Kun avaruus valloitti ihmismielen

Alkaneesta 2020-luvusta ennakoidaan uutta avaruusaikaa, minkä vuoksi elämme jälleen avaruuden kuvittelun nousukautta. Mielikuvituksessaan ihmiskunta on kuitenkin lentänyt avaruuteen jo ennen 1900-luvun puolimaissa käynnistynyttä avaruuden valloitusta. Kuvittelua on tarvittu teknisten edistysaskeleiden lisäksi kaikissa maailmankaikkeuden tutkimuksen vaiheissa.

– Kun me tutkimme avaruutta, me tutkimme myös itseämme. Avaruus edustaa meille lopullista, ääretöntä rajaseutua, joka toimii pelkojemme ja fantasioidemme ehtymättömänä kaivona, kertovat uutuuskirjan toimittajat Petri Saarikoski, Heidi Kurvinen ja Petri Paju.

Kuviteltu avaruus: Matkoja maan ulkopuolelle on kulttuurihistoriallinen avaus näihin fantasian ja vaihtoehtojen pohtimisen muotoihin. Kirjan artikkelit käsittelevät avaruutta koskevaa ajattelua niin kirjallisuudessa, populaarikulttuurissa kuin tieteellisessä tutkimuksessa. Teos keskittyy toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneisiin avaruuslentojen vuosiin, mutta luo katsauksia myös avaruuden kuvittelun varhaisempaan historiaan.

– Esimerkiksi populaarikulttuurissa ulkoavaruuteen on sijoitettu koko 1900-luvun ajan toinen toistaan oudompia olentoja, joiden ulkomuoto jäljittelee lähes poikkeuksetta joko ihmisten tai tunnettujen eläinten piirteitä, toimittajat sanovat.

Kokoelman artikkelit lähestyvät avaruuden teemaa kolmen näkökulman kautta: avaruuslennot, avaruus televisiossa ja elokuvissa sekä tieteellinen tutkimus. Huomion saavat muun muassa avaruuteen lähetetyt eläimet, tieteisfiktion luomat pelon ja toivon mielikuvat sekä maapallon ulkopuolisen elämän tutkimus. Avaruuden kuvittelussa yhdistyvät tiede, taide, mielikuvitus, yhteiskunnallinen keskustelu, poliittiset jännitteet sekä teknologian kehitys.

Vuoden 1969 Kuuhun astumista muistellaan suurvaltojen kilpajuoksun huipentumana, mutta myös mediaspektaakkelina, jota seurattiin tiiviisti ympäri maailman.

– Suora televisiolähetys Kuusta ei ollut sattumanvarainen livetallenne vaan tarkasti suunniteltu ‘näytelmä’, joka ohjattiin Houstonin avaruuskeskuksesta, kirjan toimittajat korostavat.

Punainen naapuriplaneettamme on erityisesti kiehtonut ihmismieltä ja avaruustutkimusta. Onko Marsissa elämää? Tälläkin hetkellä sekä Yhdysvaltojen että Kiinan Mars-mönkijät tutkivat planeetan elinkelpoisuutta. Asiaa pohditaan myös astrobiologi Harry Lehdon artikkelissa: “Marsista on löytynyt maanalaisia paikkoja, joissa elämää voisi olla, sekä kaasuja, joiden ymmärtämiseen elämä on varteenotettava tekijä.”

Artikkelikokoelma sai alkunsa ihmisen Kuuhun astumisen 50-vuotisseminaarista, joka järjestettiin Turun yliopistossa keväällä 2019.

Julkistustilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä

Julkistaminen järjestetään Zoom-yhteydellä maanantaina 14.6.2021 klo 12:00‒13:00.

Tilaisuudessa kirjan toimittajat kertovat teoksen taustoista ja sisällöstä.

Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/65146322375

Teoksen julkaisija on Kulttuurihistorian seura.

Lisätietoa:

FT, dosentti Petri Saarikoski
yliopistonlehtori
digitaalinen kulttuuri
0400 534 845
petsaari@utu.fi

FT, dosentti Petri Paju
tutkijatohtori
kulttuurihistoria
Puh. 040 8398 613,
petpaju@utu.fi

FT, dosentti Heidi Kurvinen
tutkijatohtori
kulttuurihistoria
puh: 0405131738
heidi.kurvinen@utu.fi