Tutkimus sosiologian oppiaineessa

Sosiologian oppiaineen vahvuutena on korkeatasoinen menetelmällinen osaaminen. Tutkimusyhteistyötä harjoitetaan kansainvälisissä yhteishankkeissa, kansallisissa tutkimusprojekteissa ja tutkijoiden välisissä epämuodollisissa tutkimusverkostoissa.

Keskeisiä painopistealojamme ovat muun muassa yhteiskuntaluokat ja koulutus; sosiaalinen, taloudelli-nen ja ylisukupolvinen eriarvoisuus: väestö, perheet ja perhesuhteet; marginalisaatio, yhteiskunnalli-nen muutos, sosiaaliset liikkeet, asuminen sekä terveys ja hyvinvointi.

Tutkimusprojekteja

Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta

Tutkimus on osa Suomalainen asumisregiimi muutoksessa -nimistä tutkimuskonsortiota (johtaja Hannu Ruonavaara), johon tämän tutkimuksen ohella kuuluu professori Anne Hailan (HY) johtama tutkimus Maapolitiikka ja omistusoikeudet ja professori Christer Bengsin (Aalto-yliopisto) johtama tutkimus Ruotsin asumisregiimi:  nykyiset haasteet. Konsortion tutkimuksia rahoittaa Suomen akatemia  ASU – LIVE Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmastaan 2011-2015.
​Tutkimusryhmä

Hankkeen tutkijoita ovat professori Hannu Ruonavaara (projektin johtaja), tohtorikoulutettava YTM Hanna Kettunen ja määräaikaisesti 1.1.2012-28.2.2014 projektitutkija YTL Tuula Laukkanen (jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto).

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

Pohjoismaisten asuntopolitiikkojen kehitystä on tarkasteltu käyttäen analyyttistä neljän vaiheen mallia (Bo Bengtsson ym:  Varför så olika? Nordisk bostadspolitik i jämförande historiskt ljus (Égalité 2006)). Perustamisvaiheessa politiikan pääpaino on instituutioiden ja politiikkojen luomisessa. Rakentamisvaiheessa  pääpaino siirtyy mahdollisimman suuren asuntotuotannon aikaansaamiseen. Hallinnointivaiheessa pahin asuntopula on voitettu ja politiikan päähuoleksi tulee tuotetun asuntokannan hallinnointi. Viimeisessä supistumis- tai vetäytymisvaiheessa  aiemmin kehitettyä asuntopoliittista järjestelmää aletaan purkaa. Vaihemalli kuvaa likimääräisesti myös suomalaisen asuntopolitiikan kehitystä. On perusteltua väittää, että nykyinen asuntopoliittinen järjestelmä, asumisregiimi, kantaa supistumisvaiheen merkkejä. Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomalaisen asumisregiimin kehitystä kohti supistumisvaihetta, sen nykyisiä piirteitä ja tulevaisuudennäkymiä.  
 
Tutkimuksessa supistumisvaiheen tarkastelu on kohdistettu erityisesti vuokra-asuntosektoriin. Suomessa on kahdenlaiset vuokra-asuntomarkkinat:
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinat, joilla omistaja ja vuokranantaja käyttävät omistajanoikeuksia määritellessään vuokran ja valitessaan vuokralaisensa. Vuokranantajan on noudatettava huoneenvuokralakia ja vastaavia säännöksiä. Julkinen valta voi rajoittaa omistajan oikeuksia vain lakeja säätämällä. Tällaisia rajoituksia edustaa tutkimuksessa tarkasteltava vuokrasääntely, jollainen viimeksi tuli voimaan vuonna 1974 ja joka purettiin 1990-luvun alussa.

Säädellyt eli sosiaaliset vuokra-asuntomarkkinat, joilla on tarjolla yleisesti haettaviksi julkistettavia tavallisia vuokra-asuntoja. Vuokratalojen ja -asuntojen omistaja on asuntojen tuotannossa tai hankkimisessa hyödyntänyt valtion järjestämää vuokra-aravalainaa tai rahalaitoksen myöntämään lainaan valtion kokotukea. Tuetun tuotannon valtakunnan eri alueille suuntaamisen ja vuokralaisen valinnan perustana on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Kyseessä on asuntopolitiikan järjestelmä, joka rakentuu lainsäädännön kehikossa. Säänneltyä ovat mm. toiminnan yleishyödyllisyys ja vuokrien määrittely. Vuodesta 1949 alkaen valtion tuella tuotettuihin asuntoihin ja vuokrataloihin kohdistuu vuosikymmenten pituiset käyttö- ja luovutusrajoitukset.
 
Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen oli yleisin asumismuoto kaupungeissa aina 1950-luvulle saakka, ja se on edelleen vuokra-asumisen muodoista yleisempi. Vuoden 2011 lopulla Suomessa oli 777 000 vuokra-asuntoa, joista hieman yli puolet oli vapaarahoitteisia. Tavallisia sosiaalisia vuokra-asuntoja tuotettiin eniten 1980-luvulla, mutta asuntojen määrä kääntyi laskuun seuraavalla vuosikymmenellä.
 
1990-luvun talouslaman aikana asuntopolitiikkaa suunnattiin uudelleen ja uudistettiin myös valtionhallintoa tavoitellen normatiivisuuden ja valvonnan vähentämistä myös asuntohuollossa. Vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen kohdistettu vuokrasääntely purettiin. Valtion tuotantotukea koskevia säädöksiä uudistettiin, mutta myös yllätyksellisessä tilanteessa jatkettiin vanhojen vuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia.

