poika koulupöydän ääressä.

Iida Kiesille apuraha perusopetuksen kaupallistumisen tutkimukseen

03.12.2020

Kasvatustieteen maisteri Iida Kiesi sai Koneen Säätiöltä 45 000 euron apurahan väitöstutkimukseensa Koulutuspolitiikkaverkostot suomalaisessa perusopetuksessa: Seuraako Suomi kansainvälisiä esimerkkejä koulutuksen kaupallistumisesta? Väitöstyössään Kiesi tarkastelee ja analysoi perusopetuksen kaupallistumista politiikkaverkostojen näkökulmasta.

– Peruskoulutuksessa liiketoimintaa harjoittavat niin kutsutut edu-bisnes toimijat ovat globaalia trendiä noudattaen lisääntyneet myös Suomessa, etenkin vuodesta 2015 lähtien. Tämä kaupallisen toiminnan lisääntyminen kouluissa ja niiden ympärillä, vaatii vastapainokseen kriittistä tutkimusta, Kiesi totesi hakemuksessaan.

Tutkimuksella on neljä päätavoitetta, joista ensimmäinen on koulutuksen kaupallistumisen kannalta merkityksellisten, edu-bisnes verkostojen kartoittaminen haastatteluaineiston avulla. Toisena tavoitteena on syventyä näiden verkostojen merkitykseen toimijoiden koulutusliiketoiminnan kannalta. Kolmantena päätavoitteena on tunnistaa keskeisiä henkilöitä koulutusliiketoiminnassa tai sen edistämisessä Suomessa, ja analysoida heidän visioitaan, mahdollisia pyrkimyksiään vaikuttaa koulutuspolitiikkaan sekä urapolkuaan kansainvälisiin esimerkkeihin verraten.

– Väitöstutkimukseni kohteena olevat yritykset osallistuivat aktiivisesti keväällä 2020 COVID-19 pandemiasta johtuvan etäopetuksen haasteiden ratkomiseen tarjoamalla tuotteitaan ja materiaalejaan ilmaiseksi tai alennuksella. Tutkimuksen neljäntenä tavoitteena on analysoida toimijoiden ja heidän muodostamien edu-bisnes verkostojen reaktioita pandemiaan ja sitä, miten nämä reaktiot mahdollisesti linkittyvät koulutuksen kaupallistumiseen ja ”tuhokapitalismin” konseptiin.

Tutkimusaineisto koostuu tarkasti valittujen suomalaisten koulutusliiketoimijoiden haastatteluista, kyselyaineistosta ja internetdokumenteista, kuten kokouspöytäkirjoista, uutiskirjeistä sekä yritysten kotisivuista. Hyödynnän aineiston analyysissa verkostoanalyysin ja –etnografian menetelmiä, sekä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimusta ohjaavat kansainväliset teoriat koulutuksen kaupallistumisesta, uusliberalismista, politiikkaverkostoista sekä globaalista koulutusliiketoiminnasta.

– Suomea pidetään usein julkisen koulutuksen esimerkkimaana, jonka ei tarvitse huolehtia kansainvälisestä yksityistämisen trendistä tai sen mahdollisista seurauksista. Kaupalliset yritykset kuitenkin vaikuttavat Suomen kouluissa enenevissä määrin: tuotteita testataan suomalaiskouluissa ja isot kansainväliset yritysjätit toimivat kuntatason työryhmissä julkisen sektorin rinnalla. Tutkimuksessani kysynkin rohkeasti: kuka tekee rahaa suomalaisen peruskoulutuksen avulla, miksi ja kenen kanssa, Kiesi kertoo.

Luotu 03.12.2020 | Muokattu 03.12.2020