Kuvituskuva nukkuvasta vauvasta

Uusi tutkimus antaa ensimmäistä kertaa kriteerit pikkulasten hyvälle unelle – yksilölliset erot isoja

04.02.2020

Pikkulasten uniongelmat ovat hyvin tavallisia, ja ne lievenevät useimmin kahteen ikävuoteen mennessä, vahvistaa tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkimus.

Lapsen uni ja terveys -tutkimuksen mukaan pikkulapsen unessa tapahtuu suuria muutoksia kahden ensimmäisen ikävuoden aikana: nukahtamisviive lyhenee 6 kuukauden ikään tultaessa keskimäärin 20 minuuttiin, ja yöheräilyt vähenevät toisen elinvuoden aikana keskimäärin yhteen kertaan yössä. Samalla unen kokonaispituus vuorokaudessa vähenee noin 12 tuntiin, kun päiväunet lyhenevät.

Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen uni muuttuu vakaammaksi ja yhtenäisemmäksi.

pikkulasten uni -taulukko

Vauvojen ja taaperoiden unen laadussa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja, ja monet vanhemmat ovat huolissaan, nukkuuko heidän lapsensa normaalisti. Noin 40 prosenttia kahdeksan kuukauden ikäisten lasten vanhemmista kertoi tutkimuksessa olevansa huolissaan lapsensa unesta.

Tutkimus perustuu CHILD-SLEEP ja FinnBrain -kohortteihin, jotka on kerätty Pirkanmaalla vuosina 2011–2017 ja Turun seudulla 2013–2017. Yhteensä kohorteissa on lapsia noin 5700. Tutkimus perustuu lasten vanhempien antamiin tietoihin.

Hyvän unen raja-arvoja  

Tutkimuksen tavoite oli ensinnäkin selvittää, millä tavoin pikkulapsen uni kehittyy ensimmäisen kahden ikävuoden aikana.

– Tähän mennessä meillä ei ole ollut isoihin aineistoihin perustuvia viitearvoja pikkulasten hyvälle unelle. Nyt tiedämme, että yksilölliset erot ovat todella suuria ja nukahtaminen, heräily, yövalvominen ja unirytmi kehittyvät usein eri tahtia, kertoo tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen THL:stä.

Toiseksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka suuret yksilölliset erot pikkulasten unessa voidaan vielä katsoa lapsen normaaliin kehitykseen kuuluviksi. Se säästäisi vanhempia turhilta huolilta, ja auttaisi puuttumaan varsinaisiin unihäiriöihin.

– Ne lapset, joiden unen laatu poikkeaa selvästi keskimääräisestä kehityksestä, hyötyisivät todennäköisesti tilannearvioinnista esimerkiksi neuvolassa. Sillä lasten uniongelmien lievittämiseen on olemassa monia erilaisia apukeinoja, Paavonen sanoo.

Paavosen mukaan unen kokonaismäärästä on vaikea antaa yleispätevää suositusta, vaikka riittävä uni on ilman muuta tärkeää lapsen hyvinvoinnille. Unen tarve riippuu monesta asiasta.

– Olennaista on katsoa lapsen vointia kokonaisuutena, Paavonen huomauttaa.

Sen sijaan, jos 8 kuukautta täyttäneellä lapsella nukahtaminen kestää yli 40 minuuttia, asiasta kannattaisi keskustella neuvolassa. Samaa voi suosittaa, jos 6 kuukautta täyttänyt lapsi herää yöllä kolme-neljä kertaa tai useammin. Tai jos lapsi valvoo yöllä poikkeuksellisen pitkään, mikä tarkoittaa 8 kuukauden ikäisellä yli 60:tä minuuttia, 12 kuukauden ikäisellä yli 45:tä minuuttia tai yli 18 kuukauden ikäisellä lapsella yli 30:tä minuuttia.

– Ja totta kai, jos vanhemmat ovat kovasti huolissaan lapsestaan tai vanhemman oma jaksaminen on koetuksella, apua kannattaa hakea tätäkin matalammalla kynnyksellä, Paavonen korostaa.

FinnBrain ja CHILD-SLEEP -kohorttien aineistoja hyödyntää laaja konsortio, jossa ovat mukana THL, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Turun yliopisto sekä useita muita tutkimusorganisaatioita.

Luotu 04.02.2020 | Muokattu 05.02.2020