Kuhmolaiset nuoret toivoivat erityisesti koulutus-, harraste- ja kulttuuritarjonnan kehittämistä sekä parempaa viestintää ja vaikutusmahdollisuuksia. Tuloksia hyödynnetään Kuhmon kaupungin kehittämistyössä.
Turun yliopisto ja Kuhmon kaupunki ovat selvittäneet syksyn aikana kyselyn ja kansalaisraadin avulla kuhmolaisten nuorten näkemyksiä kaupungin elinvoiman ja nuorten osallisuuden kehittämiseen.
Tutkijat lähettivät syksyllä kutsun kyselytutkimukseen kaikille 16–34-vuotiaille kuhmolaisille. Kaikilla ikäryhmään kuuluvilla oli mahdollisuus ilmoittautua myös kansalaisraatiin, joka syventyi kyselyn teemoihin ja tuloksiin.
Nuorten kansalaisraati kokoontui marraskuussa Kuhmossa, ja siihen osallistui 13 paikallista nuorta ja nuorta aikuista.
Kuhmon kaupunki hyödyntää kyselyn ja kansalaisraadin tuloksia kaupungin strategiatyössä ja hyvinvointisuunnitelmassa.
Kansalaisraati tunnisti viisi veto- ja pitovoiman haastetta ja useita ratkaisuja niihin
Nuorten kansalaisraadin tehtävänä oli laatia julkilausuman Kuhmon pito- ja vetovoimaan liittyvistä haasteista ja ehdottaa niihin ratkaisuja. Raadin tunnistamat haasteet liittyivät etenkin etenkin koulutus-, harraste- ja kulttuuritarjontaan ja siitä viestimiseen. Ratkaisuehdotuksissa korostuivat viestinnän parantaminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen esimerkiksi säännöllisten kyselyiden avulla.
Raati piti haasteena lukiokoulutuksen tulevaisuuden epävarmuutta, ammatillisen koulutustarjonnan hajanaisuutta sekä nuorten epätietoisuutta koulutusmahdollisuuksista. Ratkaisuiksi raati suositti parempaa viestintää opintomahdollisuuksista sekä toisen asteen koulutuksen kokoamista yhteisiin tiloihin, joissa on myös harraste- ja yritystoimintaa.
Nuoret katsoivat, että palveluista viestiminen on puutteellista, ja markkinointi kohdistuu nykyisten ja potentiaalisten asukkaiden sijasta matkailijoihin. Kaupungin verkkosivuja tulee kehittää houkuttelevammiksi, ja palveluista ja harrastemahdollisuuksista tulee tiedottaa esimerkiksi Kuhmo-sovelluksen ja harrastekalenterin avulla.
Raati oli huolissaan korkeakoulutettujen ja nuorten naisten sekä heille sopivien työpaikkojen vähäisestä määrästä. Mallia ratkaisuihin tulee ottaa kunnista, joissa on käytössä taloudellisia kannustimia, kuten vauvaraha ja opintolainan hyvityksiä.
Lisäksi raati huomautti, että kaupunki perustelee uusien aloitteiden hylkäämistä usein rahoituksen puutteella. Aloitteiden toteuttamiseksi kaupungin tulee panostaa hankerahoituksen lisäämiseen sekä etsiä aloitteille muita rahoittajia ja toteuttajia.
Kulttuuritarjonnan osalta raati näki, ettei se tavoita nuoria ja osallistumisen kynnys on korkea. Ratkaisuksi se ehdotti esimerkiksi kulttuurikasvatuksen vahvistamista sekä nuorisopassin laajentamista kaikille nuorille.
Raati kokoontui kolmena päivänä – asiantuntijatieto syvensi puntarointia
Raadin julkilausuma syntyi kolmen päivän työskentelyn tuloksena. Raati kokoontui 26.11. verkossa etäyhteydellä ja 29.–30.11. viikonloppuna kasvotusten Tuupalan puukoululla.
Ensimmäisessä tapaamisessa raatilaiset saivat tietoa kansalaisraatimenetelmästä, kuulivat Kuhmon kaupungin asiantuntijan esityksen veto- ja pitovoimasta sekä muotoilivat yhdessä kysymyksiä kaupungin edustajille.
Viikonlopun aikana osallistujat kuulivat Kuhmon kaupungin hyvinvointikoordinaattori Riikka Kähkösen, sivistystoimenjohtaja Marjut Kyllösen ja kaupunginjohtaja Juhana Juntusen valmistelemat vastaukset raadin esittämiin kysymyksiin. Tämän jälkeen raatilaiset puntaroivat saamaansa tietoa pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa sekä muodostivat yhteisen julkilausuman, jonka he hyväksyivät yksimielisesti.
Kyselyssä nuoret toivoivat lisää toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia – tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti
Raati oli jatkoa tutkijoiden aiemmin syksyllä toteuttamalle kyselylle, jossa selvitettiin nuorten näkemyksiä Kuhmossa asumisesta ja nuorten osallistumismahdollisuuksista.
Tutkijat lähettivät kyselyn kaikille 16–34-vuotiaille kuhmolaisille. Siihen vastasi 122 henkilöä, mikä vastaa 14,4 prosenttia ikäryhmään kuuluvista.
Kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kansalaisraadin julkilausuman kanssa.
Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa koki, ettei Kuhmossa ole riittävästi toimintaa, tapahtumia tai mahdollisuuksia viihtymiseen. Myös vaikuttamismahdollisuudet huolettivat, sillä yli puolet katsoi, ettei nuorilla ole nykyisellään riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa.
Tästä huolimatta vastaajat suhtautuivat tulevaisuuteen varsin toiveikkaasti. Suurin osa vastaajista katsoi, että nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä Kuhmossa voidaan saavuttaa hienoja asioita ja pystytään korjaamaan epäkohtia. Erityisesti tulisi parantaa harvaan asutuilla alueilla asuvien, opiskelijoiden ja matalatuloisten nuorten vaikutusmahdollisuuksia.
Kyselyn mukaan enemmistö nuorista ja nuorista aikuisista koki voivansa olla Kuhmossa oma itsensä. Noin puolet vastaajista näki itsensä asuvan Kuhmossa yhä kymmenen vuoden kuluttua.
Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kysely ja kansalaisraati toteutettiin osana Euroopan unionin rahoittamaa Sincrony-tutkimushanketta, jossa kehitetään uusia tapoja vahvistaa nuorten osallisuutta. Kansalaisraadin yhteydessä tutkitaan erityisesti uudenlaisia osallistujien rekrytointimenetelmiä. Raadin julkilausuma löytyy kokonaisuudessaan Sincrony-hankkeen verkkosivulta.
Lisätietoja
Projektitutkija Miikka Korventausta, Turun yliopisto, p. 029 450 3718, miikka.korventausta@utu.fi.
Hyvinvointikoordinaattori Riikka Kähkönen, Kuhmon kaupunki, p. 044 725 5423. riikka.kahkonen@kuhmo.fi.
Kuvat: Aki Niskanen