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä

Projekti jakautuu kahteen toisiinsa liittyvään osatutkimukseen: (1) vuokrasääntelyn purkaminen ja sen seuraukset (tutkijana Hanna Kettunen), joka kohdistuu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntosektoriin, ja (2) sosiaalisen vuokra-asuntosektorin muuttuva rooli Suomessa (tutkijana Tuula Laukkanen). Hankkeen tarkastelujakso etenee 1990-luvun alusta nykyhetkeen, ja keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat:
 
Vapaarahoitteinen vuokra-asuntosektori:

  • Minkälainen poliittinen prosessi johti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrasääntelyn purkamiseen 1990-luvulla? Mitkä tahot osallistuivat prosessiin? Miten sääntelyn purkamista puolustettiin ja vastustettiin?
  • Minkälaisia seurauksia vuokrasääntelyn purulla on ollut asuntomarkkinoille ja vuokra-asujille? Missä määrin sääntelyn purkaminen aiheutti vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousua suhteessa sosiaalisiin vuokra-asuntoihin? Oliko sääntelyn purkaminen syynä yksityisten vuokramarkkinoiden elpymiseen?
  • Minkälainen rooli vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla on Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaalinen vuokra-asuntosektori

  • Mitkä olivat sosiaalisen vuokra-asumisen alkuperäiset tavoitteet? Onko tavoitteet saavutettu?
  • Miten on selitettävissä muutos, joka on johtanut sosiaalisen vuokra-asuntosektorin heikentymiseen?
  • Missä määrin sosiaalinen vuokra-asuminen vastaa ihmisten asumisen tarpeita ja toiveita nyt 21. vuosisadalla?

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuskysymyksiin vastataan käyttäen monenlaisia tutkimusaineistoja tilastoista dokumenttiaineistoihin ja asiantuntijahaastatteluihin. Vapaarahoitteisten ja säädeltyjen vuokra-asuntojen tarvetta ja kysyntää 1990-luvun alusta alkaen tarkastellaan saatavien tilastoaineistojen valossa. Aineistona käytetään muun muassa asuntopoliittisia asiakirjoja sekä asuntopolitiikan tekijöiden, vaikuttajien ja vuokra-asuntojen omistajayhteisöjen edustajien teemahaastatteluja. Haastateltaviksi etsitään valtion ja kuntien hallinnosta ja alan yhteisöistä henkilöitä, joilla on tietoa valtionhallinnon uudistamista edeltäviltä ajoilta ja 1990-luvun talouslaman vaikutuksista. Kansalaisten ja vuokra-asuntoa tarvitsevien mielipiteitä kootaan aiemmista selvityksistä ja tutkimuksista: asukasbarometreistä ja eri vuokranantajatahojen tekemien asukaskyselyistä.
 
Aineistoa kootaan eduskunnan, ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ja kuntien arkistoista ja kirjastoista. Aineistoa pyydetään myös vapaarahoitteisten ja sosiaalisten vuokra-asuntojen tuottajayhteisöiltä.

Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys

Tarkoituksena on tutkia 1990-luvun alusta alkaen suunnattua asuntopolitiikkaa ja sen vaikutusta vuokra-asuntojen tuotantoon, tarjontaan ja kysyntään myös asukkaiden ja vuokra-asuntoa tarvitsevien kotitalouksien näkökulmasta. Pyrimme ennakoimaan tulevaisuutta ottaen huomioon asuntopolitiikkaan kohdistuvat odotukset valtakunnallisesti voimakkaasti eriytyvillä vuokra-asuntomarkkinoilla. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen saatavuus on paitsi sosiaali- ja perhepoliittinen myös työvoima- ja elinkeinopoliittinen kysymys ja siten koko maan kilpailukykyä koskettava tulevaisuuden kysymys.  Tavoitteena on tutkimuksen tulosten perusteella luoda ja tarjota päättäjien harkittaviksi vaihtoehtoja asuntopolitiikan vastaiselle suuntaamiselle niin, että vuokra-asuntojen tarjonta ja kysyntä kohtaisivat tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sosiaalisen aseman periytyvyyttä tutkiva INDIRECT-hanke

Sosiologian professorin Jani Erolan Intergenerational Cumulative Disadvantage and Resource Compensation eli INDIRECT-tutkimushanke selvittää sosiaalisen aseman periytyvyyttä sukupolvelta toiselle sekä lapsuuden perheen menetettyjen tai puuttuvien resurssien kompensoimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa lapsi on menettänyt vanhempansa, mutta on onnistunut kompensoimaan menetyksen vaikutukset sosioekonomiseen asemaansa esimerkiksi lähisukulaisten tai yhteiskunnan tuella.

INDIRECT-hanke pyrkii sekä kehittämään teoriaa resurssien kompensaatiosta ylisukupolvisissa sosioekonomisissa siirtymissä että testaamaan tätä koskevia olettamuksia empiirisesti Suomessa ja muissa yhteiskunnissa.

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC, European Research Council) myönsi 2014 hankkeelle viisivuotisen CoG eli Consolidator Grant -apurahan. Apuraha oli ensimmäinen tyyppiään sosiologian alalla Suomessa.

>> Lue enemmän

 

Life-course, disadvantageous experiences and socioeconomic inheritance

Principal investigator: Jani Erola, Academy Research Fellow
Research group: Juho Härkönen, Marika Jalovaara, Laura Kestilä, Pasi Moisio, Aleksi Karhula, Hannu Lehti, Sanni Jalonen
Funding: Academy of Finland (decision numbers 130300, 138208), Alli Paasikivi Foundation, 2009-2014
​​
Description

The project studies the effect of parent’s social and economic status on children’s social status, income, wealth and education. The project has two themes.

  • First considers how the inheritance of social status varies according to social class, income, wealth and education. In addition, we estimate how parents’ class and income are connected to these.
  • Second theme considers how the effect of parents’ class, income and education on children’s adult status varies according to the age when children experience them. Additionally, we consider how disadvantageous experiences at the different ages effects to the same things. The disadvantageous experiences are the death of a parent, parental divorce, moving to foster care, parental unemployment and poverty in childhood household.

The project applies Finnish high-quality register data and novel statistical methods.

Publications

Erola, Jani; Härkönen, Juho & Dronkers, Jaap (2012). More careful or less marriageable? Parental divorce, spouse selection, and entry into marriage. Social Forces, fortcoming.

Erola, Jani (2012). Family background and the life cycle effects of father’s class and income. In book Connelly, Roxanne et al (ed.) Social Stratification: Trends and Processes. Ashgate, forthcoming.

