Turun yliopistossa 25.8.2026 järjestetty valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden opetus- ja tutkimusverkostojen päivä keräsi yhteen yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen sekä valtionhallinnon edustajia ympäri Suomen. Päivän aikana tarkasteltiin kokonaisturvallisuuteen liittyvää opetusta ja tutkimusta sekä tiedon hyödyntämistä niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin kansalaisviestinnässä. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa.
Suomen turvallisuusympäristön muutos vaatii korkeakouluilta aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja poikkitieteellistä otetta. Tilaisuudessa korostettiin, että suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kansainvälisestikin tunnustettu. Sen varaan voitaisiin rakentaa Suomen maakuvaa vahvistava brändi ja oppimishubi.
– Kokonaisturvallisuus ei ole mikään valmis järjestelmä, vaan jatkuva prosessi ja kyky soveltaa opittua alati muuttuvassa maailmassa. Korkeakouluyhteisö on tässä korvaamaton kumppani, painotti Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteeri Petteri Korvala yhteenvedossaan.
Avaussanoissaan valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Artjoki ja Turun yliopiston hallituksen jäsen, dosentti Veli-Pekka Nurmi johdattivat kuulijat päivän teemoihin muistuttamalla, että varautuminen ja resilienssi edellyttävät tutkittua tietoa ja nopeaa reagointikykyä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.
Opetus ja tutkimus vastaavat muuttuviin uhkiin
Päivän paneelikeskusteluissa käsiteltiin monipuolisesti opetuksen jalkauttamista, jatkuvaa oppimista ja tutkimuksen rahoitusrakenteita. Opetusta käsittelevässä osiossa nostettiin esille tarve koota turvallisuusalan opintotarjontaa entistä paremmin saavutettavaksi – esimerkiksi yhteisten digitaalisten alustojen kautta – sekä kehittää esimerkiksi tiedustelututkimuksen ja kyberturvallisuuden opintokokonaisuuksia. Korkeakoulut tarjoavat kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta monesta eri tulokulmasta ja opetusta on tarjolla kattavasti.
Tutkimusosiossa puheenvuorot toivat esiin korkeakoulujen vahvat omat profiilit. Panelistit painottivat myös kansainvälisten EU-konsortioiden merkitystä sekä suomalaisten korkeakoulujen yhteisten tutkimushankkeiden perustamista.
Tiedevälitystä ja tukea päätöksenteolle
Yhteiskunnallista vuorovaikutusta käsittelevässä osiossa pohdittiin tutkijoiden ja korkeakoulujen roolia julkisessa keskustelussa ja päätöksenteon tukena. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ja ammattikorkeakoulujen edustajat korostivat käytännönläheisen tiedon ja kansainvälisten, muun muassa ukrainalaisten kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä oppien ja hyvien käytänteiden saamiseksi.
Keskusteluissa toivottiin korkeakouluilta yhä rohkeampia ulostuloja. Korkeakoulujen rahoitusmallissa innovaatiotyön tukemisen ei todettu näkyvän riittävästi. Panelistit tunnistivat, että elinkeinoelämän yhteistyö kokonaisturvallisuuden alalla ei ole yhtä mutkatonta, kuin monilla muilla aloilla. Myös tutkitun tiedon välittämistä kansalaisten suuntaan on mahdollisuus parantaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Tomi Halonen muistutti, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy korkeakoulujen selkeästä profiloitumisesta, ammatillisten väylien vahvistamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta kansainvälisiin foorumeihin.
Verkostotapahtuma osoitti, että suomalaisella korkeakoulukentällä on vahva tahto saattaa tutkimustieto osaksi käytännön päätöksentekoa ja varautumista. Kokonaisturvallisuusverkoston seuraavan vuoden tapaamisen järjestelyvastuussa on Maanpuolustuskorkeakoulu.
