Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt laajan maastohavaintoaineiston pohjalta, että Amazonian hyperdominanttien puulajien lukumäärä on noin kolminkertainen aiempaan arvioon nähden. Tällaisten hallitsevien lajien arvioidaan muodostavan yli puolet Amazonian puunrungoista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sademetsien suojelun ja käytön suunnittelussa.
Sää vaikuttaa pikkulintujen pesimämenestykseen. Kylmässä ja sateisessa säässä poikasille tulee kylmä ja hyönteisravintoa on huonosti saatavilla. Turun yliopiston poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvan uuden tutkimuksen mukaan säätila voi vaikuttaa poikastuottoon kuitenkin jo paljon ennen pesintää ja kaukana pesimäalueista.
Ihmismielen ominaisuudet vaikuttavat tieteelliseen tietoon tutkijoiden tiedostamattomien ennakkokäsitysten kautta. Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että ekologian tutkijoiden tietoisuus ennakkokäsitysten aiheuttamista tulkinnallisista vääristymistä on tällä hetkellä yleisesti ottaen alhainen. Tähän niin sanottuun vahvistusvinoumaan liittyvien riskien aliarviointi estää tutkijoita välttämästä kyseisiä riskejä tutkimustyössään. Vinoumien tiedostamattoman alkuperän takia niitä vastaan taisteleminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua.
Turun yliopiston ekologit osoittavat uudessa tieteellisessä artikkelissaan, että varpuspöllöjen ”pakastimiin” eli pönttöihin ja koloihin talven varalle keräämät ruokavarastot pilaantuvat kahdesta syystä: runsaiden syyssateiden seurauksena ja jos varaston kerääminen on aloitettu aikaisin. Artikkelin tulokset osoittavat, että ilmastomuutos saattaa vaikeuttaa petojen ravinnonhankintaa ja siten vähentää paikallista talviaikaista eloonjäävyyttä. Tutkimus on julkaistu korkealuokkaisessa kansainvälisessä Global Change Biology -tiedejulkaisussa.
Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.
Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä.
Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.
Perinteinen norsunhoito on nopeasti muuttumassa eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston ekologian tutkijat ja Myanmarin puuteollisuuden eläinlääkärit havaitsivat tutkimuksessaan, että myanmarilaiset norsunhoitajat ovat nykyään keskimäärin vain 22-vuotiaita ja heillä on kolmen vuoden kokemus työskentelystä norsujen kanssa. Tämän lisäksi he vaihtavat norsua, jonka kanssa työskentelevät, vuosittain, jolloin norsun ja hoitajan välille ei synny pitkäaikaista suhdetta.