Kaksi lasta ja yksi aikuinen leikkimässä puupalikoilla, kuvattu ylhäältäpäin.

Lapsuuden psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä muistiin ja oppimiseen aikuisiällä

30.11.2022

Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että haitalliset psykososiaaliset tekijät ja niiden kasautuminen lapsuudessa ovat yhteydessä aikuisiän kognitiiviseen toimintaan, erityisesti muistiin ja oppimiseen. Yksittäisistä tekijöistä lapsen sopeutuvuus ja itsekontrolli olivat voimakkaimmin yhteydessä muistiin ja oppimiseen.

Kognitiivisten toimintojen häiriöt lisääntyvät, kun väestö ikääntyy. Jotta löytäisimme työkaluja kognitiivisten häiriöiden ennaltaehkäisyksi, on tärkeää tutkia, millaiset tekijät altistavat niiden synnylle. Lapsuudessa koetut negatiiviset psykososiaaliset tekijät voivat olla haitallisia aivojen kypsymiselle sekä kognitiivisten toimintojen kehittymiselle, mutta näiden tekijöiden yhteydet aikuisiän kognitiiviseen toimintaan ovat olleet vielä epäselviä. Pitkäaikaisen suomalaisen seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että haitalliset psykososiaaliset tekijät lapsuudessa ovat yhteydessä aikuisiän muistiin ja oppimiseen.

– Suurimmassa osassa aiemmista tutkimuksista, joissa on tutkittu lapsuuden psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä myöhempään kognitiiviseen toimintaan, on käytetty retrospektiivistä tutkimusasetelmaa tai on keskitytty vain yhteen haitalliseen psykososiaaliseen tekijään. Tutkimuksemme onkin yksi ensimmäisistä pitkäaikaisista tutkimuksista, jossa on keskitytty laajaan kirjoon erilaisia psykososiaalisia tekijöitä ja aikuisiän kognitiiviseen toimintaan, sanoo lääketieteen kandidaatti ja väitöskirjatutkija Amanda Nurmi Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta.

Tutkimukseen osallistuneiden kognitiivinen toiminta testattiin 34–49-vuotiaana yli 2000 henkilöltä, ja heistä 1191:tä oli kerätty tietoa myös lapsuuden psykososiaalisista tekijöistä. Psykososiaalisista tekijöistä tutkijat kartoittivat perheen sosioekonomista asemaa, tunneilmapiiriä, kuormittavia elämäntapahtumia, vanhempien terveyskäyttäytymistä sekä lapsen sopeutuvuutta ja itsekontrollia. Tutkimus osoitti, että haitallisten psykososiaalisten tekijöiden kasautuminen lapsuudessa on yhteydessä huonompaan muistiin ja oppimiseen aikuisiällä. Tekijöistä lapsen huonolla itsekontrollilla ja huonolla sopeutuvuudella oli voimakkain yhteys muistiin ja oppimiseen.

– Tutkimuksemme tulokset korostavat, että on tärkeää kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia perheisiin, joille on kasautunut useita riskitekijöitä. Toimet, jotka parantaisivat psykososiaalista ympäristöä lapsuudessa, voivat olla yhteydessä myöhempään kognitiiviseen toimintaan ja lisäksi tulokset voivat heijastua myöhempiin sukupolviin vanhempien käyttäytymisen kautta, Nurmi toteaa.

Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta. Tutkimuksessa on seurattu 31 vuoden ajan 3596 henkilöä, joiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä sekä terveys- ja elintapoja on mitattu toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen.

Lisätietoja

Turun yliopisto, Väestötutkimuskeskus:

Amanda Nurmi, lääketieteen kandidaatti, väitöskirjatutkija, amanda.s.nurmi@utu.fi, p. +358 44 094 9420

Suvi Rovio, dosentti, erikoistutkija, suvi.rovio@utu.fi, p. +358 40 5665036

Olli Raitakari, akatemiaprofessori, LASERI-tutkimuksen koordinaattori, olli.raitakari@utu.fi, p. + 358 2 333 7556

Luotu 30.11.2022 | Muokattu 30.11.2022