Hyvärinen, Sauli & Erola, Jani (2011). Perhetaustan vaikutus toisen polven maahanmuuttajien kouluttautumiseen Suomessa. Mahdollisuuksien tasa-arvo stressitestissä?  [The role of family background in educatational achievement for the second generation immigrants in Finland: A stress test for the equality of opportunity.] Yhteiskuntapolitiikka 6/2011, fortcoming,

Presentations

Jani Erola: How total is the "total family background" effect? The life course variation of sibling correlations. Annual Meeting of American Sociological Association, Las Vegas, USA, 20-23 August 2011, Section on Sociology of Education.

Jani Erola: The life course variation of sibling correlations in Finland. The 25th Conference of the Nordic Sociological Association, Norway, Oslo, 4-7 August, 2011.•Jani Erola & Paul Lambert "Changing homogamy? A test using different socioeconomic measures and Finnish census data". ISA RC28 Spring Meeting 2011 in Essex, UK, April 2011.

Jani Erola "What is "total" and "family background" in the total family background effect? Comparing sibling correlations according to education and class in Finland", SUNSTRAT Project Meeting, University of Stockholm, Sweden, December 2010.

Jani Erola "Sibling Correlations for Education and Class in Finland: Comparing Stratification and Inheritance Effects", University of Aarhus, Copenhagen, Denmark, November 2010.

Jani Erola & Lambert "Social stratification and homogamy in Finland." Social Stratification Research Conference, Utrecht, the Netherlands, 8th-September 2010.•Jani Erola "Intergenerational occupational mobility and the life cycle effects of father's income", University of Stirling, Scotland, May 2010.

Jani Erola & Sakari Karvonen "Parental health and social inheritance. The effect of parental disability on sibling correlation among Finnish young adults." ESA 2009 - 9th Conference of European Sociological Association, Lisbon, Portugal, September 2009.

Jani Erola & Sakari Karvonen "Sibling correlations and parental death - analysis on the Finnish cohort born 1966-70." ISA RC28 Summer Meeting in Yale, US, August 2009.

Researcher visits

Aleksi Karhula, a resarcher visit to Wissenschaftszentrum Berlin für Sozialwissenschaften (WZB), Berlin, Germany, 21-28.11.2011.

 

Life course experiences, intergenerational processes, and child well-being and development

Tämän monitieteisen projektin tarkoituksena on tutkia miten vanhempien sosioekonomiset ja perheurat vaikuttavat heidän lastensa hyvinvointiin ja varhaiskehitykseen. Projektiin kuuluu tutkijoita sekä sosiaali- että lääketieteistä. Raskausajan ja varhaislapsuuden olosuhteilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus psykologiseen ja fysiologiseen kehitykseen. Vaikutukset ulottuvat aina aikuisiän terveyteen ja esimerkiksi saavutettuun koulutustasoon sekä taloudelliseen ja ammatilliseen asemaan saakka. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti lasten ja heidän perheidensä kesken, vaan sosiaalista eriarvoisuutta ilmenee jo varhaislapsuudessa. Projektissa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä lähestytään uudesta näkökulmasta tavalla, jota ei aiemmin juuri ole käytetty sosiaalisen ja terveydellisen eriarvoisuuden tutkimuksessa. Tämä mahdollistaa myös uuden lasten hyvinvointia ja kehitystä tukevan sekä lasten olosuhteiden eriarvoisuutta koskevan tiedon tuottamisen. Tutkimuksen tuottamaa uudenlaista ymmärrystä voidaan käyttää hyväksi sosiaalisia interventioita suunniteltaessa, joiden avulla voidaan puuttua havaittuihin eriarvoisuuksiin esimerkiksi vanhemmuutta tukevin keinoin.​ Tutkimuksessa yhdistetään tietoja FinnBrain-kohorttitutkimuksesta sosioekonomisia elämänkaaria kuvaaviin väestörekisteritietoihin.

Naapurisuhteet ja -kiistat nyky-yhteiskunnassa

Naapurisuhteet ja -kiistat nyky-yhteiskunnassa on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, jota toteuttaa Turun yliopiston sosiologian oppiaine.

Tutkimuksen tarkoitus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia epävirallisten sosiaalisten suhteitten muotoa, joka on hyvin yleinen ja arkipäiväinen: naapurien välisiä suhteita. Monien sosiologisten teorioiden mukaan lähiyhteisöön liittyvät sosiaaliset siteet, kuten naapuruussuhteet, menettävät merkitystään moderneissa, yksilöllistyvissä yhteiskunnissa. On kuitenkin olemassa tutkimusta, jonka mukaan naapuruussuhteet ovat tärkeämpiä nyky-yhteiskunnissa kuin mitä yksilöllistymisteoriat väittävät. Tämä projekti tutkii empiirisesti naapuruussuhteitten merkitystä ja luonnetta nyky-Suomessa.
Tutkimusryhmä

Hankkeen tutkijoita ovat prof. Hannu Ruonavaara, VTT Risto Haverinen, VTM Antti Kouvo ja VTM Carita Lockmer.

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä

Projektin keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat kuusi:

    Miten tiivistä on naapurien välinen vuorovaikutus nyky-yhteiskunnassa? Mikä on naapuruuden merkitys ihmisille?
    Minkä luonteista naapurien välinen vuorovaikutus on? Luonnehtiiko sitä naapurien apu ja molemminpuoliset palvelukset vai naapurien kokemus toisistaan häiritsevinä ja epäystävällisinä?
    Miten ihmiset hallitsevat jännitettä etäisyyden ja läheisyyden välillä naapuruussuhteissa? Millaisina he näkevät hyvän ja huonon naapurin?
    Vaikuttaako asuinalueen talotyyppi naapurisuhteitten luonteeseen? Millä tavoin se vaikuttaa naapurien väliseen vuorovaikutukseen?
    Milloin ja miksi ihmiset kokevat naapuriensa käytöksen häiritseväksi? Miten naapuruussuhteita hallitaan kiistatilanteissa? Miten kiistoja voidaan ratkaista?
    Onko erilaisten paikallisten alakulttuurien käsityksessä naapuruudesta eroja?

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuskysymyksiin vastataan projektissa käyttäen erilaisia tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Naapurikontaktien määrällisiä aspekteja tutkitaan analysoimalla olemassa olevia ja kerättäviä kyselyaineistoja. Naapurisuhteitten luonnetta ja merkitystä samoin kuin naapuruuskiistoja lähestytään laadullisin menetelmin.
 
