Tutkimus sosiologian oppiaineessa
Keskeisiä painopistealojamme ovat muun muassa yhteiskuntaluokat, koulutus ja tuloerot sekä näiden periytyminen, väestö, perheet ja maahanmuutto, marginalisaatio, asuminen, terveys ja hyvinvointi, sukupuoli, valta, poliittinen osallistuminen sekä yhteiskunnalliset liikkeet.
Käynnissä olevat tutkimusprojektit:
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Jessica Nisén
Rahoittaja Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelma, vastuullinen johtaja Hannu Ruonavaara
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Elina Kilpi-Jakonen
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Marika Jalovaara, kotisivut: https://sites.utu.fi/nefer/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Mirkka Danielsbacka
STN-konsortion osahanke, vastuullinen johtaja Hannu Ruonavaara, nettisivut: https://smartland.fi/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Antti Tanskanen
Rahoittaja Työsuojelurahasto, vastuullinen johtaja Suvi Salmenniemi, kotisivut: https://sites.utu.fi/pofotyo/
Sosiologian akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen tutkimushanke Maahanmuuttajien lapset, kieli ja kotoutuminen Euroopassa – Voiko vanhempien lähtömaan kielen puhuminen kotona parantaa kotoutumista tarkastelee kotona puhutun kielen roolia maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumisprosesseissa.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää edelleen integraatioteorioita ja niiden näkemystä kotona puhutun kielen ja kaksikielisyyden merkityksestä. Keskeisenä tavoitteena on eritellä, minkälaisissa olosuhteissa maahanmuuttajataustaiset nuoret hyötyvät maahanmuuttajavanhempiensa äidinkielen puhumisesta integraationsa kannalta. Hanke on jaettu kolmeen osaan, joissa tutkitaan
elinkaari- ja ympäristötekijöitä, jotka ovat yhteydessä erilaisiin kielenkäyttövalintoihin,
kotona käytetyn kielen ja maahanmuuttajien lasten kotoutumisen välistä yhteyttä ja sen vaihtelua eri tyyppisten perheiden välillä, ja
ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat kotona käytetyn kielen ja kotoutumisen väliseen yhteyteen.
Hankkeessa käytetään kansainvälisiä ja pitkittäisiä kyselyaineistoja, jotka kattavat monia Euroopan maita.
Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen elokuun 2023 loppuun saakka.
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Leen Rahnu
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Katri Aaltonen
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Jani Erola
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Suvi Salmenniemi, kotisivut: https://polima.fi/
Rahoittaja Koneen Säätiö, vastuullinen johtaja Hanna Ylöstalo, kotisivut: https://blogit.utu.fi/femtie/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Outi Sarpila, kotisivut: https://soma.utu.fi/
Rahoittaja Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja Satu Helske, kotisivut: https://sites.utu.fi/predlife/
Väitöksiä sosiologian oppiaineessa
Impacts of policy changes and the role of institutional structures in healthcare : exploring outcomes related to the pharmacological care of type 2 diabetes (2024)
(G5 Artikkeliväitöskirja)Digitaaliset informaatiotaidot ja digitaalinen eriarvoisuus (2023)
(Artikkeliväitöskirja (G5))Welfare technologies in Finland: An ethico-politics of hype, hope and experimentation (2023)
(Artikkeliväitöskirja (G5))Herkkyys liikkeessä: Etnografisia kuvakulmia terapeuttiseen yhdistystoimintaan (2023)
(Monografiaväitöskirja (G4))Paul Jonker-Hoffrén (2012): The Finnish Paper Workers’ Union at a Cross-Roads: Labour Union Representativeness in a Changing Environment 1980-2008.
Katariina Pärnä (2012): Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina – Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet.
Arttu Saarinen (2011): Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa
Satu Yliskylä (2010): Kuka suunnittelee mainokset? Tutkimus mainosalan kulisseista, yhteistyökäytännöistä ja ristiriidoista. Mainonnan suunnittelijan näkökulma.
Siru Korkala (2010): Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa.
Olli Pyyhtinen (2009): Bringing the Social Alive. Essays on Georg Simmel’s Social Theory
Ismo Kantola (2007): The role of knowledge in energy politics. A sociological study
Kristiina Kuussaari (2006): Näkemysten kirjo, sirpaloitunut tieto. Työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjistä ja käyttäjien hoidosta.
Anu-Hanna Anttila (2005): Loma tehtaan varjossa. Teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930 - 1960-luvuilla
Eva Lettinen (2004): Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa.
Antti Honkanen (2004): Menneisyyden tulevaisuus. Postmodernit matkailuteoriat ja vapaa-ajan matkailun muutokset eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 1985 ja 1997.
Timo Peuhkuri (2004): Tiedon roolit ympäristökiistassa. Saaristomeren rehevöityminen ja kalankasvatus julkisen keskustelun ja päätöksenteon kohteena.
Pekka Räsänen (2003): In the Twilight of Social Structures: A Mechanism-Based Study of Contemporary Consumer Behaviour.
Seppo Poutanen (2003): Kuinka päättää geenitutkimuksiin osallistumisesta? Normatiivinen ja sosiologinen analyysi bayesilaisen menetelmän kelpoisuudesta avuksi.
