Vanha iso puu

Tutkijat uskovat kollegoiden tutkimusten olevan alttiimpia ennakkokäsityksille kuin omat tutkimuksensa

03.02.2021

Ihmismielen ominaisuudet vaikuttavat tieteelliseen tietoon tutkijoiden tiedostamattomien ennakkokäsitysten kautta. Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että ekologian tutkijoiden tietoisuus ennakkokäsitysten aiheuttamista tulkinnallisista vääristymistä on tällä hetkellä yleisesti ottaen alhainen. Tähän niin sanottuun vahvistusvinoumaan liittyvien riskien aliarviointi estää tutkijoita välttämästä kyseisiä riskejä tutkimustyössään. Vinoumien tiedostamattoman alkuperän takia niitä vastaan taisteleminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua.

Kun tutkijat käyttävät jotakin laitetta tutkimuksessaan, he ottavat aina huomioon laitteen ominaisuudet, kuten sen mittausharhan tai -tarkkuuden. Ihmismieli on tieteellisen tutkimuksen tärkein työkalu. Ekologit ottavat sen ominaisuudet kuitenkin harvoin huomioon tutkimustyössään.

Tulkinnalliset vinoumat tulevat useimmiten esiin siksi, että ihmisillä on taipumus etsiä ja tulkita tietoa tavalla, joka tukee heidän jo olemassa olevia uskomuksiaan tai olettamuksiaan.

– Esimerkiksi eräs vaikutusvaltainen teoria ennakoi, että ilmansaasteet aiheuttavat epäsymmetriaa kasvien lehdissä. Kun kahta tutkijaryhmää pyydettiin mittaamaan samat lehdet, ryhmä, jolle kerrottiin lehtien olevan peräisin saastuneesta sijainnista, raportoi merkittävästi korkeampaa epäsymmetriaa kuin ryhmä, jolle kerrottiin lehtien olevan peräisin puhtaalta alueelta. Ensimmäinen tutkijaryhmä siis löysi paikkaansa pitämättömän vaikutuksen, koska tutkijat uskoivat, että tällainen vaikutus kuuluu löytää, kertoo dosentti Elena Zvereva Turun yliopiston biologian laitokselta.

– Nämä ennakkokäsitykset voivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin merkittävästi, ja ne johtavat yleensä tutkittavien ilmiöiden yliarviointiin. Jotta tieteen tulkinnallisia vinoumia vastaan taistelevia toimenpiteitä voidaan kehittää, tarvitaan tietoa siitä, kuinka tietoisia tutkijat ovat ennakkokäsitysten aiheuttamista vinoumista tällä hetkellä, Zvereva jatkaa.

Verkkopohjaisen kyselyn vastaukset 308:lta ekologian tutkijalta 40 maasta paljastivat, että tietoisuus ennakkokäsityksistä sekä asenteet niiden aiheuttamia vinoumia kohtaan riippuvat tutkijan uran vaiheesta, sukupuolesta ja kotimaasta. Vastaajat korkean bruttokansantuotteen maista olivat tietoisempia ennakkokäsityksistä verrattuna alhaisen bruttokansantuotteen maihin.

Varhaisessa vaiheessa uraansa olevat tutkijat olivat enemmän huolissaan ennakkokäsitysten aiheuttamista vääristymistä, tiesivät enemmän tavoista välttää ennakkokäsityksiä sekä olivat kaksi kertaa useammin oppineet tulkinnallisista vinoumista yliopisto-opinnoissaan verrattuna heidän vanhempiin kollegoihinsa. Tämä ero puolestaan kertoo vinoumiin liittyvän koulutuksen kehittymisestä ja antaa toivoa siitä, että ennakkokäsitysten vaikutus tutkittuun tietoon vähenee tulevaisuudessa.

Ekologian tutkijat arvoivat, että riskit ennakkokäsitysten aiheuttamiin vinoumiin heidän omissa tutkimuksissaan ovat huomattavasti pienemmät kuin tieteessä yleisesti tai toisten saman alan tutkijoiden tutkimuksissa. Toisin sanoen he ”näkevät tikun toisen silmässä, mutta eivät huomaa tukkia omassa silmässään”. Tämä ennakkokäsitysten aiheuttama sokea alue (bias blind spot) on kaksi kertaa vahvempi miehillä kuin naisilla sekä kaksi kertaa vahvempi vanhemmilla kuin nuoremmilla tutkijoilla. Nämä erot viittaavat siihen, että vinoumia aiheuttavat ennakkokäsitykset ovat yleisempiä korkean itseluottamuksen ja itsetunnon omaavilla ihmisillä.

– Ennakkokäsityksiin ja niiden välttämiseen liittyvä koulutus on välttämätöntä, mutta ei vielä riittävää. Koulutus on tärkeää, koska tulkinnallisia vääristymiä vastaan taisteleminen vaatii ulkopuolista puuttumista. Pakollinen raportointi kaikista toimista ennakkokäsityksiä vastaan nostaisi todennäköisesti tieteellisten julkaisujen laatua ja parantaisi tieteellisten tulosten toistettavuutta, toteaa dosentti Mikhail Kozlov Turun yliopistosta.

> Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -journaalissa.

Luotu 03.02.2021 | Muokattu 03.02.2021