Tutkimuksen tulokset eivät ainoastaan lisää yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä naapuruussuhteista vaan ne voivat myös tarjota tutkimuspohjaista tietoainesta sen pohtimiselle, mitä mahdollisuuksia naapuruussuhteilla on toimia epävirallisen hoivan lähteenä ikääntyvissä eurooppalaisissa yhteiskunnissamme.
 
Projektissa työskentelee johtajan ohella kaksi pidemmälle ehtinyttä tutkijaa sekä 1-2 väitöskirjantekijää. Projekti käynnistyi vuoden 2009 alussa.

 

Postethnic Activism in the Neoliberal Era. Translocal Studies on Political Subjectivities, Alliance-Building and Social Imaginaries

Principal Investigator: Academy Research Fellow Suvi Keskinen (suvkes@utu.fi)
 
This research project examines the conditions, forms and possibilities of postethnic activism in the wake of neoliberal changes and retreat from multiculturalism. Current Nordic countries are characterised by the rise of neo-nationalism and the framing of especially Muslims and non-western minorities as problematic ‘others’ drawing on racialised, gendered and sexualised discourses. Profound changes have simultaneously occurred in the conditions for political action. The neoliberal political rationality implies an emphasis on individualisation and entrepreneurialism, whereby race, gender and class-based inequalities are constructed as individual failures instead of social processes. Political subjects seen to embody diversity are increasingly entering the public sphere but in doing so are also confronted with the racialised and class-based power relations of it.
 
Through translocal studies in Denmark, Sweden and Finland this research explores how political subjectivities, activities, alliances and social imaginaries are created in postethnic activism. It examines the ways that neoliberal political rationalities shape the contours of activism and how such rationalities are negotiated, made use of, questioned and resisted by activists. Moreover, it analyses the social imaginaries of gender, belonging, nation, history, community and solidarity elaborated in the activities.
 
Using interviews, participative observation, media and other visual/textual data, as well as collaborative knowledge production with the research participants the research seeks to address especially two kinds of activism: 1) feminist, queer and women’s groups working with an intersectional frame that pays attention to the interplay of gender, sexuality and racialisation; and 2) community-based activism in racialised urban residence areas. In addition, other groups that aim to mobilise people on basis of a shared racialised position will be included in the study.
 
This five-year research project (2014-2019) is funded by the Academy of Finland.

Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt

Hankkeessa selvitetään etnisen profiloinnin esiintymistä Suomessa, sen yleisyyttä, muotoja ja niitä tulkintoja, joiden kautta etnisen profiloinnin kohteena olevat vähemmistöjen jäsenet ja poliisiviranomaiset asiaa tarkastelevat. Hankkeessa analysoidaan myös niitä käytäntöjä ja logiikkoja, jotka johtavat etniseen profilointiin. Hankkeen tavoitteena on tieteen, taiteen ja journalismin keinoin lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja tuoda se yhteiskunnallisesti näkyväksi. Kolmivuotista (2015-2018) hanketta rahoittaa Koneen säätiön Jakautuuko Suomi-ohjelma.
 
Tutkimus tuo tietoa etnistetyistä, rodullistetuista, sukupuolittuneista ja sukupolvittuneista eronteoista ja käytännöistä, joita profilointiin liittyy sekä näiden seurauksista pysäytysten kohteeksi joutuneiden elämässä. Samalla analysoidaan sitä, miten profiloinnin kohteeksi joutuvat etsivät strategioita selvitä tilanteista ja ulkopuoliseksi asettamisesta sekä millaisin keinoin he haastavat eriarvoistavia käytäntöjä. Tutkimuksessa yhdistetään useita kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia aineistoja: yksilö- ja ryhmähaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja kyselyaineistoja.
 
Hankkeen media- ja kulttuuriosuudessa toteutetaan interaktiivinen multimediasivusto, journalistisia artikkeleita ja reportaaseja sekä keskustelutilaisuuksia.
 
Projekti on siirtynyt Helsingin  yliopistoon 1.9.2017 ja sen uudet kotisivut löytyvät osoitteesta
http://blogs.helsinki.fi/thestopped/
 
Katso myös
http://www.profiling.fi/
 
Projektin jäsenet:
Suvi Keskinen, projektinjohtaja, tutkimusosuuden vastuuhenkilö (suvi.keskinen@helsinki.fi; suvkes@utu.fi)
Kati Pietarinen, toimittaja, media- ja kulttuuriosuuden vastuuhenkilö
Maryan Abdulkarim, kirjoittaja-aktivisti
Aminkeng A Alemanji, tutkija
Laura Böök, valokuvaaja
Markus Himanen, tutkija
Antti Kivijärvi, tutkija
Kari Kuukka, media-asiantuntija
Thaddeus Ndukwe, tutkimusavustaja (31.5.2016 asti)
Nirosha Pöyhölä, tutkimusavustaja
Venla Rousku, tutkimusavustaja (15.9.2017 asti)
Uyi Osazee, tutkija (30.4.2017 ast)
 

Eriarvioisuuden torjuminen niukkuuden aikana -konsortiohanke (TITA)

Sosiologian professorin Mikko Niemelän johtama konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA) tarjoaa uuden ja laaja-alaisen näkökulman eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksien ja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi. Hankkeessa analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa.

Hanke tuottaa uutta tietoa eriarvoisuuden eri muodoista ja niiden välisistä mekanismeista. Eriarvoisuutta tutkitaan tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa.

Hankkeessa sovelletaan kokonaisvaltaista viitekehystä, joka mahdollistaa ratkaisukeskeisen tutkimusotteen. Siinä paikannetaan keskeiset eriarvoisuuteen vaikuttavat politiikan osa-alueet ja se tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Eriarvoisuuden mekanismeja tutkiessaan hanke hyödyntää ainutlaatuisia pitkittäisaineistoja ja kehittyneitä tilastomenetelmiä.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kahdesti. Nykyinen, 2,1 miljoonan euron jatkorahoitus takaa hankkeen toiminnan jatkumisen vuoden 2020 loppuun.

