Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.
Kesällä moni turvautuu hyönteiskarkotteisiin vähentääkseen ininää ja pistoksia. Yksi viime vuosina yleistynyt ratkaisu on Thermacell‑laite, joka vapauttaa ilmaan höyrystettyä pralletriinia. Aineen vaikutuksista luontoon ja erityisesti pölyttäjiin on keskusteltu viime vuosina paljon, mutta tutkimustietoa on ollut rajallisesti.
Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessaan, miten pralletriini vaikuttaa kimalaisten käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat, että jo lyhyt altistuminen aineelle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen.
– Kimalaisille pesälle palaaminen ei ole sivuseikka, vaan se on koko yhdyskunnan elinehto. Jos työläiset eivät löydä takaisin, pesä ei saa ravintoa, sanoo dosentti Olli Loukola Turun yliopistosta.
Vaikutus suunnistuskykyyn oli selkeä, mutta altistus ei lisännyt kuolleisuutta
Tutkimuksessa tarkkailtiin 167 kontukimalaisen (Bombusterrestris) käyttäytymistä. Ne altistettiin pralletriinille yhden, kymmenen tai 20 minuutin ajan kuluttajakäyttöön tarkoitetulla karkotelaitteella, minkä jälkeen kimalaiset vapautettiin kilometrin päähän pesästään ja niiden paluuta seurattiin kolmen päivän ajan.
Tulokset olivat selkeitä. Vertailuryhmän kimalaisista, joita ei altistettu pralletriinille, 37 prosenttia palasi pesälle. Minuutin altistuksen saaneiden kimalaisten paluuprosentti ei vielä eronnut vertailuryhmän kimalaisista, mutta kymmenen minuutin altistuksen saaneista kimalaisista vain 17 prosenttia löysi takaisin pesäänsä. Kimalaisista, jotka saivat 20 minuutin altistuksen, pesälle palasi enää noin 5 prosenttia.
Niillä yksilöillä, jotka onnistuivat palaamaan, matkaan kulunut aika ei kuitenkaan pidentynyt. Lisäksi laboratoriokokeet osoittivat, ettei altistus lisännyt kimalaisten kuolleisuutta, mikä viittaa siihen, että vaikutus liittyy nimenomaan suunnistuskyvyn häiriintymiseen, eikä suoraan myrkyllisyyteen.
– Kimalaispesä on riippuvainen ravintoa keräävistä työläisistä, ja jos ne eivät löydä takaisin pesään, ravinnon saanti heikkenee. Pitkällä aikavälillä tämä voi heikentää pesän elinvoimaa, vähentää uusien kuningattarien syntymistä ja pahimmillaan johtaa pesän kuolemiseen, toteaa tutkija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan hyönteiskarkotteiden ekologista turvallisuutta tulisi arvioida uudelleen
Suomessa Thermacell‑laitteiden käyttö on sallittua, mutta niiden käyttöä on rajoitettu asuinrakennusten välittömään läheisyyteen, kuten pihoille ja terasseille. Laitteita ei saa käyttää sisätiloissa eikä luonnonympäristöissä, kuten metsissä tai kansallispuistoissa.
– Pralletriinipohjaisia karkotteita käytetään monissa maissa lähinnä mukavuussyistä. Joissakin tilanteissa niiden käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi hyttysten levittämien tautien torjunnassa, Kaakinen sanoo.
Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää arvioida tarkemmin myös kotitalouskäyttöön tarkoitettujen hyönteismyrkkyjen vaikutuksia pölyttäjiin. Heidän mukaansa tutkimuksen tulokset nostavat esiin tarpeen arvioida näiden tuotteiden ekologista turvallisuutta uudelleen.
Tutkimus on toteutettu Turun ja Oulun yliopistojen yhteistyönä ja julkaistu Biology Letters ‑lehdessä.
Kuvat: Kimmo Kaakinen
