Asiasana: Hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)

Hoitotyön arkihaasteena on varmistaa riittävä hoitohenkilökunnan määrä ja osaaminen, mihin kuluu nykyisellään paljon aikaa ja vaivaa. Outi Tuominen kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sairaaloiden päivittäisen resursoinnin mallin, jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan hyödyntää paremmin. Päivittäiseen resursointiin kannattaa panostaa, koska se tehostaa organisaation jo palkattujen hoitajien työpanoksen kohdistamista kustannustehokkaasti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. 

Sairaanhoitajakoulutuksen viimeiseen harjoittelujaksoon kannattaa panostaa, sillä hyvä harjoittelukokemus voi helpottaa opiskelijan siirtymistä sairaanhoitajan rooliin. Onnistunut harjoittelu voi myös vähentää sairaanhoitajien työpaikasta ja ammatista lähtemisaikeita ensimmäisinä työvuosina. Anu-Marja Kaihlasen Turun yliopistossa esitettävä väitöstutkimus tarkasteli sairaanhoitajakoulutuksen viimeistä ohjattua harjoittelujaksoa ja sen merkitystä siirryttäessä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin.

Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.

Turun yliopistosta useat alat ovat maailman huippujen joukossa Shanghai Rankingin alakohtaisessa yliopistovertailussa. Korkeimman sijan saivat hammaslääketieteen ja hoitotieteen laitokset.

Unen määrä vähenee, ja päiväväsymys sekä oireilu lisääntyvät murrosiässä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on parempi niillä lapsilla ja nuorilla, jotka nukkuvat enemmän tai eivät kärsi päiväväsymyksestä. Tämä käy ilmi TtM Marja-Liisa Gustafssonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

TtM Satu Rauta testasi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mittaria, jolla voidaan arvioida leikkauspotilaiden tarvitseman hoidon määrää ja laatua. Tutkimuksessa määriteltiin myös leikkauspotilaiden keskeisimmät hoidon tarpeet, jotka liittyivät turvallisuuteen ja fysiologiseen tasapainoon, mutta myös tiedonsaantiin ja henkiseen hyvinvointiin. Uutta mittaria käyttämällä sairaanhoitajat voivat arvioida potilaidensa hoitoisuutta ja tuottavat samalla tietoa esimiestensä tiedolla johtamisen tueksi.