>> Lue lisää hankkeesta

Tracking the Therapeutic (2015-2019)

The TRACKTHERA research project investigates therapeutic technologies and the conceptions and strategies of wellbeing and politics they put forward. By ‘therapeutic technologies’ we mean regimes of knowledge and practice which aim to transform our relationship with ourselves and shape the ways in which we make sense of ourselves and the social world. Read more about the project and the researchers involved in the 'About us' and 'Sub-projects' sections.

>> Read more

Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään

Hanke vastaa ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen ymmärtää vaihtoehtohoitojen käyttöä ja rokotekriittisyyttä. Hankkeen vahvuutena on sosiologisen ja historiallisen tutkimuksen yhdistäminen, sillä pitkän aikavälin perspektiivistä katsottuna lääketiedekriittisyys ei ole hetkellinen, vaan syvälle moderniin yhteiskuntaan juurtunut ilmiö.
 
Tarkastelemme rokotekriittisyyteen ja vaihtoehtohoitoihin kiinnittyvää koululääketieteen kritiikkiä kansalaisten, mutta myös terveydenhoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Tarkastelun kohteena ovat kritiikin taustalta löytyvät käsitykset sairaudesta, terveydestä, tiedosta ja asiantuntijuudesta, sekä näiden käsitysten historiallinen jatkumo 1900-luvun alusta nykypäivään.
 
Hanketta rahoittaa Emil Aaltosen säätiö vuosina 2018-2020.
 
>> Hankkeen kotisivut

 

Hankkeen johtajat:
VTT Johanna Nurmi                         YTT Pia Vuolanto
johnurm(at)utu.fi                          Pia.Vuolanto(a)staff.uta.fi
puh. 029 450 3081                          puh. 050 3186240
 
Hankkeen tutkijat:
FM Suvi Rytty                                    TtM Tiina Väänänen
suvi.rytty(a)utu.fi                             tiina.a.vaananen(a)gmail.com
                                                           puh. 0500 764350

Tutkimushankkeita

Hyvinvointivaltion katutason työntekijöiden sosiaalipoliittiset mielipiteet ja käsitykset
Tutkija: Johanna Kallio
Yhteistyökumppanit: Helsingin yliopisto (Svenska social- och kommunalhögskolan) ja Lunds universitet (Socialhögskolan).

Yksinhuoltajien köyhyys ja sosioekonomisen aseman muutos Suomessa ja Isossa-Britanniassa
Tutkija: Camilla Kantola

Welfare and Nordic crisis management strategies: A comparative research project
Tutkija: Mikko Niemelä
Hankkeen johtaja: Stefán Ólafsson, University of Iceland

The social legitimacy of targeted welfare: New perspectives on popular welfare deservingness opinions
Tutkijat: Mikko Niemelä ja Johanna Kallio
Hankkeen johtaja: Wim van Oorschot, Leuven University

Gender and health impacts of policies extending working life in Western countries
Tutkija: Mikko Niemelä
Hankkeen johtaja: Aine Ni Leime, National University of Ireland Galway
Yhteistyökumppanit: ISCH COST Action IS1409 (http://www.cost.eu/COST_Actions/isch/Actions/IS1409)

Eurooppalaiset köyhyysnäkemykset
Tutkijat: Mikko Niemelä ja Johanna Kallio

Eläköitymisen polut: Mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät rekisteri- ja järjestelmätiedon valossa (RETIRE)
Tutkija: Mikko Niemelä
Hankkeen johtaja: Sami Pirkola, Tampereen yliopisto
Yhteistyökumppanit: Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela

Sairauspoissaoloja koskevat käytännöt lääkärien työssä
Tutkija: Mikko Niemelä
Hankkeen johtaja: Ilona Autti-Rämö, Kela
Yhteistyökumppanit: Kela ja Lääkäriliitto

Tracking the therapeutic: Ethnographies of wellbeing, politics and inequality
Tutkijat: Harley Bergroth, Laura Lyytikäinen, Johanna Nurmi, Inna Perheentupa, Tatiana Tiaynen-Qadir
Hankkeen johtaja: Suvi Salmenniemi

Hyvinvointi, kansalaisuus ja terapeuttinen diskurssi suomalaisessa poliittisessa keskustelussa 1970–2015"
Tutkijat: Suvi Salmenniemi ja Arttu Saarinen

Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessit ja lasten hyvinvointi ja kehitys
Tutkijat: Sanni Jalonen, Jani Erola
Hankkeen johtaja: Juho Härkönen
Yhteistyökumppanit: FinnBrain (TY, Lääketieteellinen tiedekunta)

Postethnic Activism in the Neoliberal Era. Translocal Studies on Political Subjectivities, Social Imaginaries and Alliance-building
Akatemiatutkija Suvi Keskinen

Diasporinen kansalaisuus osallistumiskeinona - vertaileva tutkimus toisen polven poliittisesta transnationalismista kurdi- ja turkkilaisyhdistyksissä Helsingissä ja Lontoossa
Tutkijatohtori Mari Toivanen

Perhedynamiikka ja sosiaalinen eriarvoisuus / Family Dynamics and Social Inequalities
Akatemiatutkija Marika Jalovaara

Elämänkokemukset, ylisukupolviset prosessitja lasten hyvinvointi ja kehitys
Juho Härkönen

Hacking the Self: Ethnography on technology-mediated body optimization in late capitalism
Harley Bergroth

The transformation of Finnish labour market corporatism in the Euro-era
Paul Jonker-Hoffrén

Suomalaisten yhteiskunnallisten liikkeiden visiot kestävyydestä
Satu Husso

Sukupuolen ja seksuaalisuuden politiikka nyky-Venäjällä
Inna Perheentupa

Housing policy: towards retrenchment
Hannu Ruonavaara

Hyvän elämän jäljillä: Terapeuttiset teknologiat, hyvinvointi ja politiikka
Suvi Salmenniemi

Onnellisuushuoli ja terapeuttinen diskurssi suomalaisessa poliittisessa keskustelussa 1970–2015
Suvi Salmenniemi & Arttu Saarinen

Kaupunginvaltuutettujen demokratiakäsitykset ja demokratian osallistuva käänne
Ritva Salminiitty

Intersektionaalinen näkökulma anti-rasistiseen toimintaan
Minna Seikkula

Second-generation transnational political participation in Kurdish communities towards Kurdistan
Mari Toivanen

The Puzzle of the Psyche: Therapeutic Knowledge and Selfhood in a Comparative Perspective
Tutkimusryhmä: Vastuullinen johtaja Suvi Salmenniemi; Virve Peteri, Laura Lyytikäinen, Arttu Saarinen, Tatiana Tiaynen-Qadir, Inna Perheentupa, Anne Birgitta Pessi

Meneillään olevia väitöstutkimuksia

Minna Seikkula: Intersektionaalinen näkökulma antirasistiseen toimintaan ja sen ehtoihin

Chuan-Ying Liu: The social situation and social welfare of transnational marriage migrants in Taiwan"

Kathleen Mufti: Representations of Human Trafficking in Texas and Beyond: who draws the line?

