Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.
Avustajakoirat ovat aktiivisia hoivan tarjoajia, osoittaa Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, jossa tarkasteltiin ihmisten ja avustajakoirien välistä yhteistyötä. Koirat tekevät näkymätöntä hoivatyötä esimerkiksi ennakoimalla ihmisten terveydellisiä tilanteita, ohjaamalla liikkumista ja tarjoamalla emotionaalista tukea usein tavoilla, joita ihminen tai robotti ei voisi korvata.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että avustajakoiran tarjoama hoiva rakentuu vahvalle luottamukselle ja jatkuvalle hoivattavan ihmisen lukemiselle, mikä tapahtuu ilman puhetta. Ihminen ja koira oppivat tulkitsemaan toistensa pieniä eleitä, liikkeitä ja reaktioita ilman sanoja.
– Hoivatyö syntyy kehojen välisessä vuorovaikutuksessa, eli pienissä eleissä ja työkoiran herkkyydessä tulkita ihmistä ja vastata apua kaipaavan ihmisen tarpeisiin, kuvaa johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessori Suvi Satama Turun yliopistosta.
Tutkimuksen toteuttivat 15 vuotta yhteistyötä tehneet Satama ja Astrid Huopalainen Aalto-yliopistosta. Heidän mukaansa tämä monilajisen hoivatyön sanattomuus ja kehollinen luonne tekee näkyväksi hoivan hienovaraisia ulottuvuuksia sekä siihen liittyviä valtasuhteita, jotka jäävät usein huomaamatta ihmisten välisessä hoivassa.
Tutkimuksessa analysoitiin 13 avustajakoiran ja heidän ihmiskumppaneidensa arkea haastattelujen, etnografisen havainnoinnin ja valokuvien avulla.
Ihminen luottaa avustajakoiran arvioon
Tutkimus tuo esiin, että avustajakoirat työskentelevät eräänlaisina hoivatyön asiantuntijoina, joiden ohjeita ihmisen täytyy kuunnella. Joissakin tilanteissa ihminen joutuu luottamaan koiran arvioon enemmän kuin omaansa.
– Esimerkiksi diabetesta sairastavan ihmisen on luotettava koiraan, kun koira haistaa verensokerin muutokset. Kun ihminen reagoi koiran antamaan merkkiin ja tarkistaa verensokerinsa tai kuuntelee koiran käskyä ottaa tarvittava lääke ajoissa, vakavilta tilanteilta voidaan välttyä, Satama sanoo.
Tutkijoiden mukaan asetelma kääntää ympäri perinteisen ihmisen ja koiran välisen hoivasuhteen: hoiva ei ole yksisuuntaista tai sellaista, jossa ihminen hoivaa koiraa.
– Avustajakoirat hoivaavat ihmisiä ja myös ihmiset hoivaavat parhaansa mukaan avustajakoiriaan. Näin haavoittuvuudesta tulee suhteissa rakentuvaa, kun molemmat osapuolet sekä antavat että vastaanottavat hoivaa, Satama painottaa.
Tutkijat toivovat keskustelua eläinten roolista yhteiskunnassa
Tutkijat haastavat ihmiskeskeisen ajattelun, jossa eläimet nähdään passiivisina toimijoina. Tutkimuksen aineistossa avustajakoirat näyttäytyvät aktiivisina, älykkäinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on oma, täysin uniikki roolinsa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Sataman mukaan tutkimusta tehdessä oli mielenkiintoista huomata, miten työkoirat hyödyntävät toimijuuttaan: he tietävät, milloin ovat tauolla ja käyttävät vapauttaan esimerkiksi välillä jekuttamalla ihmisiä tai toimimalla toisinaan hieman oman päänsä mukaan.
– Olin havainnoimassa esimerkiksi yhtä näkövammaisten ihmisten kokousta, jossa avustajakoirat olivat mukana. Koirien oli käsketty pysyä ihmisten vierellä lattialla. Yhtäkkiä yksi avustajakoira lähti ryömimään toista koiraa ja hajuja kohti, eikä ihminen huomannut mitään, koska oli sokea. Tulkitsin, että koira toteutti tässä omaa toimijuuttaan, Satama kertoo.
Tutkijat toivovat, että tutkimus herättäisi keskustelua eläinten monimuotoisista rooleista ja työhyvinvoinnista organisaatioissa.
– Kun tunnistamme eläimet hoivan toimijoina, voimme ymmärtää paremmin myös ihmisten välistä hoivatyötä ja sen ulottuvuuksia, Satama painottaa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa People and Animal Wellbeing at Work and in Society (PAWWS)-tutkimushanketta (2023–2027), jonka vastuullisena tutkijana toimii apulaisprofessori Huopalainen. Hanke tarkastelee ihmisten ja eläinten välistä yhteistyötä ja yhteistä hyvinvointia työelämässä. Sen tavoitteena on ymmärtää, miten eläimet osallistuvat työhön, millaisia rooleja niille rakentuu yhteiskunnassamme ja millaisia eettisiä kysymyksiä tähän liittyy.
Pääkuva: Suvi Satama
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Suvi Satama, johtaminen ja organisointi, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopisto, stsata@utu.fi, p. 050 331 2334.
Apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Aalto-yliopisto, astrid.huopalainen@aalto.fi, p. 050 4211 883.
