Turun yliopistossa on korkeatasoista tutkimusta puhtaan energian ja biopolttoaineiden tuottoon liittyen. Tekniikan alan koulutuksen laajentamisen ja uudelleensuunnittelun myötä tämä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ajankohtainen asiantuntemus tulee yhdeksi opintosuunnaksi biotekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen. Uusi avaus vahvistaa Turun yliopiston roolia kestävän kehityksen mahdollistavien teknologioiden opetuksessa ja tutkimuksessa.
Turun yliopistossa on jo vuosikymmenten ajan tutkittu fotosynteesiä, eli kasvien ja levien kykyä muuttaa ja varastoida auringonvalon energiaa kemiallisin yhdisteisiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksikön tutkimus on suuntautunut voimakkaasti myös uuden sukupolven puhtaiden biopolttoaineiden ja kemikaalien tuottoon. Turun yliopiston tekniikan koulutuksen kokonaissuunnittelussa tämä kestävän bioenergian kokonaisuus noussee osaksi biotekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen opintosuuntaa.
– Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmiskunnan suurin haaste. Olemme mukana laajoissa EU:n teknologiaprojekteissa, joissa tavoitteenamme on kehittää fossiilivapaiden polttoaineiden ja kemikaalien tuottoa aurinkoenergian avulla, kertoo fotosynteesitutkimusta johtava akateemikko Eva-Mari Aro.
Kestävän bioenergian osaajia tarvitaan paitsi teollisuudessa, myös alan hallinto- ja kehittämistehtävissä sekä tutkimuksessa. Tulevaisuudessa alan osaajien tarpeen odotetaan kasvavan entisestään niin Suomessa kuin maailmallakin.
– On hienoa, että voimme rakentaa Turkuun aivan uudenlaista tekniikan alan koulutuksen kokonaisuutta. Kestävän bioenergian opintosuunta hyödyntää fotosynteesiyksikön korkeatasoista tutkimusta, ja on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tekniikan avulla edistetään kestävää kehitystä, sanoo tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtaja ja Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula.
Uudet kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinööriopiskelijat aloittavat opintonsa Turun yliopistossa ensi vuoden syksyllä. Uusi kestävän bioenergian opintosuunta lukeutuu biotekniikan koulutukseen, jossa on jatkossa kokonaisuudessaan 33 opiskelupaikkaa.
Turun yliopistossa tehdään huippututkimusta fotosynteesin hyödyntämiseen liittyen
Eva-Mari Aro on tutkinut fotosynteesiä 1970-luvun lopulta lähtien, ja häntä pidetään yleisesti yhtenä maailman johtavista alan tutkijoista. Hän on toiminut akatemiaprofessorina 15 vuoden ajan. Tasavallan presidentti nimitti Aron tieteen akateemikoksi vuonna 2017.
Fotosynteesiyksikkö on akateemikko Aron johdolla noussut kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna alansa kirkkaimpaan kärkijoukkoon. Yksikössä on meneillään jo toinen peräkkäinen Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö, ja vuonna 2017 laboratoriossa aloitti Nordforskin rahoittama, kestävään biotalouteen keskittyvä pohjoismainen huippuyksikkö NordAqua. Yksikkö kuuluu biotulevaisuus-nimiseen Turun yliopiston tutkimuksen temaattiseen kokonaisuuteen, ja johtaa Biocity Turku -kokonaisuuteen kuuluvaa SmartBio-tutkimusohjelmaa.
Yksikön tutkimus on saanut vuosittain miljoonia euroja kilpailtua täydentävää tutkimusrahoitusta kansallisilta, pohjoismaisilta ja eurooppalaisilta rahoittajilta. Yksikön tutkimuslaitekanta ja menetelmäosaaminen ovat kansainvälisesti korkeatasoista, ja tutkimuslaboratorioissa vieraileekin jatkuvasti tutkijoita ja opiskelijoita kansainvälisten yhteistyökumppaneiden tutkimusryhmistä.
– Olemme Turun yliopiston mittakaavassa poikkeuksellisen kansainvälinen yksikkö, ja mukana muun muassa EU:n Marie Curie ITN-hankkeissa sekä EU-komission lippulaiva-aihioksi valitussa SUNRISE-hankkeessa. Yksiköllä on lisäksi vahvat yhteydet erityisesti Japaniin ja Australiaan. Verkostojemme kautta pystymme tarjoamaan tuleville diplomi-insinööriopiskelijoille hienon mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön niin tutkimus- kuin teollisuuspartnereidenkin kanssa jo opiskeluaikana, kertoo yksikön vastuuprofessori Eevi Rintamäki, joka yhdessä Aron ja professori Yagut Allahverdiyeva-Rinteen ja Pauli Kallion kanssa vastaa opintosuunnan suunnittelusta ja toteutuksesta.
Fotosynteesitutkimus on vahvasti poikkitieteellinen tieteenala, joka pohjautuu biotieteiden lisäksi etenkin fysiikkaan ja kemiaan. Viime vuosina myös insinööritieteet ovat nousseet tärkeäksi osaksi tutkimusta. Yksikön kansallinen yhteistyö onkin viime vuosina keskittynyt Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin lisäksi muun muassa Aalto-yliopistoon, Tampereen yliopistoon ja VTT:een, siis tekniikan alan tutkimusorganisaatioihin.
– Olemme aina edenneet tutkimuslähtöisesti, emmekä ole rajoittaneet toimintaamme perinteisiin tieteenalarajoihin. Siksi on luontevaa laajentaa koulutusosaamistamme biotekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen. Opetus- ja tutkimuslaboratorioissamme vallitsee reipas tekemisen meininki, ja toivotammekin uudet diplomi-insinööriopiskelijat lämpimästi tervetulleiksi kestävän kehityksen eteen työskentelevään tiimiimme, linjaa Eva-Mari Aro.
Teksti: Marjaana Suorsa