Evgenii Volen: Changing Identity of Russian-speaking Minority in Finland in Condition of Political and Economic Conflicts Between Russia and the EU

Eevi Lappalainen: Yksinhuoltajuus elämänkulussa ja sen vaikutus työuriin.

Anneli Miettinen: Sosioekonomisten resurssien yhteys yksilöiden ja parien lastenhankintaan.

Katja Pohjola: Lastensaannin, perhevapaiden ja työuran väliset yhteydet suomalaisten elämänkulussa

Hannu Lehti: Sosiaalisen rakenteen ja elämänkulkuhaittojen vaikutukset sosiaaliseen eriarvoisuuteen

Tutkimusyhteistyöhankkeet

  • NordForsk Reserch Network: "Register-Based Life Course Studies: Sociological, Demographic and Economic Perspectives"
  • Turku Center for Welfare Research (TCWR)
  • Onnelliset turkulaiset (Turun kaupungin rahoittama hanke)
  • Power Shifts in Agenda Setting - The Making and Challenging of the Finnish Competition State (Suomen Akatemian rahoittama)

Muu yhteistyö

    Jani Erola (Turun yliopisto) ja  Paul Lambert (Stirlingin yliopisto): "Social stratification scales and homogamy"
    Jani Erola ja Aleksi Karhula (Turun yliopisto) Anette Fasang ja Marcel Raum (Humboldt-yliopisto/WZB): "How similar is family formation among siblings?"
    Kansainvälinen vertaileva kirjaprojekti, johtaja Lynn Prince Cooke (Bathin yliopisto), yhteistyökumppanit Jani Erola, Juho Härkönen ja Marika Jalovaara: “Gender Equality in Relationship Transitions”
    Jani Erola ja Pekka Räsänen (Turun yliopisto), David Reimer (Aarhusin yliopisto), Kristoffer Kropp (Kööpenhaminen yliopisto): "Publication trends in the Nordic sociology"
    Kansainvälinen vertaileva kirjaprojekti osana eduLIFE-hanketta, jonka johtajana Hans-Peter Blossfeld (European University Institute), yhteistyökumppaneina Elina Kilpi-Jakonen, Jani Erola ja Aleksi Karhula

Päättyneet projektit

Demographic Change and Housing Wealth (DEMHOW)

 DEMHOW on Euroopan unionin rahoittama 7. puiteohjelman vertaileva tutkimushanke, jossa analysoidaan väestömuutoksia, hyvinvointipolitiikkaa ja kotitalouksien asumisvarallisuuden hankintaa ja käyttöä kymmenessä jäsenmaassa.

Tutkimusprojektin lähtökohtana on havainto, että väestörakenteen muutokset – väestön väheneminen ja ikääntyminen – liittyvät muihin unioninlaajuisiin makrotason prosesseihin kuten asumisjärjestelmien muutoksiin. Lähes kaikissa jäsenmaissa omistusasuminen on yleistynyt muiden asumisen hallinnan muotojen kustannuksella; noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kotitalouksista asuu tällä hetkellä omistusasunnossa. Lisäksi pitkäaikaisen asuntojen hintojen nousun seurauksena omistusasumisesta on tullut kotitalouksien merkittävin varallisuuden lähde.

Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin ja vaurauden kannalta onkin tärkeää nähdä, mitkä ovat väestön toiveet ja odotukset asumiseen liittyvän varallisuuden hankinnasta ja käytöstä eritoten vanhemmalla iällä ja mitkä ovat tämän tuomat hyödyt niin yksilöiden kuin hallitustenkin näkökulmasta. Makrotason muutosprosessien yhtaikaisuus herättää muun muassa kysymään, missä määrin lisääntyvä asumisvarallisuus voi tarjota mahdollisuuden puuttua väestön ikääntymisen aiheuttamiin seurauksiin.

DEMHOW –projekti käynnistettiin maaliskuussa 2008 ja se kestää kaikkiaan 33 kuukautta. Projektia koordinoi professori John Doling Birminghamin yliopistosta. Projektissa työskentelee tutkijoita seuraavista Euroopan unionin jäsenmaista: Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Unkari.

Projektin Suomen osuudessa tuotetaan väestömuutosten, asumisjärjestelmien ja hyvinvointipolitiikan yhteyksiä käsittelevä raportti (syksy 2008, kevät 2009) ja tehdään  yhdelle asuinalueelle sijoittuva kvalitatiivinen haastattelututkimus (kevät–kesä 2009). Projektin tutkimuksesta vastaavat Turun yliopiston sosiologian laitoksella ma. professori Hannu Ruonavaara ja erikoistutkija Päivi Naumanen.

Periytyvä eriarvoisuus ja paikallinen hyvinvointipolitiikka

Melin, Harri, Naumanen, Päivi & Kuokkanen, Taina

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Tutkimusprojektissa analysoimme sosiaalista liikkuvuutta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä ja mekanismeja. Projekti rakentuu EU-rahoitteisen PROFIT –hankkeen pohjalle, ja siinä hyödynnämme kahdeksassa Euroopan maassa kerättyjä tutkimusaineistoja. Vuosina 2004-2007 toteutetussa PROFIT –hankkeessa mukana olivat seuraavat Euroopan unionin vanhat ja uudet jäsenmaat: Bulgaria, Eesti, Iso-Britannia, Italia, Liettua, Puola, Saksa ja Suomi .
 
