Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä järjestetty seminaari on osa FinnBrainin 15-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Seminaarissa tuotiin esiin tuoreita tutkimustuloksia sekä puhuttiin lasten kehitykseen vaikuttavista suojaavista ja haavoittavista tekijöistä.
Turun yliopistolla torstaina 20.11. järjestetyssä Mikä suojaa, mikä haavoittaa? -seminaarissa syvennyttiin FinnBrainin ja InterLearn-huippututkimusyksikön viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Yksi seminaarin tavoitteista oli herättää keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä.
Professori Riikka Korjan mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden ja oppimisen ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Heidän kasvuympäristöissään on tapahtunut merkittäviä muutoksia muun muassa digitaalisuuden sekä yhteiskunnallisten, globaalien ja geopoliittisten muutosten myötä. Monet erilaiset tekijät kuormittavat perheitä ja näkyvät monella tavoin myös varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa.
– Tarvitsemmekin lisää monitieteistä ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, jotta voimme kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin erityisesti tässä ajassa, hän sanoo.
FinnBrainin historia ja lapsen varhaiset kehitystekijät käynnistivät tilaisuuden
Seminaarin starttasi emeritusprofessori Hasse Karlsson, joka on perustanut FinnBrainin yhdessä professori Linnea Karlssonin kanssa. Hän kertoi avauspuheenvuorossaan muun muassa FinnBrainin matkasta ja hankkeessa tehtävästä tutkimuksesta, jossa on kerätty tutkimusdataa jo yli 20 Raamatun verran.
Karlssonin jälkeen professori Riikka Korja kertoi tarkemmin 15-vuotisjuhlavuottaan viettävästä, yli 100 tutkijan FinnBrainista, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen.
Korjan mukaan FinnBrainissä tutkitaan muun muassa lapsen oppimisen, mielenterveyden ja motivaation taustalla olevia yksilöllisiä kehityskulkuja, perheen, varhaiskasvatuksen, kaverisuhteiden, koulun ja digitaalisten ympäristöjen roolia kehityksessä sekä lapsen kehitystä ja ympäristöjä vauvaikäisestä nuoruuteen.
Seuraavaksi osallistujat kuulivat varhaisista suojaavista ja haavoittavista ympäristötekijöistä: ensimmäisinä Korja ja psykologi, dosentti Eeva-Leena Kataja puhuivat isien ja äitien masennus- ja ahdistusoireiden kulusta raskausajasta taaperoikään. Puheenvuoron jälkeen aiheena oli ympäristön ennustettavuus ja vanhemman emotionaalinen saatavilla olo kehityksen suojaavina tekijöinä, josta kertoivat Korja ja lasten ja nuorten psykologi, PsT Hetti Lahtela.
Tutkijoiden mukaan erityisesti pitkittyneet ahdistus ja masennusoireet sekä isillä että äideillä lisäävät riski lapsen sosio-emotionaalisille ongelmille. Vanhemman tarjoama emotionaalinen hoiva ja ennustettava vuorovaikutus on merkittävä lapsen mielenterveyttä ja itsesäätelyn kehitystä suojaava tekijä.
Viimeisenä ennen lounastaukoa erikoistutkija Katja Tervahartiala kertoi varhaiskasvatuksen merkityksestä kasvuympäristönä. Hänen mukaansa laadukas varhaiskasvatus voi suojata lapsen sosioemotionaalista kehitystä, kun perheessä on kasaantunutta psyykkistä kuormitusta.
Asiantuntijat avasivat kielen ja päättelykyvyn kehitystä
Seminaarin iltapäivän osuus käsitteli lasten yksilöllisiä kehityspolkuja ja niiden kytkeytymistä toisiinsa vauvavaiheesta esikouluikään erityisesti kielen, unen, toiminnanohjauksen, sosioemotionaalisen kehityksen ja päättelykyvyn osalta.
Aiheesta oli puhumassa yhteensä 10 asiantuntijaa, joihin kuului muun muassa puheterapeutteja, psykologeja ja neuropsykologeja. Esityksissä nousi esille kuinka jo pikkulapsivaiheessa voidaan tunnistaa niitä lapsia, joilla kielelliset ja toiminnanohjauksen valmiudet ovat heikompia vauvaiästä ja esikouluikään.
Kahvitauon yhteydessä osallistujat pääsivät tutustumaan seminaarissa esillä oleviin postereihin. Seminaari huipentui loppukeskusteluun, jossa käytiin läpi 9-vuotiaiden aineiston alustavia tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Sen aikana Eeva-Leena Kataja kertoi haitallisista lapsuuden ajan kokemuksista ja sen yhteydestä myöhempään terveyteen ja psykologi, PsT Elisabeth Nordenswan puhui oppimiseen liittyvistä tunteista ja koulusuoriutumisesta.
Katajan esityksessä nousi esille, että noin 7 prosenttia lapsista raportoi kokeneensa useampia haitallisia kokemuksia lapsuuden aikana. Näiden lasten perheissä on myös usein muuta kasaantunutta stressiä. Kataja korostaa puheenottamisen tärkeyttä palvelujärjestelmässä lapsuuden ajan haitallisten kokemusten tunnistamiseksi etenkin, jos perheeseen näyttää kasaantuvan useampia haastavia tekijöitä.
Seminaarissa korostui perheen haavoittavien ja suojaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen tärkeys.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus perustettiin 15 vuotta sitten tutkimaan erityisesti varhaisten stressitekijöiden vaikutusta lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja terveyteen. Hanke on kasvanut monitieteiseksi tutkimusyhteisöksi, joka tarjoaa kansainvälisesti merkittävää ja monitieteistä tutkimustietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
FinnBrainin juhlavuosi jatkuu muun muassa podcast-sarjalla ja studia generalia -luentotapahtumalla. Lisätietoa FinnBrainistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.
FinnBrain on myös mukana InterLearn-huippututkimusyksikössä, jossa tutkitaan mielenterveysongelmien ja oppimisvaikeuksien yhteyksiä yhteistyössä FinnBrain-hankkeen sekä Jyväskylän yliopiston psykologian ja kasvatustieteiden laitosten tutkijoiden kanssa.
Kuvat: Liisa Rannankallio
