Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voidaan käyttää apuna niin sanottuja tuuppauskeinoja. Niillä voitaisiin ohjata ihmisten tekemiä valintoja ilmastoystävällisemmiksi muun muassa liikenteessä, ruokailussa tai metsänhoidossa. Ilmastotuuppauksia tutkivan CLIMATE-NUDGE-hankkeen tutkijat kuitenkin sanovat tuoreessa politiikkasuosituksessaan, että tuuppaukset vaativat eettistä arviointia sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
– Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä useilla sektoreilla. Vaikka tässä työssä kansalaisten vapaaehtoiset kulutustottumukset ja elämäntapavalinnat eivät yksin riitä, ovat ne tärkeässä roolissa. Moni tunnistaa tarpeen muutokseen, mutta silti oman toiminnan muuttamista pidetään vaikeana. Tässä tukena voivat olla tuuppaukset, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Polaris Koi.
Tuuppaamisella tarkoitetaan sitä, että yksilöä ohjataan tekemään hänen etunsa mukaisia tai yleishyödyllisiä valintoja, mutta muita vaihtoehtoja ei poisteta tai kielletä. Toivotuista valinnoista voidaan tehdä esimerkiksi näkyvämpiä, helpompia tai houkuttelevampia. Tuuppauksia eivät ole keinot, joihin liittyy kieltoja tai verotuksen kaltaisia kannustimia.
Ilmastotuuppaukset soveltuvat esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön, energian käyttöön ja ruokaan liittyvien valintojen ohjaamiseen. Niitä voidaan hyödyntää muiden ilmastopolitiikan toimenpiteiden ohessa ja tukena.
Polaris Koi muistuttaa, että vaikka tuuppaukset ovat kustannustehokkaita, ei niiden teho pelkästään riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastotuuppaus täydentää muita toimia, ei korvaa niitä.
Tuuppausten reiluus ja läpinäkyvyys pitää varmistaa
Skaalattuina tuuppausten teho on parhaimmillaan joitakin prosenttiyksikköjä, mutta suuressa mittakaavassa pienikin teho on merkittävä. Tuuppauksilla on maailmalla saatu aikaan merkittäviä käyttäytymismuutoksia verrattain edullisesti esimerkiksi energiankulutuksessa, sairausvakuutuksen valinnassa ja lounasruokailun terveellisyydessä.
Tuuppaukset ovat myös laajasti hyväksyttyjä koska ne eivät sulje pois muita valintavaihtoehtoja.
– Ilmastotuuppauksissa on kuitenkin huomioitava eettisiä näkökohtia kuten tasavertaisuus, läpinäkyvyys ja tehokkuus. Siksi tuuppaaminen edellyttää eettistä arviointia niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa, korostaa Polaris Koi.
CLIMATE-NUDGE-hankkeen tutkijat Polaris Koi ja Helena Siipi ovat kirjoittaneet politiikkasuosituksen Eettisesti kestävillä tuuppauksilla kohti ilmastoviisasta toimintaa, jossa tarjotaan tietoa tuuppaamisesta sekä niistä eettisistä kysymyksistä, jotka tulee huomioida, kun tuuppaamista käytetään ilmastopolitiikan välineenä.
>> Suositus on julkaistu hankkeen kotisivuilla
---
Ilmastotuuppausten eettistä arviointia toteutetaan osana STN CLIMATE-NUDGE -hanketta (Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin). CLIMATE-NUDGE hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa ympäristön suunnittelussa helpottamaan yhteisöjä ja yksilöitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja valinnanvapauden säilyttäen. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. CLIMATE-NUDGE-hanketta toteuttavat Turun yliopiston lisäksi Työterveyslaitos, THL, Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT ry sekä Suomen ympäristökeskus.
