Tyrnimarjoja

Terveellinen ja kestävän kehityksen mukainen ruoka kulkevat käsi kädessä

09.11.2020

Nordic Food for Sustainability and Well-being -webinaarissa 5.11. kuultiin puheenvuoroja pohjoisista elintarvikkeista yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten asiantuntijoilta.

Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön ja Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön yhteisessä webinaarissa kuultiin puheenvuoroja pohjoismaisen elintarviketutkimuksen nykytilasta, meneillään olevista muutoksista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Turun yliopiston elintarvikekemian oppiaine täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön tutkimus keskittyy elintarvikeresurssien koostumuksen, ravitsemuksellisten ominaisuuksien, aistittavan laadun ja terveyshyötyjen ymmärtämiseen sekä tietämyksen soveltamiseen elintarvikekehityksessä.

Turun yliopiston rehtori Jukka Kola avasi webinaarin. Hän painotti teeman tärkeyttä sekä Turun yliopiston vahvaa elintarvikkeisiin liittyvää tutkimusta.

- Elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus on tärkeässä osassa uuden strategiamme biodiversiteetin ja kestävän kehityksen temaattisessa kokonaisuudessa. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tuo uutta yliopiston koulutukseen ja tutkimukseen. Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön kanssa tehtävä yhteistyö on tästä hyvä esimerkki, Kola totesi.

Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö tukee tieteellistä tutkimustyötä ensisijaisesti elintarvikkeiden sekä niiden ainesosien ja tuotantomenetelmien kehittämiseksi. Säätiö päätti vuonna 2018 lahjoittaa Turun yliopistolle professuurin. Tehtävässä aloitti vuoden 2020 alussa professori Kati Hanhineva, joka keskittyy tutkimuksissaan erityisesti pohjoismaisten elintarvikkeiden tutkimukseen selvittäen muun muassa prosessoinnin, kuten fermentaation, vaikutuksia elintarvikkeiden koostumukseen sekä ruoan ja suolistoflooran välistä suhdetta.

Planetaarinen ruokavalio on terveellinen ja ympäristöystävällinen

Hanhineva esitti webinaarissa planetaarisen ruokavalion elementtejä sekä tutkimustuloksia uusista proteiininlähteisteistämme kasviperäisten ruokien muodossa, painottaen fytokemikaalien roolia terveellisessä ja kestävässä ruokavaliossa. Planetaarisella ruokavaliolla tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista ja samalla terveellistä ruokavaliota.

Hanhineva esitti EAT-Lancet -komission luoman raportin, jossa lanseerattiin planetaarisen ruokavalion käsite. Planetaarisen ruokavalion tavoitteena on 10 miljardin ihmisen terveellinen ja kestävän kehityksen mahdollistava ravinto vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä ruokavaliossa esimerkiksi kasvisten, hedelmien ja täysjyvätuotteiden käyttö tuplattaisiin, kun taas punaisen lihan ja sokerin kulutus puolitettaisiin. Malli on rakennettu laskemalla ruoan terveydelliset puolet yhteen ympäristöllisen vaikutuksen kanssa. Raportin mukaan maailmassa on aluekohtaisia eroja siinä, miten kaukana tai lähellä tavoitteesta ollaan. Esimerkiksi vihannesten kohdalla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ollaan jo hyvin lähellä tavoitetta, toisin kuin vaikkapa Euroopassa.

- Toisaalta esimerkiksi täysjyvätuotteita syödään kaikkialla vähemmän kuin pitäisi. Sitä kuitenkin viljellään tarpeeksi, mutta tuotteet pitäisi kohdistaa enemmän ihmisten kuin hyötyeläinten käyttöön, Hanhineva toteaa.

Hanhineva huomautti kuitenkin, että siirtyminen lihasta kasviperäisiin proteiinilähteisiin kohtaa toistaiseksi vielä omat haasteensa.

- Lihakorviketuotteet usein perustuvat puhdistettuun kasviproteiiniin, ja niissä on korkea suolapitoisuus ja paljon tyydyttynyttä rasvaa. Lisäksi terveydelle hyödylliset, fytokemikaaleja sisältävät kuidut puuttuvat. Fytokemikaalit ovat oleellisia terveellisen ruoan komponentteja, joka enenevissä määrin korostuu ravitsemuskeskustelussa, Hanhineva toteaa.

Hanhineva toteaakin, että tarvitaan lisää tutkimusta terveellisempien kasviperäisten proteiinilähteiden kehittämiseksi. Oletettavaa on, että täysin kasviperäiset vaihtoehdot, joissa on vähemmän suolaa ja luonnollista, kasviperäistä rasvaa, sekä kuidut ja fytokemikaalit mukana, olisivat terveellisempiä vaihtoehtoja.

Professori Kati Hanhineva
Professori Kati Hanhineva

 

Pohjoismainen ruokavalio luo hyvän pohjan

Planetaarinen ruokavalio on yhtäläinen myös EU:n intressien kanssa. Hanhineva käsitteli puheenvuorossaan EU:n tasolla tehtävää työtä kasviperäisen ruokavalion edistämiseksi. Sitä varten on perustettu esimerkiksi ENSA (European Plant-based Foods Association), joka edustaa eurooppalaisten kasviperäisten elintarviketuottajien intressejä. Lisäksi Euroopan komission aloitteesta syntyneen European Green Deal -ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Yhtenä osa-alueena tavoitteessa on terveellinen, kestävän kehityksen mahdollistava ruokavalio.

Hanhinevan mukaan pohjoismainen ruokavalio muodostaa hyvän pohjan planetaariselle ruokavaliolle, sillä ruokasuosituksiimme kuuluvat merkittävästi kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat sekä täysviljatuotteet, joista erityisesti jälkimmäisen osalla Pohjoismaat erottuvat selkeästi monista muista maista.

- Pohjoismaisen ruokavalion molekulaarisia mekanismeja terveysvaikutusten suhteen ei kuitenkaan vielä täysin ymmärretä, mikä vaatii lisätutkimuksia, Hanhineva sanoo.

Teksti: Elina Laiho

Kuvat: Pixabay, Hanna Oksanen

Luotu 09.11.2020 | Muokattu 11.11.2020