Huoli murrosikäisten lisääntyvästä väsymyksestä ja oireilusta on aiheellinen (Väitös: TtM Marja-Liisa Gustafsson, 12.4.2019, hoitotiede)

Unen määrä vähenee, ja päiväväsymys sekä oireilu lisääntyvät murrosiässä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on parempi niillä lapsilla ja nuorilla, jotka nukkuvat enemmän tai eivät kärsi päiväväsymyksestä. Tämä käy ilmi TtM Marja-Liisa Gustafssonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Marja-Liisa Gustafssonin viiden vuoden seurantatutkimuksen aikana koululaisten unen määrä väheni yli tunnilla yössä. Tytöillä unen määrä väheni enemmän kuin pojilla. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli parempi niillä koululaisilla, jotka nukkuivat riittävästi tai jotka eivät kärsineet päiväväsymyksestä.

Seurannassa lasten itseraportoitu oireilu (päänsärky, vatsakipu, selkäkipu, niska-hartiakipua sekä psyykkiset oireet) lisääntyi selvästi murrosiän aikana. Tytöillä oireilu oli poikia yleisempää. Tutkimuksen tulosten perusteella lasten ja nuorten itse raportoitu oireilu lisääntyy iän myötä, mutta 10-vuotiaana esiintyvät oireet ennustavat oireita 15-vuoden iässä vain vähäisessä määrin.

Viiden vuoden seurantatutkimuksessa Gustafsson selvitti koululaisten unen määrää, päiväväsymystä, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä itseraportoitua oireilua 10-, 12- ja 15-vuotiaana. Tutkimukseen osallistui yli 1000 turkulaista koululaista. Tutkimus on osa Turussa toteutettua monitieteistä Koulut liikkeelle -hanketta.

Kouluterveydenhuollolla ja vanhemmilla keskeinen rooli uneen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä

Suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä kouluterveydenhuolto on keskeinen toimija lasten terveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset antavat hyvät mahdollisuudet kouluhoitajille ja lääkäreille tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ja tuen tarpeita.

Koska erilaiset oireet ja uniongelmat esiintyvät usein samoilla lapsilla ja nuorilla, unen määrän ja päiväväsymyksen kartoittaminen terveystarkastuksessa auttaa tunnistamaan ja hoitamaan myös mahdollista muuta oireilua, jota ei ole havaittu aiemmin. 

– Koululaisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota jo lievään väsymykseen, joka tulee esille esimerkiksi huonontuneina oppimissuorituksina, heikentyneenä keskittymiskykynä, ärtyisyytenä ja mielialan vaihteluina, Gustafsson sanoo. 

Koululaisten terveyteen liittyvän elämänlaadun parantamiseksi uneen ja oireiluun liittyviä asioita olisikin hyvä kartoittaa ja ehkäistä jo ennen murrosiän alkua. Hoidossa tulisi huomioida myös huonon unen laadun tai liian vähäisen unen määrän ja oireiden mahdollinen esiintymien samanaikaisesti. 

– Lapset ja nuoret olisi hyvä ottaa aktiivisesti mukaan heille suunnatun terveyden edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tyttöjen oireiden runsaampi esiintyminen tulisi ottaa huomioon kehitettäessä terveyden edistämisen tukitoimenpiteitä, Gustafsson lisää. 

Vanhempien tulisi tietää lastensa unen määrän tarve ja osata ohjata heitä terveellisiin unitottumuksiin. Kuitenkin vain noin puolet vanhemmista on tietoisia lastensa unen todellisesta tarpeesta. Lisäksi vanhemman tulisi olla roolimallina lapsille ja nuorille nukkumiseen liittyvissä käytänteissä. 

– Yhteenvetona voidaan todeta, että unen tärkeyttä tulisi korostaa kaikissa ikäryhmissä, ja unen ja levon arvostusta lisätä yhteiskunnassa, joka on avoinna ympäri vuorokauden, Gustafsson tähdentää.

***

TtM Marja-Liisa Gustafsson esittää väitöskirjansa Koululaisten uni, oireilu ja terveyteen liittyvä elämänlaatu – viiden vuoden kohorttitutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.4.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väittelijän yhteystiedot: 0503543497, magust@utu.fi
  
Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa. 
 

Luotu 04.04.2019 | Muokattu 04.04.2019