Kaikki yritykset ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja vaikuttavat siihen. Yritysten ja yritysjohtajien on syytä tarttua toimeen luonnon kannalta myönteisen muutoksen edistämiseksi omassa liiketoiminnassaan ja toimintaympäristössään.
Näin tiivisti yritysten ja luonnon välisen suhteen hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin helmikuussa 2026 julkaisema Liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti. Samaa painotti Suomen Luontopaneelin yhtä aikaa julkaistu mietintö, joka tarjoaa suosituksia suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten päätöksentekijöille.
Arvioiden mukaan yli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta on kohtuullisen tai hyvin riippuvaista luonnosta. Yritysten luontoriippuvuuksilla tarkoitetaan sitä, että yrityksiin vaikuttaa tai niiden toimintaa rajoittaa luonto tai luonnon ihmisille tarjoamat hyödyt.
Yritysten luontoriippuvuuksia voidaan jaotella eri tavoin. Suoria luontoriippuvuuksia ovat aineelliset panokset yritysten tuotteissa, toiminnoissa tai arvoketjuissa. Luonto voi mahdollistaa yritysten tuotantoa ja arvoketjuja epäsuorastikin, esimerkiksi pitämällä yllä tai säätelemällä yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisia ympäristöolosuhteita.
Yritysten luontovaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä
Tutkimukset kertovat, että useimmilla toimialoilla on kokonaisuudessaan enimmäkseen kielteisiä luontovaikutuksia. Monen yrityksen on taloudellisesti hyödyllistä aloittaa tai jatkaa liiketoimintaa, jolla on luontoa heikentäviä vaikutuksia. Tämä johtuu osin siitä, että yritysten kielteisille luontovaikutuksille tai luonnon ihmisille tuottamille hyödyille ei usein lasketa niiden todellisia kustannuksia tai arvoa vastaavia hintoja yritysten tai yhteiskunnan päätöksenteossa.
IPBES-paneelin mukaan luontopääoma – muun muassa ekosysteemien tila ja luonnonvarat – on vähentynyt vuoden 1992 jälkeen melkein 40 prosenttia. Samalla ihmisten tuottama pääoma, kuten rakennukset ja tuotantovälineet, on kaksinkertaistunut.
Olemme kerryttäneet pääomia pitkälti muuta luontoa hyödyntämällä. Menestyksekäs liiketoiminta ei kuitenkaan edellytä luonnon köyhdyttämistä. Luontoa vahvistavien ratkaisujen etsiminen voi olla avain myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Luontoriskit aiheuttavat yrityksille kustannuksia
Yritysten ja yritysjohtajien olisi tärkeää ymmärtää, että yritysten luontoriippuvuuksista ja -vaikutuksista aiheutuu riskejä paitsi luonnolle, myös yrityksille itselleen. Keskeisiä luontoriskejä ovat aineelliset riskit, siirtymäriskit sekä systeemiset riskit.
Aineelliset riskit voivat olla esimerkiksi satovahinkoja tai vaurioita yritysten toimitiloihin. Siirtymäriskit syntyvät yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Esimerkkejä ovat sääntelyn kiristyminen, luontoriskien hinnoittelu rahoitussektorilla tai asiakkaiden mieltymysten muuttuminen. Systeemiset riskit voivat aiheuttaa laaja-alaisia uhkia taloudelle, turvallisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ääriesimerkki on merivirtojen häiriintyminen.
Luontoriskit voivat aiheuttaa yrityksille kustannuksia myös esimerkiksi alentuneen luottokelpoisuuden tai tuottavuuden kautta. Maailman talousfoorumin mukaan luontoon ja ilmastoon liittyvät riskit tulevat vaikuttamaan huomattavaan osaan myös koko maailman bruttokansantuotteesta varsinkin pitkällä aikavälillä. Yritysten kannattaa pyrkiä hallitsemaan ja vähentämään niiden luontoriippuvuuksia ja -vaikutuksia sekä näistä aiheutuvia riskejä.
Onneksi yhä useammat yritykset Suomessa tuntuvat havahtuneen luonnon tärkeyteen sekä luontokadon jatkumisen riskeihin. Tarvitsemme silti yhä määrätietoisempaa otetta yritysten luontotoimien edistämisessä, niiden toimintaympäristön muuttamisessa sekä luonnon köyhtymisen torjunnassa. Ilman luontoa ei ole elinvoimaakaan.
Anne Quarshie
Kirjoittaja on biodiversiteetin ja liiketoiminnan apulaisprofessori Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä Suomen Luontopaneelin mietinnön ”Liiketoiminta vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta” pääkirjoittaja.
