppatie E18:n tiensuunnittelu ympäristövaikutusten arvioinnin käytäntönä.
Jouko Lehtiö (1997): Suomalaisten vammaisten elämä varsinaisessa elämäkerta- ja vammaisten elämää keskeisesti käsittelevässä kaunokirjallisuudessa.
Jukka Niemelä (1996): Ammattirajoista tiimityöskentelyyn : työnjaon ja työelämänsuhteiden muutos Suomen telakoilla 1980- ja 1990-luvulla.
Pekka Jokinen (1995): Tuotannon muutokset ja ympäristöpolitiikka. Ympäristösosiologinen tutkimus suomalaisesta maatalouden ympäristöpolitiikasta vuosina 1970-1994.
Sakari Ahola (1995): Eliitin yliopistosta massojen korkeakoululaitokseen. Korkeakoulutuksen muuttuva asema yhteiskunnallisen valikoinnin järjestelmänä.
Kari Nyyssölä (1994): Nuoret ja työmarkkinoiden joustavuus.
Eero Uusitalo (1994): Maaseutupolitiikan keinot. Elinkeinojen edistäminen maaseudun kehittäjäyhteisöissä.
Hannu Ruonavaara (1993): Omat kodit ja vuokrahuoneet. Sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa.
Timo Kyntäjä (1993): Tulopolitiikka Suomessa. Tulopoliittinen diskurssi ja instituutiot 1960-luvulta 1990-luvun kynnykselle.
Pekka Hakkarainen (1992): Suomalainen huumekysymys. Huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
Helka Urponen (1989): Varhain sairastuneen ja vammaisen sosiaalinen selviytyminen. Sosiologinen seurantatutkimus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sosiaalisesta selviytymisestä varhaisaikuisuudessa.
Osmo Kivinen (1988): Koulutuksen järjestelmäkehitys. Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla.
Sampsa Saralehto (1986): Teknologian kansainvälinen siirto kehitysmaiden teollistumisprosessiin.
Heikki Leimu (1983): Työntekijäin työasema ja työpaikkaliikkuvuus erikokoisissa teollisuusyrityksissä. Osa I. Teoreettiset lähtökohdat ja pienten sekä suurten teollisuusyritysten työntekijäin vertailua.
Paavo Moilanen (1982): Social Environment and Adaptation among the Employees of an Industrial Company in Northern Finland.
Timo Järvikoski (1979): Vesien säännöstely ja paikallisyhteisö. Tutkimus valtakunnallisen päätöksenteon seurauksista esimerkkitapauksena Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.
Tapani Köppä (1979): Viljelijäperhe, yhteisö ja yhteistoiminta.
Juha Vuorinen (1979): Korkeakoulujen itsehallinto. Tutkimus Suomen korkeakoulujen itsehallinnon toteutumisesta suhteessa korkeakoululaitoksen keskushallintoon toisen maailmansodan jälkeen.
Ahti Laitinen (1977): Lääkkeiden käyttö yhteiskunnallisena kysymyksenä. Sosiologinen tutkimus lääkkeiden käytön yhteiskunnallisista yhteyksistä, erityisesti silmällä pitäen lääkkeiden mainontaa ja tuotannon, mainonnan sekä käytön valvontaa.
Timo Toivonen (1972): Lakot ja yhteiskunnan muutos. Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan lakoista vv. 1919-69.
Kari Lampikoski (1972): Ammattiyhdistys ja ammattikunnan status. Sosiologinen tutkimus ammattiyhdistyksen toiminnasta ammattikuntansa statuksen kohottamiseksi organisaatiossa. Tutkimustapauksena Suomen konepäällystöliiton toiminta merikonemestarien statuksen kohottamiseksi laivaorganisaatiossa.
Raimo Nurmi (1970): Conformity with Group in a Serial Judgement Situation.
Erkki Asp (1965): Lappalaiset ja lappalaisuus. Sosiologinen tutkimus Suomen nykylappalaisista.
Ari Haavio (1963): Evankelinen liike. Sosiologinen tutkimus Suomen evankelisen liikkeen organisaatiosta ja kannatuksen levinnäisyydestä.
Väinö Luoma (1962): Valtion virkamiesten järjestäytyminen Suomessa I. Johdanto. Virkamiesliikkeen tulkintakaava.
Kalevi Piha (1962): Asuntoyhteisö, sen muodostuminen ja rakenne. Sosiologinen tutkimus asunnonhakijoista, uudelle asuntoalueelle muuttaneiden käyttäytymismuutoksista ja naapuruussuhteiden jäsentymisestä Turun kaupungissa.
Mauno Koivisto (1956): Sosiaaliset suhteet Turun satamassa.
Yrjö Littunen (1956): Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa.
Rafael Helanko (1953): Turun poikasakit. Sosiologinen tutkimus 9-16 -vuotiaitten poikien spontaanisista ryhmistä vv. 1944-51.