Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiaprofessorin rahoituksen InFlames-lippulaivan molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaskalle ja Invest-lippulaivan sosiologian professori Jani Erolalle.
Suomen Akatemia on valinnut yhteensä 15 uutta akatemiaprofessoria kaudelle 2026–2031. Akatemiaprofessoreiksi valitaan oman alansa kansainvälisesti arvostettuja huippuasiantuntijoita, joiden tieteellisellä toiminnalla arvioidaan olevan merkittävää vaikuttavuutta tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan.
Johanna Ivaska tarkastelee syövän etenemiseen liittyviä mekanismeja
Suomen Akatemia myönsi Johanna Ivaskalle 2 400 000 euron akatemiaprofessorin rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten syöpäkasvainta ympäröivän kudoksen jäykkyys ja koostumus vaikuttaa syövän kehittymiseen, lääkeherkkyyteen ja soluliikkeeseen syöpäsolujen levitessä elimistössä.
Elimistömme koostuvat miljardeista soluista, joilla kaikilla on oma tärkeä tehtävä. Syövässä tämä säätely häiriintyy. Kasvainta ympäröivään kudokseen hakeutuu tulehdussoluja ja sidekudosta tuottavia soluja, joiden vaikutuksesta kudoksen jäykkyys muuttuu.
Soluilla on kyky tunnustella ympäristöään ja lisääntynyt jäykkyys lisää syövän pahanlaatuisuutta, mutta tätä säätelevät mekanismit ovat toistaiseksi huonosti tunnettuja ja siksi niihin kohdistuvia lääkehoitoja ei ole pystytty kehittämään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää jäykkyyden syöpää edistävät mekanismit ja tunnistaa uusia lääkekehityskohteita.
– Akatemiaprofessuuri ja siihen liittyvä tutkimusrahoitus on upea tunnustus tutkimusryhmälleni ja valitsemallemme mekanismeihin keskittyvälle tutkimuslinjalle, Ivaska sanoo.
Jani Erola tutkii koulutuksen ja työelämän muutosten vaikutusta sosiaaliseen liikkuvuuteen
Suomen Akatemia myönsi Jani Erolalle 2 399 662 euron akatemiaprofessorin rahoituksen tutkimukseen, jossa tarkastellaan, miten korkeakoulutuksen laajeneminen, työmarkkinoiden muutokset ja uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat mahdollisuuksien tasa-arvoon. Mahdollisuuksien tasa-arvon tavoite on vähentää perhetaustan vaikutusta elämän mahdollisuuksiin.
Tutkimusprojektissa tarkastellaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joiden uskotaan vaikuttavan sosiaalisen aseman periytymiseen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti korkeakoulutuksen rooli liikkuvuudessa, työmarkkinoiden epätasa-arvo sekä digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset taitoihin ja mahdollisuuksiin.
– Koulutustason nousu koskee enemmän naisia kuin miehiä, mutta tämän vaikutus sosiaaliseen liikkuvuuteen on epäselvää, sillä työmarkkinoiden osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Tutkimme myös työmarkkinoiden muutoksia esimerkiksi sen suhteen, miten osaamisesta palkitaan. Lisäksi tarkastelun kohteena on digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin. Tutkimme näiden kaikkien ilmiöiden vaikutusta sosiaaliseen liikkuvuuteen, Erola kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnetään suomalaista aineistoa, saksalaista ja yhdysvaltalaista pitkittäisaineistoa sekä eurooppalaista vertailevaa aineistoa.