Susanna Nouko-Juvonen (2000): Kehitysvammapalvelut ja muutoksen vuosikymmen.
Anita Rubin (2000): Growing up in social transition, in search of late modern identity.
Juha Kaskinen (1998): Tuhatta ja sataa Turusta Pietariin: Eurooppatie E18:n tiensuunnittelu ympäristövaikutusten arvioinnin käytäntönä.
Jouko Lehtiö (1997): Suomalaisten vammaisten elämä varsinaisessa elämäkerta- ja vammaisten elämää keskeisesti käsittelevässä kaunokirjallisuudessa.
Jukka Niemelä (1996): Ammattirajoista tiimityöskentelyyn : työnjaon ja työelämänsuhteiden muutos Suomen telakoilla 1980- ja 1990-luvulla.
Pekka Jokinen (1995): Tuotannon muutokset ja ympäristöpolitiikka. Ympäristösosiologinen tutkimus suomalaisesta maatalouden ympäristöpolitiikasta vuosina 1970-1994.
Sakari Ahola (1995): Eliitin yliopistosta massojen korkeakoululaitokseen. Korkeakoulutuksen muuttuva asema yhteiskunnallisen valikoinnin järjestelmänä.
Kari Nyyssölä (1994): Nuoret ja työmarkkinoiden joustavuus.
Eero Uusitalo (1994): Maaseutupolitiikan keinot. Elinkeinojen edistäminen maaseudun kehittäjäyhteisöissä.
Hannu Ruonavaara (1993): Omat kodit ja vuokrahuoneet. Sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa.
Timo Kyntäjä (1993): Tulopolitiikka Suomessa. Tulopoliittinen diskurssi ja instituutiot 1960-luvulta 1990-luvun kynnykselle.
Pekka Hakkarainen (1992): Suomalainen huumekysymys. Huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
Helka Urponen (1989): Varhain sairastuneen ja vammaisen sosiaalinen selviytyminen. Sosiologinen seurantatutkimus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sosiaalisesta selviytymisestä varhaisaikuisuudessa.
Osmo Kivinen (1988): Koulutuksen järjestelmäkehitys. Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla.
Sampsa Saralehto (1986): Teknologian kansainvälinen siirto kehitysmaiden teollistumisprosessiin.
Heikki Leimu (1983): Työntekijäin työasema ja työpaikkaliikkuvuus erikokoisissa teollisuusyrityksissä. Osa I. Teoreettiset lähtökohdat ja pienten sekä suurten teollisuusyritysten työntekijäin vertailua.
Paavo Moilanen (1982): Social Environment and Adaptation among the Employees of an Industrial Company in Northern Finland.
Timo Järvikoski (1979): Vesien säännöstely ja paikallisyhteisö. Tutkimus valtakunnallisen päätöksenteon seurauksista esimerkkitapauksena Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.
Tapani Köppä (1979): Viljelijäperhe, yhteisö ja yhteistoiminta.
Juha Vuorinen (1979): Korkeakoulujen itsehallinto. Tutkimus Suomen korkeakoulujen itsehallinnon toteutumisesta suhteessa korkeakoululaitoksen keskushallintoon toisen maailmansodan jälkeen.
Ahti Laitinen (1977): Lääkkeiden käyttö yhteiskunnallisena kysymyksenä. Sosiologinen tutkimus lääkkeiden käytön yhteiskunnallisista yhteyksistä, erityisesti silmällä pitäen lääkkeiden mainontaa ja tuotannon, mainonnan sekä käytön valvontaa.
Timo Toivonen (1972): Lakot ja yhteiskunnan muutos. Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan lakoista vv. 1919-69.
Kari Lampikoski (1972): Ammattiyhdistys ja ammattikunnan status. Sosiologinen tutkimus ammattiyhdistyksen toiminnasta ammattikuntansa statuksen kohottamiseksi organisaatiossa. Tutkimustapauksena Suomen konepäällystöliiton toiminta merikonemestarien statuksen kohottamiseksi laivaorganisaatiossa.
Raimo Nurmi (1970): Conformity with Group in a Serial Judgement Situation.
Erkki Asp (1965): Lappalaiset ja lappalaisuus. Sosiologinen tutkimus Suomen nykylappalaisista.
Ari Haavio (1963): Evankelinen liike. Sosiologinen tutkimus Suomen evankelisen liikkeen organisaatiosta ja kannatuksen levinnäisyydestä.
Väinö Luoma (1962): Valtion virkamiesten järjestäytyminen Suomessa I. Johdanto. Virkamiesliikkeen tulkintakaava.
Kalevi Piha (1962): Asuntoyhteisö, sen muodostuminen ja rakenne. Sosiologinen tutkimus asunnonhakijoista, uudelle asuntoalueelle muuttaneiden käyttäytymismuutoksista ja naapuruussuhteiden jäsentymisestä Turun kaupungissa.
Mauno Koivisto (1956): Sosiaaliset suhteet Turun satamassa.
Yrjö Littunen (1956): Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa.
Rafael Helanko (1953): Turun poikasakit. Sosiologinen tutkimus 9-16 -vuotiaitten poikien spontaanisista ryhmistä vv. 1944-51.