Akatemiarahoituksella tutkitaan pienentynyttä syntyvyyttä ja linkkiä eriarvoisuuteen

Jalovaaran johtamassa hankkeessa ’Falling Fertility and the Inequalities Involved’ (Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus, NEFER) selvitetään, mistä Pohjoismaissa tapahtunut voimakas ja odottamaton syntyvyyden pieneneminen johtuu, ja millaista sosiaalista ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen liittyy.

– Syntyvyys on vajonnut kaikissa Pohjoismaissa, mutta muutos on meillä dramaattisin. Suomessa poikkeuksellista on myös lapsettomuuden kasvu. Nelikymppisistä miehistä peräti kolmannes on lapsettomia, ja naisistakin yli viidennes kun muissa Pohjoismaissa osuus on jäänyt 12–14 prosenttiin. Tarjolla on siis kiinnostavia vertailuasetelmia, Jalovaara sanoo.

Uutta on, että syntyvyys on vajonnut myös vanhemmissa ikäryhmissä, joten kyse ei ole vain lastensaannin lykkäämisestä myöhemmälle iälle. Vajoaminen on suurinta ensimmäisten lasten kohdalla mutta myös toisia ja kolmansia lapsia syntyy vähemmän. Jo tämä kertoo, että syitä on monia – ensimmäisten ja vaikkapa kolmansien lasten syntymään vaikuttaa osin eri tekijät.

Hankkeessa seurataan rekisteriaineistojen avulla naisten ja miesten elämänkulkuja: lastensaantia, avo- ja avioliittoja, ja esimerkiksi koulutus- ja työssäkäyntihistorioita, näiden yhteyksiä etsien.

Aiempi hedelmällisyystutkimus on keskittynyt paljolti naisiin. Erityisenä huolena on ollut, hyvästä syystä, korkeasti koulutettujen naisten pulmat perheenmuodostuksessa. Pohjoismaissa huolenaiheet ovat uudenlaisia.

– Pohjoismaisessa vertailussamme havaittiin, että esimerkiksi lapsettomaksi jääminen on nyt yleisintä ja kasvussa vähemmän koulutetuilla naisilla ja miehillä. Pohjoismaissa korkeasti koulutetut miehet ja naiset näyttävät sovittavan yhteen työuria ja lastensaantia varsin sujuvasti. Nurja puoli on, että sosiaalinen eriarvoisuus on yhä johdonmukaisempaa: perheenmuodostuksen esteet kasautuvat vähän koulutetuille miehille ja naisille, Jalovaara sanoo.

Katseet tulisikin nyt Jalovaaran mukaan kohdistaa tähän. Perhedemografiaa on tehty usein erillään eriarvoisuustutkimuksesta, ja tätä ollaan nyt korjaamassa.

Hedelmällisyystutkimuksessa on myös kiinnitetty liian vähän huomiota parisuhteisiin, usein aineistojen rajoitusten vuoksi. Uudenlainen parisuhdedynamiikka heijastuu nyt lastensaantiin, väittää Jalovaara. Hänen tutkimuksistaan nähdään, että lapsettomaksi jääneistä valtaosa ei ole koskaan asunut puolison kanssa, tai takana on lyhyitä avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisia juuri vähän koulutetuilla.

Samalla monen parin toisen tai kolmannen lapsen hankinta-aikeet jäävät toteutumatta, kun liitto purkautuu. Elämänkulkuaineistoilla voidaan selvittää, miten lastensaanti toteutuu – tai jää toteutumatta – usein sirpaleisten liittohistorioiden ja työurien lomassa.

Jalovaara odottaa innolla, että pääsee uusien kysymysten äärelle nuorempien tutkijoiden kanssa. Hienoa on myös päästä tukemaan vastaväitelleiden työuria. Hankerahoitus mahdollistaa kaiken tämän. Työtä tehdään INVEST-lippulaivan tukemana, mikä lisää monenlaisia voimavaroja.

Mutta ensin pitää löytyä malttia kesäloman aloittamiseen. Tosin ainakin viime kesänä muistikirjat kulkivat moottoripyörän boksissa ristiin rastiin Norjaa, ja palasivat kotiin aivan tyhjinä.

– Varmaan hyvä niin! Ideat saivat hautumisaikaa syyskuun hakua odotellessa, Jalovaara sanoo.

>> Akatemiarahoitettu tutkimus selvittää ulkonäön seurauksia taloudellisessa vaihdossa
>> Akatemiarahoitus sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen
>> Akatemiarahoitus tiedollisen luottamuksen tutkimiseen
>> Kymmenen uutta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta Turun yliopistoon