Kuvituskuva koronan leviämisestä eri maanosiin

Koronaa vastaan taistellaan avoimen tieteen ja laajan yhteistyön avulla

03.04.2020

Turun yliopiston virologit ovat seuranneet uuden SARS-CoV-2-viruksen leviämistä tiiviisti jo vuodenvaihteesta lähtien. Turkulaislaboratorioihin ensimmäiset viruksen geenit saatiin helmikuussa, jolloin tämän noin 120 nanometrin kokoisen taudinaiheuttajan mysteerien selvittäminen saattoi alkaa. 

Virusopin professori Ilkka Julkusen puhelin on soinut kiivaasti viime viikkoina. Samaan aikaan kun toimittajat kaipaavat asiantuntijan kommentteja koronauutisiin, virusopin laboratoriossa pureudutaan uuden viruksen anatomiaan ja toimintaan. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään esimerkiksi viruksen ja solujen välistä vuorovaikutusta sekä ihmisten immuunisuojan syntymistä. 

– Tavoitteenamme on tuottaa monia viruksen proteiineja ja vasta-aineita diagnostisiin tarkoituksiin ja tutkimuksen tarpeisiin. Haluamme myös ymmärtää, miten uusi koronavirus ehkä välttää elimistön immuunipuolustuksen, Julkunen selittää.

Julkusen tutkimusryhmässä tutkijana toimivan dosentti Laura Kakkolan työmatka kulkee toistaiseksi Uudenmaan tiesulkujen läpi. 

– Virusopin tutkimus on yksi yliopiston kriittisiksi arvioiduista toiminnoista, ja siksi viruksen tutkiminen on täydessä käynnissä muuten pääosin suljetuissa tiloissa. Ryhmän muut projektit ovat nyt saaneet antaa tilaa koronavirustutkimukselle, Kakkola kertoo.

Julkunen on urallaan tutkinut monia pandemiauhan aiheuttaneita viruksia kuten eri influenssoja, ebolaa ja zikavirusta. Vaikka aiempien virusten aiheuttamat uhat ovat nyt koronan myötä konkretisoituneet, virustutkija suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. 

– Koronan kiihkeästä leviämisestä ja sen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta tutkijalle kyseessä on yksi virus muiden joukossa, Julkunen sanoo. 

Globaalit uhat vaativat koko tiedeyhteisön panoksen 

Julkusen tutkimusryhmään kuuluu kymmenen jäsentä, mutta tiivistä yhteistyötä tehdään sekä Turun yliopiston muiden tutkijoiden että muiden suomalaisten yliopistojen, Tyksin, muiden sairaanhoitopiirien ja THL:n kanssa. Pandemiaa ei selätetä myöskään ilman kansainvälistä yhteistyötä. Koko maailmaa kohtaava haaste vaatii globaalin tiedeyhteisön panoksen. 

– On ollut hienoa huomata, miten tutkijat niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella ovat tuoneet tuloksensa avoimesti saataville, ja niin tiedon kuin tutkimusvälineiden jakaminen on ollut pyyteetöntä. Esimerkiksi laboratorioissa virusten proteiinien eristämiseen tarvittavia reagensseja on jaettu avoimesti puolin ja toisin, Kakkola sanoo. 

Koska SARS-CoV-2 on tunnettu vasta muutaman kuukauden, on siitä kertynyt tutkimustieto vastaavasti vielä vähäistä, vaikka lisääntyykin huimaa vauhtia. Siitä huolimatta, että tutkitulta tiedolta vaadittava vertaisarviointi ei taivu näin nopeaan aikatauluun, tutkijat ovat tuoneet vielä arviointiprosessissa olevat artikkelinsa avoimesti kaikkien saataville. 

– Suuri osa aiheeseen liittyvistä artikkeleista on avoimia, ja ne halutaan mahdollisimman nopeasti muun tiedeyhteisön hyödynnettäviksi, Kakkola jatkaa. 

Virusta ohjaa evoluution paine

Turun yliopistossa on toistaiseksi tutkittu vasta viruksen proteiineja, geenejä ja RNA:ta. Lähiviikkoina tutkijat pääsevät tutkimaan kokonaisia viruksia, kun niiden käsittelyyn vaadittavat tilat valmistuvat. 

Julkusta ja Kakkolaa kiinnostaa, miten ihmiselle muodostuu immuniteetti koronaa vastaan ja kuinka kauan se kestää. 

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että immuniteetti kyllä syntyy 7–10 päivän kuluessa, mutta sen kestosta ei vielä tiedetä. Viruksesta riippuen immuunisuoja voi olla suhteellisen lyhytkestoinen, kuten influessalla, tai se voi säilyä vuosikausia – jopa koko eliniän, Julkunen kertoo. 

Paljon mietitään myös sitä, mutatoituuko uusi koronavirus ja kuinka nopeasti. Julkusen mukaan virus on jo nyt sopeutunut erinomaisesti ihmisen elimistöön, ja se lisääntyy hyvin ihmisen ylähengitysteiden pintaepiteelisoluissa. Siksi sillä ei ole evoluution kannalta painetta muuntua juuri nyt, pandemian alussa. 

– On muistettava, ettei viruksilla ole tahtoa tai suunnitelmaa, niitä ohjaa ainoastaan luonnonvalinnan paine, Julkunen huomauttaa. 

Julkusen ryhmällä on parhaillaan työn alla ensimmäinen tutkimusartikkeli koronaviruksesta yhteistyössä THL:n kanssa. Tavoite on, että saatuja tuloksia ja tutkimusmateriaaleja voidaan hyödyntää diagnostisten testien kehittämiseen, esimerkiksi pikatesteissä vasta-aineiden tai virusproteiinien tunnistamiseksi.

Teksti: Tilda Junko

Luotu 03.04.2020 | Muokattu 16.04.2020