Talousvaikeuksissa elävien lapsiperheiden tueksi kehitetään ensimmäistä näyttöön perustuvaa sosiaalityön toimintamallia Suomessa. Pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen osana sosiaalityötä on sekä mahdollista että asiakkaiden mielestä hyödyllistä.
Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa kehitettiin ja arvioitiin uusi sosiaalityön VaRa-toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden taloudellista toimintakykyä. Toimintamallissa sosiaalityön ammattilaisen työskentely asiakkaan kanssa etenee viiden ohjatun tapaamisen kautta. Näissä perheen taloutta käsitellään laaja-alaisesti budjetoinnista tulevaisuuden suunnitteluun.
Tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Anniina Kaittilan mukaan pilotin tulokset viittaavat siihen, että toimintamalli vahvistaa lapsiperheiden talousosaamista ja lisää asiakkaiden luottamusta omiin kykyihinsä hoitaa raha-asioita.
- Lähes kaikki pilotissa aloittaneet asiakkaat osallistuivat kaikkiin tapaamisiin, ja 93 prosenttia koki saamansa tuen hyödylliseksi. Myös toimintamallia toteuttaneet ammattilaiset pitivät malliin sisältyvää työmenetelmää toimivana ja hyvänä, sekä arvioivat sen tukevan asiakkaiden taloudellista toimintakykyä, Kaittila kuvailee.
Aihe on ajankohtainen. THL:n Sotkanet-tilaston mukaan noin 12 prosenttia lapsista asui toimeentulovaikeuksia kokevassa kotitaloudessa vuonna 2024, ja aineellinen puute oli korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana.
- Talousvaikeudet koskettavat Suomessa yhä useampia lapsiperheitä. Talousongelmat eivät ole pelkästään rahaan liittyviä kysymyksiä. Ne vaikuttavat perheiden arkeen, vanhempien jaksamiseen, ihmissuhteisiin ja lasten hyvinvointiin, kertoo Kaittila.
Ohjausta ilman syyllistämistä
Toimintamallissa hyödynnetty, hankkeessa aiemmin kehitetty sosiaalityön menetelmä pohjautuu ratkaisukeskeiseen työotteeseen ja motivoivaan haastatteluun. Sen keskeinen lähtökohta on asiakkaan kohtaaminen ilman syyllistämistä.
- Tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja, taloudellista osaamista ja luottamusta tämän omiin kykyihin hallita raha-asioita. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että talousongelmat ovat yleisiä, mutta niihin liittyvän avun hakemista usein vältellään tai lykätään, kertoo erikoistutkija Henna Isoniemi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.
Tutkimusryhmän mukaan taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen voi auttaa ehkäisemään taloudellisen huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä tukea koko perheen hyvinvointia.
Tarve näyttöön perustuvalle taloussosiaalityölle on suuri
Tutkimukseen osallistui 30 sosiaalityön asiakasta kahdeksasta suomalaisesta kunnasta tai kuntayhtymästä. Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai toimintamallin mukaisen palvelun ja toinen ei.
Tulosten seurauksena tutkimusryhmä käynnisti laajemman satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen.
- Tutkimus paikkaa merkittävää aukkoa sosiaalityön tutkimuksessa. Aiemmin ei ole ollut näyttöön perustuvia sosiaalityön menetelmiä, jotka olisi erityisesti suunnattu talousvaikeuksia kokeville lapsiperheille ja arvioitu satunnaistetulla tutkimusasetelmalla, Katri Viitasalo Helsingin yliopistosta toteaa.
Satunnaistettu tutkimusasetelma on vaikuttavuustutkimuksen luotettavin menetelmä..
INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimuskeskus ja lippulaiva. INVESTissä kehitetään Suomelle tasa-arvoisempaa, ennakoivampaa sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää hyvinvointivaltiomallia, joka pohjautuu keskuksessa tehtävään huippututkimukseen.
