FinnBrain-tutkimuksen Studia Generalia -luentotapahtuma tarkasteli eri tieteenalojen näkökulmasta, mitä tällä hetkellä tiedämme vanhempien kuormittavien elämäntapahtumien merkityksestä lapsen kehitykselle. Avoin yleisöluento järjestettiin tiistaina 17.3.2026 klo 17.30–19.30 Publicumin Mauno Koivisto -luentosalissa.
Mauno Koivisto -sali täyttyi tiistaina yleisöstä, kun noin 160 ihmistä saapui kuuntelemaan FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen 15-vuotisjuhlavuoden yleisöluentoa ”Kuormittavien elämäntapahtumien ylisukupolvisuus - psykologisia, biologisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia”.
Luennon avasi integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian emeritusprofessori Hasse Karlsson, joka perusti FinnBrain-tutkimuksen väestötutkimuksen professori Linnea Karlssonin kanssa 15 vuotta sitten. Karlsson kertoi yleisesti stressistä ja kuormittavista elämäntapahtumista sekä niiden vaikutuksista sairauksiin. Lisäksi hän nosti puheenvuorossaan esiin FinnBrainin tavoitteen selvittää, miten ympäristö ja perimä vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen ja terveyteen.
Isien lapsuuden kuormittavat kokemukset uutena tutkimusaiheena
Tapahtuman ensimmäisessä varsinaisessa luennossa erikoistutkija Jetro Tuulari keskittyi isien kokemusten vaikutukseen lapsen kehitykselle.
FinnBrainin aivokuvantamisosatutkimuksen vastaava tutkija aloitti puheenvuoronsa esittelemällä perinteisempää tutkimusasetelmaa, jossa yhdistetään kyselytutkimus äidin raskaudenaikaisista kokemuksista ja vastasyntyneen aivokuvantaminen.
– Kuormittavien elämäntapahtumien ylisukupolvisuus on keskittynyt vielä paljon äitien kokemuksiin, sillä yhteys on suorempi. Isien kokemukset ovat vielä uusi tutkimusaihe, ja siinä on paljon tutkittavaa, Tuulari selitti.
Luentonsa loppuosion hän kertoikin uudemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty isien kokemusten periytymistä siittiösolujen epigeneettisten muutosten kautta. Esimerkiksi isien siittiösolujen epigeneettisiä profiileja selvittäneessä tutkimuksessa löydettiin yllättävän paljon muutoksia RNA:ssa.
– Nämä voivat siirtyä hedelmöityshetkellä munasoluun ja potentiaalisesti vaikuttaa jälkeläisen aivojen kehitykseen, Tuulari kertoi.
Lapsuuden kasvuympäristöt tärkeässä roolissa
Illan toisessa luennossa siirryttiin yhteiskunnallisempaan näkökulmaan. Erikoistutkija Katja Tervahartiala kertoi puheenvuoronsa aluksi taustastaan kasvatustieteissä ja siitä miten tämä on vaikuttanut hänen kiinnostukseensa varhaiseen kehitykseen.
– Lapsen varhainen kehitys tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esimerkiksi vanhempien kuormitus voi vaikuttaa heidän sensitiivisyyteensä lapsen tarpeille, Tervahartiala kertoi.
Perheiden kuormitustekijöihin kuuluu mm. köyhyys ja mielenterveyshaasteet. Eri kuormitustekijät monesti myös kasaantuvat samoille perheille. Haitalliset tekijät voivatkin Tervahartialan mukaan periytyä ylisukupolvellisesti myös sosiaalisten tekijöiden kautta.
Toisaalta hän painotti puheenvuorossaan myös suojaavien tekijöiden roolia.
– Jo yksikin merkittävä ihmissuhde voi suojata lapsen kehitystä, Tervahartiala kertoi.
Luennossaan hän nosti esiin myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen roolin: ne suojaavat heikommassa asemassa olevia lapsia ja voivat parhaassa tapauksessa ehkäistä ylisukupolvista huono-osaisuutta.
– Koulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jolla yksilö voi vaikuttaa mahdollisuuksiinsa elämässä.
Lasten lisäksi hän käsitteli myös kouluterveyskyselyn huolestuttavia tuloksia nuorten mielenterveydestä. Lasten kasvaessa nuoriksi vanhempien mahdollisuudet suojata tämän kehitystä vähenevät.
– Osallisuus ja hallinnan tunne sekä vertaissuhteet ovat hyvin tärkeitä suojaavia tekijöitä nuorille, Tervahartiala kertoi.
Tallenne katsottavissa jälkikäteen
Tapahtuman lopuksi kuultiin paneelikeskustelu, jossa puhujat sekä illan juontaja, psykiatrian apulaisprofessori Noora Scheinin tiivistivät ajatuksiaan kuormittavien elämäntapahtumien ylisukupolvisuudesta. Vaikka tutkimustulokset ovat monimutkaisia ja osin huolestuttaviakin, keskustelijoiden viesti oli selvä: kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa.
– Tähän on sinänsä simppeli resepti: perheiden kuormittavia tekijöitä pitäisi vähentää ja suojaavia tekijöitä lisätä sosiaalisten verkostojen kautta, Linnea Karlsson painotti.
Studia Generalian videotallenne julkaistaan lähiaikoina FinnBrainin Youtube-kanavalla.
