Satamanosturi sinistä taivasta vasten

Uutta tietoa Suomen satamille digitalisaatioon liittyvän päätöksenteon tueksi

27.09.2019

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan tekemä selvitys tuotti näkemyksiä Suomen satamien digitalisaation tulevaisuuskuvista vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on antaa satamille uutta tietoa digitalisaatioon liittyvän päätöksenteon tueksi ja auttaa arvioimaan, miten ne voisivat hyötyä jatkossa datan ja digiteknologioiden lisääntyvistä käyttömahdollisuuksista.

Merenkulussa huomio on ollut autonomisen meriliikenteen kehittämisessä, joka edellyttää valmistautumista myös satamilta. Satamayhteisössä tiedonvaihdon tarve ja tätä kautta yhteisen tilannekuvan muodostaminen on selkeästi nostettu esille. Tämä edellyttää jatkossa ekosysteemistä lähestymistapaa ja toisaalta digitalisaation edistämistä asteittain kokeiluhankkeiden muodossa. Lisäksi autonomisen merenkulun eteneminen edellyttää valmistautumista satamilta 2020-luvun loppupuolella.

Satamien näkemyksen mukaan digitalisaation avainteknologioiden (massadata-analyysi, automaatio, esineiden internet, kyberturvallisuus, pilvipalvelut, mobiilipalvelut, sosiaalinen media) merkitys tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvun loppua kohti verrattuna lähivuosiin. Tärkeimmiksi arvioitiin mobiilipalvelut ja kyberturvallisuus.

Digitalisaation mahdollisista kehityskuluista laadittiin kolme eri skenaariota: normiura, digiräjähdys ja digipannukakku. Skenaarioiden työstämiseksi eriteltiin joukko digitalisaatioon vaikuttavia muutosvoimia. Luoduilla skenaarioilla ja eri muutosvoimien kehitysnäkymillä satamat voivat arvioida omia kehityspanoksiaan digitalisaatioon. Aktiivisella kehittämisotteella on joka tapauksessa saatavissa kilpailuetua ja mahdollisesti jopa täysin uutta liiketoimintaa. Ulkomaisten suursatamien digitalisaatiokehityksen ja eurooppalaisten kehittämishankkeiden tulosten soveltamista kannattaa seurata myös Suomen satamissa.

Kolme tulevaisuusskenaariota

Normiuralla Suomen merikuljetusvolyymit eivät merkittävästi kasva. Satamat ovat onnistuneet tehostamaan toimintaansa digiteknologioiden avulla, joten fyysiset laajenemistarpeet ovat vähäisiä. Massadatan analyysi ohjaa pientenkin satamien toimintaa. Satamien infranhallinta- ja tilannekuvajärjestelmät perustuvat laserkeilauksella tuotettuihin 3D-malleihin, joita on rikastettu ominaisuustiedoilla. 5G-verkot ovat mahdollistaneet autonomisen liikenteen ja lastinkäsittelyn kokeilut satama-alueilla. Kyberturvallisuus säilyy edelleen haasteena.

Digiräjähdys-skenaariossa kehitystä on edesauttanut myönteinen talouden ja kansainvälisen yhteistyön kehitys. Aiemmin kehitystä hidastanut standardien puute on ratkaistu. Satamista on muodostunut datahubeja, joita satamanpitäjät hallinnoivat. Datasta ja niihin liittyvistä palveluista on tullut uusi osa sataman liiketoimintaa. 5G-mobiiliverkot ovat laajalti käytössä ja niitä hyödynnetään satama-automaation ohjauksessa. Lohkoketjuteknologia on omaksuttu laajalti sujuvoittamaan toimitusketjuja. Sataman staattisia infratietoja on yhdistetty dynaamiseen lasti- ja liikennevirtadataan ja päästy näin luomaan satamasta digitaalinen kaksonen. Tätä käytetään sataman suunnittelussa, markkinoinnissa, YVA-arvioinnissa ja maankäytön ja liikenteen optimoinnissa.

Digipannukakku-skenaariossa digitalisaation vauhti on hidastunut 2020-luvulla osittain kauppasotien ja muiden kriisien seurauksena. Luottamus ja yhteistyö on heikentynyt ja mm. tiedonvaihdon järjestelmien standardointi on hidastunut merkittävästi. Globaalit logistiikkatoimijat ovat luoneet omia "standardejaan", joilla ne pyrkivät optimoimaan toimitusketjuja. Osaoptimointi ruuhkauttaa satamia. Uudet teknologiat ovat osoittautuneet epäluotettaviksi ja kyberriskit ovat kasvaneet. Autonominen meriliikenne on jäänyt kokeilujen asteelle ja joidenkin lyhyen matkan satamaparien kuriositeetiksi.

Luotu 27.09.2019 | Muokattu 27.09.2019