Asiasana: Valtio-oppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Yhteiskuntatieteelliseen jätettiin yli 1500 hakemusta edellisvuotta enemmän

02.04.2020

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.

Avoin keskustelutapahtuma: Suomen lähialueiden turvallisuusnäkymät

Aika

5.3.2020 klo 14.15 - 15.45
Voimapolitiikan nousu ja suurvaltojen välinen strateginen kamppailu on heijastunut myös Suomen lähialueisiin. Venäjän revisionismi, Naton pelote- ja rauhoittamistoimet sekä Suomen ja Ruotsin integroituminen läntiseen pelotejärjestelmään vaikuttavat kaikki osaltaan Suomen lähialueisiin ja niiden...

Huoli vihapuheen leviämisestä johti suurhankkeeseen – nuorten työpajoissa pohditaan yhteiskunnallista vaikuttamista

29.01.2020

Utopiaako? on Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston suurhanke, jonka toteuttavat Turun AMK ja Turun yliopisto. Turun yliopiston ja Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat ja opettajat tuottavat toisen asteen opiskelijoille maalis-toukokuussa 2020 elämyksellisiä taidelähtöisiä työpajoja, joissa käsitellään ympäristökysymyksiä, rakentavaa vuorovaikutusta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Eriarvioistumiskehitys syö poliittista luottamusta

16.05.2019

Poliittinen luottamus on Suomessa keskimäärin korkealla tasolla, mutta käsitys kansalaispätevyydestä on pudonnut pohjoismaalaisittain jopa huolestuttavan alhaiseksi. Asia nousee esille Turun yliopiston valtio-opin professorin Elina Kestilä-Kekkosen ja Åbo Akademin valtio-opin tutkijatohtori Maria Bäckin toimittamasta tuoreessa tutkimusraportissa.

Organisaatioiden läpinäkyvyys lupaa harhaanjohtavasti itsenäisyyttä (Väitös: VTM Sami Torssonen, 5.4.2019, valtio-oppi)

VTM Sami Torssonen tarkasteli väitöskirjassaan yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä koskevaa ajattelua ja käytäntöjä ideologiateoreettisesta näkökulmasta. Valtiot, yritykset ja muut organisaatiot hyödyntävät läpinäkyvyyskuvastoa esimerkiksi, kun ne viestivät omasta toiminnastaan. Tutkimuksessa selvisi, että läpinäkyvyyskuvastoa käyttävät tahot pyrkivät vaikuttamaan yleisöjensä ajatteluun ja käytökseen muokkaamalla heidän havaintoympäristöään.

”Once in a lifetime” – osallistujien kokemuksia Mustasaaren kansalaisraadista

15.03.2019

– Tämä on  mielenkiintoinen haaste ja uusi kokemus. Etukäteen en voinut tietää, olisiko kokemus positiivinen vai negatiivinen, mutta kokemus se olisi joka tapauksessa, Marita Carlström toteaa.  Carlström on juuri osallistunut Suomessa ensimmäistä kertaa kansalaisraatiin, johon oli koottu edustava joukko etsimään kuntaliitokseen liittyvää faktatietoa.

Suomalaispäättäjien tulevaisuuskäsitykset esillä Tulevaisuuspäivänä

13.03.2019

Tulevaisuuspäivänä kuultiin Helsingin Musiikkitalossa uutta tutkimustietoa suomalaispäättäjien tulevaisuuspolitiikkaa koskevista käsityksistä. Tulevaisuussuuntautuneen päätöksenteon mahdollistajina Suomessa toimivat muun muassa julkishallinto, tieteellinen yhteisö sekä kansainväliset sopimukset, kun taas sitä hankaloittavat tekijät löytyvät vastakkainasetteluja ja intressiristiriitoja korostavasta perinteisestä poliittisesta järjestelmästä.