Suomessa kehitetty Huolet hallintaan -ohjelma vähentää lasten ahdistuneisuutta ja parantaa toimintakykyä – vaikutukset näkyvät vielä kahden vuoden kuluttua
Laajan satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen jatkoseuranta osoittaa, että lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Huolet hallintaan -verkkohoito-ohjelman vaikutukset säilyvät pitkään. Ahdistuneisuusoireet vähenivät edelleen kahden vuoden kohdalla, ja hoidon vaikuttavuus oli tuolloin selvästi suurempi kuin kuuden kuukauden kohdalla. Tulokset ovat kansainvälisesti merkittäviä, sillä kyseessä on ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa on osoitettu lasten ohjatun internetpohjaisen kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuus vielä kaksi vuotta hoidon aloittamisen jälkeen.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämän Huolet hallintaan -ohjelman vaikuttavuutta arvioitiin tutkimuksessa, johon osallistui 465 ahdistusoireista kärsivää 10–13-vuotiasta lasta eri puolilta Suomea. Lapset tunnistettiin kouluterveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä tehdyssä seulonnassa. Vastaavanlaista väestöpohjaisena seulontana toteutettua tutkimusta lasten ahdistuneisuuden tunnistamisesta ja etähoidosta ei ole aikaisemmin julkaistu.
Tutkimuksessa ahdistusoireiset lapset satunnaistettiin joko Huolet hallintaan -ohjelmaan tai vertailuryhmään, joka sai digitaalista tietoa ahdistuneisuudesta, hyvinvoinnista ja terveellisistä elintavoista. Molempien ryhmien lasten ahdistusoireet vähenivät seurannan aikana, mutta Huolet hallintaan -ohjelmaan osallistuneiden lasten oireet vähenivät ja toimintakyky paranivat selvästi enemmän. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että hoito-ohjelman myönteiset vaikutukset olivat suurimpia vakavammin oireilevilla lapsilla.
– Ero näkyi sekä lasten omissa arvioissa että vanhempien arvioissa vuoden ja kahden vuoden seurannoissa. Erityisen kiinnostavaa oli, että hoidon vaikutukset vahvistuivat vielä kuuden ja kahdentoista kuukauden välillä, vaikka varsinainen hoitojakso oli jo päättynyt, sanoo väitöskirjatutkija Katri Kaajalaakso Turun yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan tulos viittaa niin sanottuun viivästyneeseen hoitovaikutukseen.
– Kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla opitut ajattelu- ja toimintatavat voivat vähitellen juurtua osaksi lapsen ja perheen arkea. Siksi hoidon myönteiset vaikutukset voivat vahvistua vielä pitkään varsinaisen hoitojakson päättymisen jälkeen, kertoo tutkimusta johtanut professori Andre Sourander.
Lasten ja nuorten ahdistuneisuuteen tarvitaan varhaisia ja saavutettavia hoitomuotoja
Arviolta 6–18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä, ja erityisesti nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmenen aikana. Samalla lasten mielenterveyspalveluissa on pula ammattilaisista, minkä vuoksi valtaosa lapsista jää ilman tutkitusti vaikuttavaa hoitoa.
Huolet hallintaan on kokonaan Suomessa kehitetty kymmenen viikon verkkohoito-ohjelma, jossa sekä lapsi että vanhempi osallistuvat aktiivisesti hoitoon. Lapsi työskentelee verkkosisällöissä vanhemman tukemana, vanhemmille on oma verkkokokonaisuutensa ja perhe saa koko ohjelman ajan viikoittaista puhelinohjausta. Tutkimuksessa havaittiin ohjelman tukevan myös vanhempien hyvinvointia ja se tarjosi heille keinoja auttaa lastaan arjessa.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että lasten ahdistusoireita kannattaa tunnistaa mahdollisimman varhain esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa. Tutkijoiden mukaan Huolet hallintaan -ohjelma voisi tulevaisuudessa täydentää olemassa olevia palveluja ja tarjota vaikuttavan hoitovaihtoehdon erityisesti lapsille, joilla on todettu ahdistuneisuushäiriö tai merkittäviä ahdistusoireita.
– Huolet hallintaan on yksi tehokkaimpia digitaalisia ahdistusohjelmia kansainvälisesti. Ohjattu digiavusteinen hoito tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja perheitä varhaisessa vaiheessa riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Koska lapsuusiän ahdistuneisuus on yleistä ja se on yhteydessä muun muassa kouluongelmiin, fyysiseen oireiluun, myöhempään masentuneisuuteen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen, vaikuttaville ja helposti saavutettaville hoitomuodoille on suuri tarve, Sourander sanoo.
Tutkimusartikkeli “Internet-based cognitive behavioral therapy intervention with telephone coaching for anxiety among children aged 10–13 years: a two-year open follow-up of a randomized controlled trial” on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä.
