Asiasana: hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)

Työterveyshoitaja Leena Uronen tutki väitöskirjassaan työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista. Erityisesti hän tutki työn psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista sekä sitä, voidaanko näitä riskitekijöitä tunnistaa terveystarkastusten vapaan tekstin kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla. Alentuneen työkyvyn työntekijöille työterveyshoitajat kirjasivat enemmän työn psykososiaalisia riskitekijöitä. Työterveyshoitajat ohjasivat 95 prosentissa näistä tapauksista asiakkaan työterveyslääkärille.

Hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuus lisää hoitohenkilökunnan työhön sitoutumista ja työhyvinvointia, hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä sekä organisaation kokonaismenestystä. TtM Laura Laukkanen tuotti tutkimuksessaan käsitteen hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuusprofiili ja kehitti uudenlaisen verkkopohjaisen etiikan koulutuksen. Tutkimus osoitti, että johtajien eettistä aktiivisuutta voidaan tukea siihen liittyvällä verkkokoulutuksella.

TtM Pihla Markkasen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että oppilaiden mielenterveyden tukemista koulun arjessa tulee vahvistaa. Opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat toivovat kouluihin lisää keinoja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen. Verkkopohjaiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa sekä mielenterveyden tukemisessa.

TtM Jaana Koskenniemi määritteli väitöstutkimuksessaan kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin arviointiväline, jota testattiin ikääntyneiden sairaalapotilaiden hoidossa. Kunnioittava kohtelu ilmeni erityisesti hoitajien tavassa olla ja toimia ikääntyneiden potilaiden kanssa. Kunnioittava kohtelu oli yhteydessä potilaan terveyskokemukseen ja hoitotyytyväisyyteen.

Kirsi Hipp tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa potilaiden osallisuutta tarvittaessa annosteltavassa lääkehoidossa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa. Tutkimuksen mukaan potilailla oli aktiivinen rooli, kun päätettiin tarvittavien lääkkeiden käytöstä. Toisaalta potilaan osallisuudessa lääkehoidon suunnitteluun on tutkimuksen mukaan edelleen kehitettävää.

Kirurgiset prosessit ovat tänä päivänä äärimmilleen vakioidut. Potilaan odotetaan kotiutuvan hyvinkin varhaisessa vaiheessa leikkaustoimenpiteen jälkeen. Jokainen potilas on yksilö ja osa potilaista tarvitsee enemmän henkistä tukea ja rohkaisua itsehoitoon. Myös sairaanhoitajien hoitotyöhön kaivataan uusia toimintatapoja vanhojen sijaan lisäämään työn mielekkyyttä.

Anestesiasairaanhoitajien ammattipätevyyttä voidaan arvioida MSc Yunsuk Jeonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitetyllä AnestComp-mittarilla.

Tehosairaanhoitajien taitoja potilaan kliinisen tilan tarkkailussa on tärkeää kehittää tarjoamalla järjestelmällisesti koulutusta tehosairaanhoitajille läpi heidän työuransa. Tarkkailutaitoja voidaan arvioida TtM Mika Alastalon väitöstutkimuksessa kehitetyllä mittarilla, mutta arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä on syytä edelleen kehittää jatkossa. Alastalon väitöstutkimuksessa laadittiin lisäksi teoreettinen rakenne tarkkailutaidoista ja arvioitiin tehosairaanhoitajien tarkkailutaitojen tasoa.

Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi arvioida opintojen kannalta keskeisiä taitoja. TtM Jonna Vierulan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyössä tarvittavia päätöksentekotaitoja voidaan arvioida jo sairaanhoitajakoulutuksen valintavaiheessa objektiivisen testin avulla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja opiskelijavalintojen kehittämisessä.

Verkkopalveluiden lisääminen on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä tavoitteista. TtM Anna Laineen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että verkkopohjaiset menetelmät soveltuvat vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ja heidän läheistensä tukemiseen.