Tutkimusten mukaan voimme vihreässä ympäristössä hyvin. Vihreät alueet, kuten metsät ja puistot, innostavat ihmisiä liikkumaan, koska ne ovat hiljaisempia ja puhtaampia kuin rakennetut ympäristöt. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat tärkeitä tekijöitä erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisessä. Viheralueille altistumisen on myös havaittu olevan yhteydessä vähäisempään aikuisiän ylipainoon. Lisäksi vihreässä ympäristössä oleskelu vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja auttaa hallitsemaan stressiä. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu elinympäristöjen viheralueiden suuremman määrän vähentävän riskiä sairastua masennukseen.
Jo pienilläkin lapsilla vihreys edistää terveyttä
Imetys on tärkeää sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. Melko yllättävää on, että vähemmän vihreät ja tiheämmin asutut alueet näyttävät edistävän imetystä. Imetyksellä voi siis olla välittävä rooli asuinympäristön vihreyden ja varhaislapsuuden terveyden välillä. Toisaalta äidinmaidon oligosakkaridien eli imeytymättömien sokerien monimuotoisuus lisääntyy elinympäristön vihreyden lisääntyessä. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydessä immuunijärjestelmään ja suolistomikrobiston monimuotoisuuteen ja tätä kautta terveyteen jo kolmikuisilla vauvoilla. Nykyisen tietämyksen mukaan luontoympäristöillä on suoria positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Hyväosainen elinympäristö tukee terveellisiä ruokatottumuksia
Hyväosaisella asuinalueella asumisen tai sinne muuttamisen on havaittu olevan selkeästi yhteydessä työikäisten ravitsemussuositusten noudattamiseen. Vanhempien ruokavalion laadun yhteys lastensa ruokavalion laatuun ei sen sijaan riipu asuinalueesta. Huono-osaisilla alueilla asuviin perheisiin verrattuna vanhempien ruokavalion laadun on kuitenkin havaittu olevan parempaa hyväosaisilla alueilla asuvilla. Nämä tulokset saattavat kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman ja siten kaventavat mahdollisuuksia ruokavalion parantamiseen tai suositusten noudattamiseen.
Maaseutu ei suojaa lapsia ylipainolta
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat maaseutumaisilla alueilla yleisempiä kuin kaupunkimaisilla alueilla. Asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle ja ylipainon kehittymiselle jo alle kouluikäisillä lapsilla. Vihreydellä ei yllättäen vastaavaa suoraa yhteyttä ole havaittu.
Etsi vihreyttä, lähde luontoon
Terveystutkimuksessa on perinteisesti keskitytty yksilöihin. Huomiota kannattaa kuitenkin laajentaa elinympäristöihin, joihin kuuluu piirteitä niin fyysisistä ja sosiaalisista kuin myös kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista ympäristötekijöistä. Tarvitsemme lisää ymmärrystä niistä biologisista poluista, jotka voivat johtaa terveyden ja sairauksien kehittymiseen fyysisen ja sosiaalisen elinympäristön kautta jo lapsuudesta alkaen. Oman asuinalueen sosioekonomisia piirteitä emme pysty muuttamaan, mutta vihreyttä löytyy ja sitä kannattaa etsiä läheltäkin.
Hanna Lagström
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa ja johtaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta.
