Kaksikymmentä vuotta logopediaa Turun yliopistossa – oppiaineen merkkivuotta juhlistettiin seminaarissa

Logopedian oppiaine täyttää 20 vuotta kuluvana vuonna. Juhlavuoden kunniaksi oppiaine järjesti 20-vuotisjuhlaseminaarin perjantaina 23.5. Publicum-rakennuksessa Turun yliopistolla. Seminaari starttasi logopedian professori ja oppiainevastaava Minna Lehtosen tervetuliaissanoilla, jonka jälkeen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani ja logopedian professori Elina Mainela-Arnold puhui logopediasta osana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Professori Minna Lehtonen.

Professori Elina Mainela-Arnold.

Mainela-Arnold nosti esiin muun muassa oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikkö InterLearnin, jossa työskentelee yli 60 tutkijaa kolmesta eri yliopistosta. Turun yliopiston vastuualueeseen kuuluu pitkittäisprofiilien tutkimus. Lisäksi Mainela-Arnold kertoi tekeillä olevista väitöstutkimuksista ja oppiaineen tekemästä yhteistyöstä niin Turun yliopiston sisällä kuin myös esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin kanssa.

Juhlaseminaari jatkui Turun yliopiston kehityspsykologian professori Riikka Korjan puheenvuorolla, jonka aiheena oli vanhemman ja lapsen varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen suojaavana tekijänä. Hän kertoi muun muassa kiintymyssuhteen rakentumisesta ja kuinka monet tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksen kehitykseen.

Uusin asia Korjan tekemässä vuorovaikutustutkimuksessa on ympäristön ennustettavuus: hänen mukaansa ennustettava maailma on tärkeä lapsen kehitykselle, ja juuri nyt moni asia uhkaa ennustettavuutta.

Korjan jälkeen vuoron sai juhlaseminaarin kolmas puhuja: Turun yliopiston psykologian professori Kirsi Peltonen avasi osallistujille erityisissä oloissa kasvavien lasten kehitystä. Psyykkistä traumatisoitumista tutkinut Peltonen muistutti kuulijoita, etteivät kaikki haavoittavat kokemukset johda aina traumaan ja että lapset selviävät hyvinkin järkyttävistä tapahtumista.

Peltonen puhui myös resilienssistä: kun ihminen kokee jotakin järkyttävää, kehittyy hänelle taitoja, jotka eivät kehittyisi turvallisissa olosuhteissa. Yksittäiset tekijät eivät kuitenkaan vielä riitä Peltosen mukaan resilienssin kehittymiseen, ellei ympäristö tue suojaavien tekijöiden kehittymistä ja ylläpitoa ja tarjoa mahdollisuuksia niiden ”kukoistamiselle”.

Professori Riikka Korja ja professori Kirsi Peltonen.

Aamupäivän osuuden seminaarista päätti geriatrian professori ja ylilääkäri Maria Nuotio, joka kertoi geriatrian haasteista ja logopediayhteistyön mahdollisuuksista. Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy ikääntyneiden ihmisten terveyden, toimintakyvyn, elämänlaadun ja itsenäisyyden parantamiseen. Useimmat potilaat ovat yli 65–vuotiaita.

Nuotion mukaan moniammatillisuus on keskeinen elementti iäkkäiden potilaiden kohdalla. Hänen mukaansa puheterapeuttien osaamista voitaisiin hyödyntää aktiivisemmin osana moniammatillista geriatrista tiimiä ja hoitopolkuja. Lisäksi yhteistyötä olisi mahdollista tehdä myös tutkimuksen puolella.

Professori Maria Nuotio.

Lounaan jälkeen käynnistyivät työpajat, joihin osallistujat olivat ilmoittautuneet etukäteen. Työpajojen aiheita olivat:

• Opiskelijoiden asiakastyön ohjaaminen: Mitä on hyvä ohjaus? (Ida Luotonen, logopedian yliopisto-opettaja, TY)
• Osaatko ajatella ”iiceeäffästi”? (Pia Lindevall, logopedian kliininen opettaja, TY)
• Parkinsonin taudin puhe- ja äänioireiden kuntoutus: Puheterapeuttien kokemukset ja tieteellinen evidenssi (Henry Railo, logopedian apulaisprofessori, TY)
• Mitä näyttöä on afasiakuntoutuksesta ja miten sitä käytetään? (Kati Renvall, logopedian yliopistonlehtori, TY, Minna Lehtonen, logopedian professori, TY, Johanna Hjerling, väitöskirjatutkija, TY

Seminaari päättyi Logopedia eilen, tänään ja huomenna -puheenvuoroihin, joita olivat pitämässä dosentti Pirkko Rautakoski, emeritaprofessori Pirjo Korpilahti, emeritaprofessori Eira Jansson-Verkasalo ja professori Elina Mainela-Arnold.

Juhlapäivä huipentui cocktailtilaisuuteen Publicum-rakennuksen toisen kerroksen aulassa.

Teksti ja kuvat seminaarista: Liisa Kallio

Cocktailtilaisuuden kuva: Tanja Viherä