Kasvatustieteiden tiedekunnan vuosittaisen EDutu-foorumin teemana oli Lukemalla voimaa – miten tuemme lukutaitoa?
EDutu-foorumi järjestettiin keskiviikkona 8.10. ensimmäistä kertaa Rauman kampuksella. Tapahtuman starttasi EduDevelop-messut, jossa kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstö pääsi esittelemään käynnissä olevia hankkeita.
Iltapäivällä tilaisuus jatkui yhteisellä osuudella, jonka aikana kuultiin neljä eri teemaan liittyvää puheenvuoroa ja yksi kommenttipuheenvuoro. Tiedekuntapäällikkö Anu Krögerin avaussanojen jälkeen yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila kertoi koulujen ja kirjastojen yhteistyöstä. Hän nosti esiin eri hankkeita, joiden lähtökohtana on ollut lukemisen ilo ja lukemiseen sitoutuminen.
Puheenvuoronsa lopuksi hän painotti kirjastojen merkitystä ja niiden valtavaa arvoa.
Professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmannin puheenvuoron aiheena oli tiedelukutaito: hän kertoi Finsci-hankkeesta, joka selvittää, miten tieteeseen ja tutkittuun tietoon suhtaudutaan ja millä tavalla tieteellistä tietoa käytetään arjen päätöksenteossa. Hankkeessa kehitetään myös tapoja, joilla tiedepääomaa voisi lisätä. Mikkilä-Erdmannin mukaan opettajilla on tiedelukutaidon tukemisessa suuri merkitys, sillä opettajat toimivat välittäjinä tutkitun tiedon ja arjen maailmojen välillä.
Kolmannen puheenvuoron piti yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila sairastumisen vuoksi poisjääneen Sara Routarinteen puolesta. Aiheena oli lukupiiri ja eläytyvä lukeminen. Aerila kertoi vuosina 2018–2020 toimineesta Lukuklaani-hankkeesta, jossa tehtiin muun muassa kirjallisuuskasvatuskyselyt ala- ja yläkouluille.
Professori Janne Lepola syventyi puheenvuoronsa aikana siihen, miten tarinoista keskustelu lasten kanssa kehittää lasten lukutaitoa ja opettajien opetusvuorovaikutteista resilienssiä. Hänen mukaan tärkeintä ei ole vain se, kuinka usein luetaan vaan mitä luetaan ja miten. Esimerkiksi päiväkotien lukuhetkissä on korostettu eri pedagogisten keinojen merkitystä, jotka saavat lapset osallistumaan enemmän ja tukevat kieltä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa pyrkimys pidempiin keskusteluihin sekä avoimien ja päättelyä edellyttävien kysymysten esittäminen tarinan tapahtumista.
Lepolan mukaan opettajan kyky kiinnittää, kuljettaa ja kannustaa lapsia ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen tuo esille opetusvuorovaikutteisen resilienssin merkityksen lasten tarinan ymmärtämisen kehittymisessä.
Tilaisuuden päätti kommenttipuheenvuoro Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikelalta, joka on myös kasvatustieteiden tiedekunnan alumni. Hän nosti esiin kirjaston potentiaalisen roolin kotouttamisessa, nopean viestinnän yleistymisen ja sen vaikutuksen pitkiin teksteihin syventymisessä ja lukemisen kulttuurin siirtymisen vanhemmilta lapsille.
Poikela kertoi myös puheenvuoronsa aikana, kuinka on hienoa kuulla relevantista ja tähän aikaan sidotusta tutkimuksesta.