Projektin tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa ylisukupolvista eriarvoisuutta synnyttävistä, vahvistavista ja ehkäisevistä tekijöistä erilaisissa sosiaalis-poliittisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä. Projektissa lähestymme periytyvää eriarvoisuutta paikallisen tason kysymyksenä ja vertailevan tutkimuksen menetelmin. Tarkastelemme paitsi periytyvän eriarvoisuuden eri ilmenemismuotoja ja tekijöitä myös eritoten niitä toimintamalleja ja keinoja, joiden turvin talouden ja elinkeinorakenteen murroksissa kamppailevat teollisuuskaupungit pyrkivät ratkomaan eriarvoisuuden ongelmia sekä kohentamaan perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia ja toimeentulomahdollisuuksia alueella.
Tutkimuksen aineistot

Kansallisten tarkastelujen lisäksi PROFIT -projektin kussakin maassa toteutettiin yhdelle paikkakunnalla sijoittuvat asiantuntijahaastattelut sekä nuorille aikuisille suunnatut lomake-  ja teemahaastattelut. Paikallisiksi tutkimusalueiksi valittiin eurooppalaisittain keskisuuret ja keskimääräistä heikommasta työllisyydestä kärsivät kaupungit, jotka harvoin ovat mukana kansainvälisissä vertailuissa. Suomessa tällaiseksi tutkimuspaikaksi valittiin Pori. Kaikkiaan vertailevan projektin tarpeisiin kirjoitettiin tutkimuskirjallisuuteen perustuva katsaus sekä kerättiin seuraavat neljä tutkimusaineistoa:

  • kansallisen tason poliittisten toimijoiden haastattelut, joihin Suomessa osallistuivat suurimpien eduskuntapuolueiden kansanedustajat, suurimpien etujärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajat (14)
  • paikallisen tason asiantuntijoiden ryhmähaastattelut, joihin Porissa ottivat osaa poliitikot, sosiaalihallinnon edustajat, sosiaalityöntekijät ja kansalaisjärjestöjen edustajat (19)
  • 25–29 -vuotiaille suunnattu lomakekysely, johon vastasi 258 porilaista nuorta
  • kyselyyn vastanneiden syventävät teemahaastattelut, joihin osallistui 27 porilaista nuorta.

Seuraavat Suomen osa-aineistoja ja tuloksia kuvaavat raportit on julkaistu hankkeen koordinaattorin yliopiston (Lódź) julkaisusarjassa "European Studies on Inequalities and Social Cohesion", ja ne ovat ladattavissa projektin verkkosivuilta:

Naumanen, P. & Melin, H. 2005. Research on the Intergenerational Transmission of Inequalities and Policy Responses in Finland. In Wielislawa Warzywoda-Kruszyńska (ed.): European studies on inequalities and social cohesion 2/2005. University of Lódź, pp.5–48.
Naumanen, P. 2006. Report on the Interviews with Political Actors. Finland. In Wielislawa Warzywoda-Kruszyńska (ed.): European studies on inequalities and social cohesion 1–2/2006. University of Lódź, pp. 85–105.
Naumanen, P. 2006. Care and Guidance from the Cradle to the Grave: on policy responses overcoming the transmission of inequalities in Pori. In: Wielislawa Warzywoda-Kruszyńska (ed.): European studies on inequalities and social cohesion 3–4/2006. Lódź: Lódź University Press, pp. 67–89.
Naumanen, P., Melin, H. & Kuokkanen, T. 2007. Structural Constrains and Individual Choices: young adults in Pori reflect upon their life opportunities. In: Wielislawa Warzywoda-Kruszyńska (ed.): European studies on inequalities and social cohesion 1-2/2007. Lódź: Lódź University Press, pp. 61-92.

Projektin vertailevia artikkeleita ja maakohtaisia yhteenvetoja on lisäksi julkaistu puolalaisessa sosiologian aikakauslehdessä Przeglad Socjologiczny (tom LVI/2 2007).
 
Projektissa hyödynnämme jo hankittuja aineistoja ja keräämme uusia teemahaastatteluja porilaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Lisähaastatteluin täydennämme tutkimukseen osallistuvien haastateltavien kohderyhmää. Samalla syvennämme kuvaa nuorten pärjäämisestä, heidän työ- ja elinolosuhteistaan sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sosiaaliseen perimään.
Tutkimuksen rahoitus ja suorittajat

Periytyvä sosiaalinen eriarvoisuus –projekti toteutetaan Suomen Akatemian rahoituksella Turun yliopiston sosiologian laitoksella vuosina 2008-2010. Projektin vastuullisena johtajana on professori Harri Melin ja tutkijoina työskentelevät VTM Taina Kuokkanen ja VTT Päivi Naumanen.

Sosiologian väitöskirjat

Vuorinen Jukka (2014): Parasitic Order Machine. A Sociology and Ontology of Information Securing.

Nurmi Johanna (2014): Let Go and Remember. How Finnish Communities Experienced and Memorialized School Shootings.

Toivanen Mari (2014): Negotiating home and belonging. Young Kurds in Finland.

Kouvo Antti (2014): Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista.

La Vecchia-Mikkola Vanja (2013): Longing to return and spaces of belonging. Iraqis´narratives in Helsinki and Rome.

Löfblom Katariina (2013): Nuorten kokemien elämysten yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset.

Liisa Lähteenmäki (2013): Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa.

Paul Jonker-Hoffrén (2012): The Finnish Paper Workers’ Union at a Cross-Roads: Labour Union Representativeness in a Changing Environment 1980-2008.

Katariina Pärnä (2012): Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina – Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet.

Arttu Saarinen (2011): Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa

Satu Yliskylä (2010): Kuka suunnittelee mainokset? Tutkimus mainosalan kulisseista, yhteistyökäytännöistä ja ristiriidoista. Mainonnan suunnittelijan näkökulma.

Siru Korkala (2010): Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa.

Olli Pyyhtinen (2009): Bringing the Social Alive. Essays on Georg Simmel’s Social Theory

Ismo Kantola (2007): The role of knowledge in energy politics. A sociological study

Kristiina Kuussaari (2006): Näkemysten kirjo, sirpaloitunut tieto. Työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjistä ja käyttäjien hoidosta.

