Hoivatyöntekijä pitää puhelinta kädessä ja hoivattava katsoo sitä

Gerontologisen hoitotieteen 30-vuotisjuhlaseminaarissa nousevat keskiöön uraauurtava tutkimus ja koulutus

09.03.2022

Turun yliopiston hoitotieteen laitos juhlii 9.3.2022 ikääntyneisiin suuntautuvaa, yliopistotasoista asiantuntijakoulutusta ja sen 30-vuotista taivalta yhdessä tutkijoiden, opiskelijoiden, terveysalan ammattilaisten, johtajien, kouluttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ikääntyvän väestön ja ikääntyvien ihmisten terveyttä, hoitotyötä ja hoidon ympäristöä tutkivan gerontologisen hoitotieteen 30-vuosijuhlaa vietetään juhlaseminaarissa. Seminaarin ohjelma on monipuolinen ja se tarjoaa tietoa sekä ajatuksia alan koulutuksesta ja tutkimuksesta, historiasta tulevaisuuteen.

– Kolmen vuosikymmenen aikana gerontologisen hoitotieteen tutkimusta ja koulutusta on kehitetty yhteiskunnallisen muutoksen vanavedessä. Koulutustarve on lisääntynyt yhteiskunnan ja osaamistarpeiden kehittyessä niin itse hoitotieteen tieteenalalla kuin myös käytännön hoitotyössä, kertoo gerontologisen hoitotieteen professori Riitta Suhonen.

Gerontologisen hoitotieteen koulutuksella ja tutkimuksella on vahvat juuret

Turun yliopiston ensimmäinen hoitotieteen professori Sirkka Lauri oli aktiivinen yhteiskunnallista kehitystä seuraava edelläkävijä.

Turun yliopiston hoitotieteen koulutus alkoi 1986, jolloin perustettiin terveydenhuollon kandidaatin tutkintoon johtava koulutus, pääaineena hoitotiede. Professori Lauri ja silloinen assistentti Helena Leino-Kilpi etsivät edistyneimmät hoitotieteen yksiköt Yhdysvalloista ja Euroopasta Iso-Britanniasta, ja pystyttivät yliopistotasoiset hoitotieteen opinnot Turun yliopistoon, lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Opettajan koulutusohjelman ohella aloitettiin melko pian terveydenhuollon hallinnon- ja hoitotyön koulutusohjelma. Terveyspoliittiset linjaukset, kansanterveysstrategiat ja muut ajankohtaiset kehittämistarpeet edellyttivät asiantuntijakoulutuksen perustamista yliopistotasoisena koulutuksena.

– Näin sai alkunsa yhteiskunnallisesti ajankohtainen hoitotyön asiantuntija: vanhusten hoitotyö -koulutus. Tätä voidaan pitää alkuna nykyiselle gerontologisen hoitotieteen asiantuntijuus- ja johtamiskoulutukselle, mikä on Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen perusopintojen osalta kandidaatti- ja maisteriopintojen yksi suuntautumisvaihtoehto – gerontologisen hoitotieteen asiantuntijuus yhdistettynä terveydenhuollon hallintoon ja johtamiseen, Riitta Suhonen sanoo.

Gerontologinen hoitotiede on ollut perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona vuodesta 1991 erilaisin termein ilmaistuna. Näitä ovat muun muassa vanhusten hoitotyö, kliinisen hoitotieteen geriatriset opinnot, ikääntyneiden hoitotiede, gerontologinen hoitotiede, ikääntyneisiin suuntautuva hoitotiede, ja taas uudelleen gerontologinen hoitotiede.

– Mutta aina tämä on liitetty hoitotyön asiantuntijuuteen ja asiakokonaisuuksien johtamiseen, jossa perustana on tiedeperustainen, yliopistotasoinen koulutus, sanoo Suhonen.

Turun yliopistossa hoitotieteen laitoksella alan koulutuksesta vastasi lehtori, joka vuonna 2009 muutettiin alan professuuriksi, kansallisesti ensimmäiseksi alan professuuriksi. Vuonna 2016 professuuri nimettiin gerontologisen hoitotieteen alalle. Professuuri oli pitkään maan ainoa.

Samalla kun koko hoitotiede on vuosien mukana yhteiskunnallisena peilinä, mutta myös tulevaisuussuuntautuneena kehittynyt, gerontologinen hoitotiede on sen suuntaamana vahvistanut alan tutkimusta yhteistyössä ja osana hoitotieteen laitoksen tutkimusohjelmaa. Yliopistossa toteutuva koulutus on tiedeperustaista, mikä tarkoittaa tutkimukseen perustuvaa, jatkuvasti uusiutuvaa ja ajantasaistuvaa koulutussisältöä.

Ikäihmisten palvelut yhteiskunnan agendalla tulevaisuudessakin

Gerontologisen hoitotieteen tulevaisuus on Suhosen mukaan valoisa.

– Teemme alan tutkimusta, johon hoitotieteen laitoksen tiedeperustainen koulutus perustuu. Koulutuksesta valmistuu osaajia, jotka sijoittuvat hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, ja hoitotyö siinä keskeisenä, ovat olleet aktiivisen kehittämisen kohteena usean vuosikymmenen ajan. Hoitotyön johtajien rooli on keskeinen hoitotyön ja palvelujen kehittämisessä juuri ikääntyvälle väestölle, ja hoitotyön palveluja tarvitseville yksilöille. Palvelujärjestelmä kehittyessään hyödyntää tutkimusta ja etsii näyttöä ja arviointityökaluja. Näitä puolestaan hoitotieteen koulutus ja tutkimus tuottavat. Hoitotyöntekijät ovat myös innostuneita kehittämään hoitotyötä ja hoidon ympäristöjä, Suhonen sanoo.

– Gerontologisen hoitotieteen tulevaisuus on merkityksellinen useasta syystä. Koulutuksella voimme muuttaa maailmaa ymmärtämällä siinä tapahtuvia asioita ja ennakoimalla tulevaa. Tämä edellyttää tutkimusta ja koulutusta, erityiskysymyksenä suhtautumisemme omaan ikääntymiseemme, Suhonen jatkaa.

Palvelujärjestelmää uudistetaan laajasti - Koulutusta lisätty sen mukaisesti

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä monen vuoden valmistelun jälkeen on toimeenpanovaiheessa. Hyvinvointialueita perustetaan parhaillaan ja palvelujen kehittämistä ja prosesseja uudistetaan.

– Ikääntyvän väestön hoito ja palvelut ovat keskeinen osa uudistamista. Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta ja hoitotieteen laitos ovat edelleen yhteiskunnallisen kehityksen seuraajia ja koulutuksellisia vaikuttajia, Riitta Suhonen sanoo.

Gerontologisen hoitotieteen aloituspaikkoja on lisätty vuoden 2021 yhteishaussa 20, ja niin tehdään myös nyt maaliskuussa 2022 alkavassa yhteishaussa.

Luotu 09.03.2022 | Muokattu 09.03.2022