Marika Räsäsestä Vuoden humanistitohtori

​Turun yliopiston humanistinen tiedekunta valitsee vuosittain tiedekunnasta väitelleiden keskuudesta vuoden humanistitohtorin. Professori emerita Irmeli Helin valitsi Vuoden 2013 humanistitohtoriksi Marika Räsäsen.

Räsänen tutki kulttuurihistorian alan väitöskirjassaan Tuomas Akvinolaisen ruumiista irrotettujen reliikkien merkitystä. Väitöstutkimus The Restless Corpse. Thomas Aquinas’ Remains as the Centre of conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy on Helinin mukaan samalla sekä yksityiskohtia myöten viimeistelty tieteellinen työ että kiehtova lukukokemus.

– Siinä yhdistyvät jännitysromaanin ainekset, historiantutkijan loputtoman kiinnostuksen palo, vanhojen lähteiden etsinnän vaatima työ ja löytämisen riemu sekä työtä pelkäämätöntä analyyttista ajattelua osoittava kirjoittajan ote, Helin toteaa.

Tutkimus ei ole elämäkerta eikä analyysi hänen toiminnastaan tai kirjoituksistaan. Sellaisia on Helinin mukaan ennestäänkin tarjolla. Väitöskirja alkaa Tuomas Akvinolaisen kuolemasta Fossanovassa, Etelä-Italiassa, 1274 ja päättyy hänestä vielä jäljellä olevien reliikkien siirtoon Ranskan Toulouseen vuonna 1368. Akvinolainen oli julistettu pyhimykseksi, kanonisoitu, jo 1323.

Räsänen tutki, mitä Tuomas Akvinolaisen fyysiselle ruumiilleen tapahtui, kun henki jo oli lähtenyt. Akvinolainen sattui kuolemaan kotikulmillaan mutta ”väärässä” eli sisterssiläisluostarissa, sillä hän oli dominikaani. Se aiheutti vuosikymmeniä kestäneen riidan siitä, mihin ja kenelle hänen maalliset jäännöksensä itse asiassa kuuluivat. Riitaan sekaantui myös hänen sukunsa.

– ”Levoton ruumis” on osuva otsikko, joka jo itsessään saa lukijan uteliaaksi. Räsänen kertoo pikkutarkasti mutta samalla kiehtovasti Tuomaksen ruumiin kohtaloista Fossanovan luostarissa, miten sitä siellä käsiteltiin sekä reliikkien määrän lisäämiseksi että pyhimykseksi julistamiseen vaadittavien ihmeiden osoittamiseksi, tai miten Tuomaksen ympärille luotiin kultti juhlamenoineen jo varsin pian hänen kuoltuaan, Helin toteaa.

Helin kiittää myös Räsäsen kielen sujuvuutta ja miellyttävää luettavuutta. Teos on kirjoitettu englanniksi mutta Räsänen on osoittanut hallitsevansa tutkimukselle välttämättömät latinan ja italian.

Pauliina Peltonen ja Niina Myllys Vuoden 2013 humanistimaisterit

Tiedekunta myönsi toista kertaa humanistimaisterin kunniamaininnat, yhden kummastakin tiedekunnan laitoksesta ansiokkaasti opintonsa suorittaneelle opiskelijalle.

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen humanistimaisteriksi nimettiin englannin kieltä pääaineenaan opiskellut filosofian maisteri Pauliina Peltonen. Peltosen pro gradu -tutkielma hyväksyttiin korkeimmalla mahdollisella arvosanalla: laudatur.

24-vuotias Peltonen jatkaa akateemista uraansa jatko-opiskelijana. Osoituksena hänen akateemisesta kypsyydestään palkitsijat nostivat esille Peltosen Irlannissa eurooppalaisessa nuorten soveltavan kielitieteen tutkijoiden konferenssissa saaman palkinnon yhdestä konferenssin ansioituneimmasta esitelmästä.

Peltonen tutki pro gradu -tutkielmassaan englannin kielen suullista sujuvuutta. Hän vertaili suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä englannin oppijoita lukio- ja yliopistotasolla. Tulosten mukaan äidinkielen vaikutus oli selvempi lukiotasolla, kun taas yliopistotasolla äidinkielen vaikutus englannin suullisen kielitaidon sujuvuuteen ei ollut yhtä ratkaiseva oppijoita erottava tekijä. Peltonen kiinnitti huomiota myös siihen, kuinka yleensä sujumattomaan puheeseen liitetyt ilmiöt kuten toistot ja epäröinnit saattavat olla puhujien strategisia valintoja kommunikaatiotilanteissa. Tämän teeman tutkimusta hän jatkaa myös väitöskirjassaan.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen humanistimaisteriksi valittiin mediatutkimusta opiskellut filosofian maisteri Niina Myllys. Hän valmistui neljässä vuodessa maisteriksi erinomaisin arvosanoin niin pää- kuin sivuaineissaankin. Arvioijien mukaan Myllyksen poikkeuksellisen hyvätasoinen pro gradu -työn käsitteli televisiosarjaa The Wire (suom. Langalla) kaupunkitilan ja identiteetin näkökulmista. Hän tutki tapoja, joilla yhdysvaltalaisen televisiosarja The Wiren ensimmäinen ja kolmas tuotantokausi kuvaavat kaupunkitilaa sekä identiteetin ja vallan kysymyksiä.

Global Clinic Turku kertoo humanismista

Vuoden 2013 humanistiteoksi valittiin huhtikuussa 2013 avattu Global Clinic Turun klinikka. Paperittomia ja muutoin terveydenhuollon ulkopuolelle jääviä auttava klinikka on avoinna joka toinen viikko. Sen tavoitteena on diagnosoida erilaisia tartuntatauteja ja hoitaa erilaisia sairauksia.

Global Clinic Turun toimintaa pyörittää yli 30 vapaaehtoista terveydenhuollon ammattilaista, joukossa muiden muassa lääkäri, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja psykoterapeutti. Klinikan sijaintia ei kerrota julkisesti, mutta tarvittavat viranomaiset tietävät, missä se sijaitsee.

Klinikan perustajat ovat kuvanneet toimintaa ihmisoikeuskysymykseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesi maaliskuussa, että Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten mukaan paperittomien pitäisi saada samat terveyspalvelut kuin suomalaisten. Näin ei kuitenkaan ole. Turun lisäksi vapaaehtoiset auttavat paperittomia Helsingissä ja Oulussa sijaitsevilla klinikoilla.

Turussa klinikan toimintaa tukee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus.

Vuoden humanistitohtori, humanistiteko ja humanistimaisterit julkistettiin Turun yliopiston humanististen tiedekunnan järjestämässä Humanistipäivässä.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Antti Tarponen