Kuvakortti, jossa ohjataan kieli- ja kulttuuritietoiseen opettamiseen.

DivED kehitti opettajille työkaluja kieli- ja kulttuuritietoiseen toimintaan

01.04.2021

Oppilaiden moninaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat haastavat opettajat nykypäivän koulussa. Miten ottaa huomioon erilaiset oppijat, tarjota kaikille mahdollisuuksia taustasta riippumatta? Avuksi tuli kehittämishanke DivED, joka kolmen vuoden aikana koulutti opettajia uudenlaiseen ajatteluun, kehitti ideoita opettajankoulutukseen ja jätti opettajille perinnöksi laajan tietopaketin käytännön harjoituksineen.

DivEDin projektijohtaja Jenni Alisaari kiteyttää hankkeen päämääränä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pedagogiikan.

– Halusimme kehittää mahdollisuuksien pedagogiikkaa, Alisaari sanoo.

DivED sai kolme vuotta sitten Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kärkihankerahoituksen kehittääkseen ja edistääkseen kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta. Hanke päättyi maaliskuun 2021 lopussa. Kolmen vuoden aikana hanke järjesti koulutuksia niin opettajaopiskelijoille kuin jo ammatissa toimiville, kehitti opetusmateriaalia, tutki ja loi pohjaa myös tulevalle työlle.

– Koulutetut opettajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä DivEDin järjestämiin koulutuksiin. Asia on koettu tärkeäksi ja erityistä kiitosta opettajilta on tullut siitä, että koulutukset ovat tarjonneet käytännön työvälineitä kieli- ja kulttuuritietoiseen pedagogiikkaan, Alisaari sanoo.

Hankkeen myötävaikutuksesta myös opettajankoulutusten opetussuunnitelmia kehitettiin niin, että ne ottavat nyt paremmin huomioon kieli- ja kulttuuritietoisuuden kautta opintojen.

– Kouluissa on jo aiemmin toteutettu erilaisia, joskus jopa tiedostamattomia, toimintatapoja, jotka noudattavat kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisen opettajuuden periaatteita. DivED-hankkeessa nämä jo käytössä olevat toimintamallit ja hyväksi havaitut käytännöt nostettiin esille ja valjastettiin yhteisölliseen käyttöön. Koulutusten sekä hyvien toimintamallien keräämisen lisäksi kehitettiin uutta opetusmateriaalia, joka on avoimesti kaikkien opettajien saatavilla, Alisaari kertoo.

Hankeen taustalla ovat tutkimustulokset, joiden mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestys ja koulutusmahdollisuudet poikkeavat huomattavasti ja huolestuttavasti valtaväestön tuloksista ja mahdollisuuksista. Havainto oli kimmoke, mutta Alisaari painottaa, että kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen tarve koskee jokaista oppijaa.

– Esimerkiksi kielellistä moninaisuutta on se, että joku meistä puhuu Turun murteella, toinen yleiskieltä, kolmas kirjoittaa akateemista tekstiä ja neljäs viestii Whatsappissa hymiöillä. Kulttuurista moninaisuuttaa on etnisen rinnalla esimerkiksi kielellinen, seksuaalinen, sosiaalisesta asemasta johtuvaa, ikään tai asuinpaikkaan liittyvä moninaisuus, Alisaari sanoo.

Hankkeen nettisivustolle on koottu opettajille maksutta ja vapaasti käytettävissä olevaa aineistoa itseopiskeluun. Tarjolla on muun muassa kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen kuvakortit.

– Työkalupaketti säilyy tarjolla vuoteen 2027 saakka. Esimerkiksi tarjolla on 35 kuvakorttia eli yksi kortti kutakin kouluviikkoa kohden. Jokaisessa kortissa on valmiiksi suunniteltuja tehtäviä. Kortteja on tulostettavissa niin suomeksi, ruotsiksi, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi, arabiaksi, englanniksi, venäjäksi kuin somalin kielelläkin, projektikoordinaattori Susanna Kivipelto Turun yliopistosta kertoo.

Lisätiedot

  • DivEDin projektijohtaja, erikoistutkija Jenni Alisaari, 050 338 9860, jenali@utu.fi
  • hankkeen nettisivut https://dived.fi/
Luotu 01.04.2021 | Muokattu 01.04.2021