Väitös (hoitotiede): MSc, sh Noora Narsakka
MSc, sairaanhoitaja (AMK) Noora Narsakka esittää väitöskirjansa ”Promoting the physical activity of older adults in institutional long-term care as nursing practice using the environment: a metaphorical model” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sandra Zwakhalen (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hoivakodeissa asuvilla ikääntyneillä henkilöillä fyysinen aktiivisuus muun muassa ylläpitää toimintakykyä, mielenterveyttä ja ehkäisee kaatumisia. Ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus on kuitenkin hoivakodeissa vähäistä ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen puutteellista.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen ymmärrys fyysisen aktiivisuuden edistämisestä hoivakodeissa hoitotyönä hyödyntäen ympäristöä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla aiempaa kirjallisuutta ja tutkien aihetta yhdessä ikääntyneiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan kanssa viidessä suomalaisessa hoivakodissa.
Tutkimuksen tulosten perusteella ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus koostui päivittäisistä toiminnoista, itsenäisestä liikkumisesta, ulkoilusta, virkistystoiminnasta, liikunnasta ja arkiaskareista, joista vain kolmea ensimmäistä edistettiin hoitajien toimesta. Huomattava osa ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta muodostui päivittäisten toimintojen, kuten peseytymisen ja pukeutumisen, sekä itsenäisen yksikössä kävelyn seurauksena. Ikääntyneet jäivät vaille mielekkäitä fyysisiä aktiviteetteja. Hoitokulttuuri passivoi ikääntyneitä, sillä liikkumattomuutta, fyysisten aktiviteettien puutetta ja liikkumisen rajoittamista pidettiin normaalina.
Tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden edistämistä parannettiin yhdessä hoivakodissa. Tulosten perusteella parannukset ovat mahdollista ilman lisäresursseja. Tutkimuksessa hoitajien roolia, toimintatapoja ja ajankäyttöä kehittämällä lisättiin ikääntyneiden fyysisiä aktiviteetteja. Tämä vaati olemassa olevien käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja tiedon lisäämistä fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Oleellista muutokselle oli hoitajien osallistuminen kehittämään itse omaa työtään tutkimusnäyttöön pohjautuen yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Näin pystyttiin muuttamaan myös hoitokulttuuria.
Tulosten perusteella fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hyödyntäminen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on toistaiseksi rajallista. Esteettömyys huomioidaan hoivakodeissa yhä paremmin, mutta fyysistä ympäristöä ei juurikaan hyödynnetä aktivoivana. Fyysisessä ympäristössä voisi olla monenlaista nähtävää ja tehtävää, joka motivoi liikkumaan. Näitä voisivat hyödyntää ikääntyneet itsenäisesti sekä ammattilaiset ja yksiköissä vierailijat yhdessä ikääntyneiden kanssa. Myös sosiaalisen ympäristön, kuten omaisten ja vapaaehtoisten osallistaminen, tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden aktiivisuuden edistämiseen.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin malli, jota voidaan hyödyntää fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Malli tuo esiin hoitotyön, hoitokulttuurin, sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ja näiden kokonaisvaltaisen tarkastelun tärkeyden fyysisen aktiivisuuden edistämisessä hoivakodeissa.
