kuvituskuvassa vaalean violettiin hanskaan verhoutunut käsi pitelee kahta verinäytettä laboratoriossa

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Valtimonkovettumataudissa verenkierron LDL-kolesterolia alkaa kertyä valtimon seinämään, mikä houkuttelee paikalle tulehdussoluja. Tulehdus kiihdyttää taudin etenemistä ja rasvapesäkkeiden eli plakkien muodostumista. Valtimon seinämässä LDL-kolesteroli muokkautuu kemiallisesti hapettuneeseen muotoon, minkä yhteydessä sen pinnalle ilmestyy fosforyylikoliini-molekyyli.

Fosforyylikoliini-pintamolekyyli on vaarasignaali hapettuneissa LDL-kolesterolipartikkeleissa. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vaarasignaalin vasta-aineiden avulla ja pyrkii poistamaan haitalliset kolesterolipartikkelit. Osalla ihmisistä elimistön oma vasta-ainetuotanto fosforyylikoliinia kohtaan on kuitenkin heikentynyt, mikä voi lisätä valtimonkovettumataudin riskiä.

Ruotsalainen lääkeyhtiö Athera Biotechnologies on kehittänyt vasta-ainehoidon, joka tunnistaa fosforyylikoliini-vaarasignaalin. Lääkkeen on tarkoitus matkia elimistön omaa vasta-ainetta. Turun Valtakunnallinen PET-keskus selvitti, miten uusi vasta-ainelääke vaikuttaa valtimoiden toimintaan ja tulehdukseen.

– Tutkimuksessa annoimme lääkettä hiirille, joilla oli perinnöllisesti korkea veren kolesterolitaso ja valtimonkovettumatauti. Kuuden viikon hoidon jälkeen hiirten sepelvaltimoiden toiminta oli parantunut ja valtimoiden seinämän tulehdus laantunut, kertoo tohtorikoulutettava Mia Ståhle.

Sydänkuvantamismenetelmät paljastivat lääkkeen tehon

Tutkimuksen erityispiirteenä oli se, että lääkkeen vaikutuksia seurattiin sydänkuvantamismenetelmien avulla. Samoja tekniikoita voidaan käyttää sekä hiirillä että ihmisillä.

– Käytimme sydämen ultraäänikuvaustekniikkaa, jolla mittasimme hiirten sepelvaltimoiden verenvirtausnopeutta rasituksen aikana. Vasta-ainehoidon jälkeen hiirten sepelvaltimovirtaus oli parantunut, mikä on merkki sepelvaltimoiden kyvystä laajentua paremmin. Soluviljelyolosuhteissa pystyimme osoittamaan, että vasta-ainelääke lisää valtimon pintasolujen typpioksidin tuotantoa, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Antti Saraste

Valtimoplakkien tulehdusta ryhmä tutki positroniemissiotomografia (PET) -kuvauksen avulla. Ennen kuvausta hiiren suoneen annettiin radioaktiivisesti leimattua sokerimolekyyliä, joka hakeutuu tulehdussoluihin. Tulehdussolut käyttävät sokeria polttoaineenaan. Kuvauksessa havaittiin, että sokerimolekyyliä oli vähemmän plakeissa vasta-ainehoidon jälkeen, mikä kertoo laantuneesta tulehduksesta.

Vasta-ainehoito edennyt potilastutkimuksiin Ruotsissa

Valtimonkovettumataudin kehittyminen on erilaisten riskitekijöiden yhteispeliä. Valtimoplakkien tulehdus on viime aikoina noussut mielenkiinnon kohteeksi lääkekehityksessä, sillä korkean riskin potilaat saattaisivat hyötyä uusista täsmälääkkeistä, jotka vähentävät haitallista tulehdusta. 

– Kuvantamisen avulla voisi olla mahdollista löytää juuri nämä potilaat ja samalla seurata uusien lääkkeiden tehoa tarkemmin. Tässä hankkeessa tutkittu fosforyylikoliini vasta-ainehoito on edennyt potilastutkimuksiin Ruotsissa. Tulevaisuus näyttää, onko lääkkeestä apua kamppailussa valtimonkovettumatautia vastaan, Saraste sanoo.

Tutkimus tehtiin pääosin Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikössä, ja sitä ovat rahoittaneet Euroopan unionin CARDIMMUN-projektin lisäksi Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Instrumentariumin tiedesäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (ERVA-rahoitus) ja Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Tutkimus on julkaistu Journal of American College of Cardiology: Basic to Translational Science -lehdessä. 

Luotu 27.03.2020 | Muokattu 27.03.2020