Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.
Perinteinen norsunhoito on nopeasti muuttumassa eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston ekologian tutkijat ja Myanmarin puuteollisuuden eläinlääkärit havaitsivat tutkimuksessaan, että myanmarilaiset norsunhoitajat ovat nykyään keskimäärin vain 22-vuotiaita ja heillä on kolmen vuoden kokemus työskentelystä norsujen kanssa. Tämän lisäksi he vaihtavat norsua, jonka kanssa työskentelevät, vuosittain, jolloin norsun ja hoitajan välille ei synny pitkäaikaista suhdetta.
Turun yliopiston uudet professorit pureutuvat keskiviikkona 12.12. järjestettävillä professoriluennoilla vaihdevuosiin, ilmastonmuutokseen ja eurooppalaiseen valtiosääntöön. Luennoitsijoina ovat synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo, subarktisen ekologian professori Kari Saikkonen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen.
Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.