Tutkijoiden näkemykset Suomen tiestä EU-jäseneksi ja liittymisen vaikutuksista on koottu tuoreeseen teokseen Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. – Kirjan kautta lukijoille avautuu näkökulma muutoksiin, joita EU-jäsenyys on meille tuonut. Se antaa meille myös pohjan arvioida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, jopa todennäköistä, kirjan toimittaja, eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo toteaa.
– Kun 2018 ryhdyimme kirjaa tekemään, tavoitteenamme oli koota yhteen suomalaista akateemista tutkimusta Suomen 25-vuotisesta integraatiohistoriasta. Tarvitsimme kirjan, jotta me tiedämme, missä olemme nyt ja minne olemme menossa, Elo totesi kirjan julkistamistilaisuudessa.
Suomalaista Eurooppa-keskustelua edistävän Schuman-seuran puheenjohtajan, europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan suomalainen EU-keskustelu on keskittynyt jo päätettyjen asioiden käsittelyyn, mutta hän toivoisi katseen kääntyvän valmisteluvaiheeseen sekä keskusteluun tulevaisuuden suunnasta.
– Suomalaista akateemista kirjallisuutta on ollut melko rajallisesti. On ollut tärkeä saada tämä kirja, eri näkökulmista katsottuna Suomen 25-vuotinen historia, keskustelun pohjaksi. Toivottavasti tästä käydään laajempaa keskustelua. Meillä on edessä suuria asioita: ilmastotavoitteet, demokratiaan liittyvät kysymykset, suhde Venäjään, Kiinaan, Yhdysvaltoihin. Kysymys siitä, millainen Suomi pärjää osana Euroopan unionia, Niinistö totesi julkistustilaisuudessa.
Elo totesikin, että kirjassa palataan kolmioon: nykyisyys, menneisyys ja tulevaisuus.
– Kirjassa katsomme taaksepäin, mutta haluamme puhua myös nykyisyydestä ja katsoa tulevaisuuteen. Meidän on ymmärrettävä mennyt 25 vuotta, jopa pidempi kehitys, jotta voimme katsoa eteenpäin. EU on suurten haasteiden edessä, siinä vaaditaan hyvää käsitystä ei vain tämän hetken ongelmista ja haasteista vaan myös tulevaisuudesta. Menneisyyden kautta voimme hahmotella, mikä on mahdollista, jopa todennäköistä, Elo totesi.
Kirjan julkistamistilaisuuteen osallistuivat kirjan kustantaneen Sigillumin edustajana VTT Olli Kleemola (ylhäällä vas.), tutkijat Heino Nyyssönen (ylhäällä kesk), Marjo Uutela (ylhäällä oik.), Matti Välimäki (keskellä oik.) ja Kimmo Elo (alhaalla vas.), yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Louis Clerc (alhaalla kesk.) sekä Schuman-seuran puheenjohtaja Ville Niinistö (alhaalla oik.).
Vaarana suurten kysymysten korjaaminen paikkaamalla
Kirjan julkistamisen alla vauhtia suomalaiseen EU-keskusteluun tuo elvytyspaketti ja sen ympärillä käytävä poliittinen keskustelu.
– Nostelin hieman kulmiani kun kuulin kommentin, että paketti on EU:lle hyvä, mutta Suomelle huono. Meidän tulee tarkastella Suomea osana kokonaiseurooppalaista kehitystä, Elo totesi.
Hän kuvasikin EU:n yleiseksi ongelmaksi sitä, että vaikka yhteisöllä olisi kunnianhimoisia tulevaisuuden tavoitteita, niitä toteutetaan pienillä paikkauksilla. Näin on tehty talouskriisin, pakolaispolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla.
– Jos seuraavienkin EU:n kunniahimoisten tavoitteiden kuten ilmastonmuutoksen ja digitalisaation ja osalta päädytään vain pieniin korjaavin toimenpiteisiin, se ei riitä, Elo totesi.
Tutkijoiden katsantokannat tuovat esille pidempiä kehityskulkuja. Turun yliopiston tutkija Matti Välimäki ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Hanna Tuominen piirsivät laajan kaaren Suomen ensin Pohjoismaiden kanssa ja myöhemmin laajemmin EU-maiden kanssa luomasta vapaan liikkuvuuden alueesta.
– Suomella ollut aina ollut vahva YK-referenssi: ihmisoikeuksien korostaminen. Suomi oli pitkään eristyksissä eurooppalaisesta kehityksestä. 2015 jälkeen Pohjoismaiden hyvin erilaiset maahanmuuttopolitiikat ovat yhdentyneet kiristävään linjaan. 2010-luvulla Suomen EU-poliittinen konsensus on hajonnut. Meillä on voimakkaampia riitasointuja, jotka liittyvät maahanmuuttoon, toki myös ilmasto- ja talouskysymyksiin, Tuominen totesi.
Suomen halusi kulkea eri tien kuin itäinen Eurooppa
Teoksessa avataan Suomen EU-jäsenyydestä vuosina 1989–1994 käytyjä keskusteluja, suomalaista integraatiotutkimusta, EU:ta suhteessa Suomen poliittisen järjestelmän muutokseen sekä Suomen valtiosääntöön, Suomen EU-taipaleen alkua turvallisuuspolitiikan näkökulmasta sekä keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden sopeutumista Suomen EU-jäsenyyteen.
Kirjassa tuodaan esille EU:n ja suomalaisen korkeakoulupolitiikan suhde, Suomen muuttoliikepolitiikan eurooppalaistuminen, EU:n itälaajeneminen sekä EU:n tulevaisuuskonventtiin perustuslakia säätävänä kokouksena.
– Euroopan itälaajenemisen historia on vielä kirjoittamatta, se on vielä niin lähellä oleva asia. Suomelle oli epäilemättä tärkeää, että se liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomi erottui – ja halusi erottua –itäisestä Euroopasta, vuonna 2004 liittyneistä maista, Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen totesi julkistamistilaisuudessa.
>> Elo, Kimmo (toim.): Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. Sigillum, 2021