Anu-Hanna Anttila (2005): Loma tehtaan varjossa. Teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930 - 1960-luvuilla

Eva Lettinen (2004): Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa.

Antti Honkanen (2004): Menneisyyden tulevaisuus. Postmodernit matkailuteoriat ja vapaa-ajan matkailun muutokset eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 1985 ja 1997.

Timo Peuhkuri (2004): Tiedon roolit ympäristökiistassa. Saaristomeren rehevöityminen ja kalankasvatus julkisen keskustelun ja päätöksenteon kohteena.

Pekka Räsänen (2003): In the Twilight of Social Structures: A Mechanism-Based Study of Contemporary Consumer Behaviour.

Seppo Poutanen (2003): Kuinka päättää geenitutkimuksiin osallistumisesta? Normatiivinen ja sosiologinen analyysi bayesilaisen menetelmän kelpoisuudesta avuksi.

Susanna Nouko-Juvonen (2000): Kehitysvammapalvelut ja muutoksen vuosikymmen.

Anita Rubin (2000): Growing up in social transition, in search of late modern identity.

Juha Kaskinen (1998): Tuhatta ja sataa Turusta Pietariin: Eurooppatie E18:n tiensuunnittelu ympäristövaikutusten arvioinnin käytäntönä.

Jouko Lehtiö (1997): Suomalaisten vammaisten elämä varsinaisessa elämäkerta- ja vammaisten elämää keskeisesti käsittelevässä kaunokirjallisuudessa.

Jukka Niemelä (1996): Ammattirajoista tiimityöskentelyyn : työnjaon ja työelämänsuhteiden muutos Suomen telakoilla 1980- ja 1990-luvulla.

Pekka Jokinen (1995): Tuotannon muutokset ja ympäristöpolitiikka. Ympäristösosiologinen tutkimus suomalaisesta maatalouden ympäristöpolitiikasta vuosina 1970-1994.

Sakari Ahola (1995): Eliitin yliopistosta massojen korkeakoululaitokseen. Korkeakoulutuksen muuttuva asema yhteiskunnallisen valikoinnin järjestelmänä.

Kari Nyyssölä (1994): Nuoret ja työmarkkinoiden joustavuus.

Eero Uusitalo (1994): Maaseutupolitiikan keinot. Elinkeinojen edistäminen maaseudun kehittäjäyhteisöissä.

Hannu Ruonavaara (1993): Omat kodit ja vuokrahuoneet. Sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa.

Timo Kyntäjä (1993): Tulopolitiikka Suomessa. Tulopoliittinen diskurssi ja instituutiot 1960-luvulta 1990-luvun kynnykselle.

Pekka Hakkarainen (1992): Suomalainen huumekysymys. Huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.

Helka Urponen (1989): Varhain sairastuneen ja vammaisen sosiaalinen selviytyminen. Sosiologinen seurantatutkimus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sosiaalisesta selviytymisestä varhaisaikuisuudessa.

Osmo Kivinen (1988): Koulutuksen järjestelmäkehitys. Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla.

Sampsa Saralehto (1986): Teknologian kansainvälinen siirto kehitysmaiden teollistumisprosessiin.

Heikki Leimu (1983): Työntekijäin työasema ja työpaikkaliikkuvuus erikokoisissa teollisuusyrityksissä. Osa I. Teoreettiset lähtökohdat ja pienten sekä suurten teollisuusyritysten työntekijäin vertailua.

Paavo Moilanen (1982): Social Environment and Adaptation among the Employees of an Industrial Company in Northern Finland.

Timo Järvikoski (1979): Vesien säännöstely ja paikallisyhteisö. Tutkimus valtakunnallisen päätöksenteon seurauksista esimerkkitapauksena Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.

Tapani Köppä (1979): Viljelijäperhe, yhteisö ja yhteistoiminta.

Juha Vuorinen (1979): Korkeakoulujen itsehallinto. Tutkimus Suomen korkeakoulujen itsehallinnon toteutumisesta suhteessa korkeakoululaitoksen keskushallintoon toisen maailmansodan jälkeen.

Ahti Laitinen (1977): Lääkkeiden käyttö yhteiskunnallisena kysymyksenä. Sosiologinen tutkimus lääkkeiden käytön yhteiskunnallisista yhteyksistä, erityisesti silmällä pitäen lääkkeiden mainontaa ja tuotannon, mainonnan sekä käytön valvontaa.

Timo Toivonen (1972): Lakot ja yhteiskunnan muutos. Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan lakoista vv. 1919-69.

Kari Lampikoski (1972): Ammattiyhdistys ja ammattikunnan status. Sosiologinen tutkimus ammattiyhdistyksen toiminnasta ammattikuntansa statuksen kohottamiseksi organisaatiossa. Tutkimustapauksena Suomen konepäällystöliiton toiminta merikonemestarien statuksen kohottamiseksi laivaorganisaatiossa.

Raimo Nurmi (1970): Conformity with Group in a Serial Judgement Situation.

Erkki Asp (1965): Lappalaiset ja lappalaisuus. Sosiologinen tutkimus Suomen nykylappalaisista.

Ari Haavio (1963): Evankelinen liike. Sosiologinen tutkimus Suomen evankelisen liikkeen organisaatiosta ja kannatuksen levinnäisyydestä.

Väinö Luoma (1962): Valtion virkamiesten järjestäytyminen Suomessa I. Johdanto. Virkamiesliikkeen tulkintakaava.

Kalevi Piha (1962): Asuntoyhteisö, sen muodostuminen ja rakenne. Sosiologinen tutkimus asunnonhakijoista, uudelle asuntoalueelle muuttaneiden käyttäytymismuutoksista ja naapuruussuhteiden jäsentymisestä Turun kaupungissa.

Mauno Koivisto (1956): Sosiaaliset suhteet Turun satamassa.

Yrjö Littunen (1956): Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa.

Rafael Helanko (1953): Turun poikasakit. Sosiologinen tutkimus 9-16 -vuotiaitten poikien spontaanisista ryhmistä vv. 1944-51.

Julkaisuja