Asiasana: Hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Osaamisen kehittäminen lisää globaalia tasa-arvoa lasten kivun hoidossa (Väitös: MSc Abigail Kusi Amponsah, 30.10.2020, hoitotiede)

MSc Abigail Kusi Amponsah kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ghanalaisten sairaanhoitajien osaamista ja hoitokulttuuria lasten kivun hoidossa. Tämän tiedon pohjalta Amponsah kehitti lasten kivun hoidon koulutusohjelman sairaanhoitajille terveydenhuollon toimintaympäristöön, jossa resurssit ovat rajalliset.

Eettistä osaamista tarvitaan fysioterapiassa – Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä eettisen osaamisen arviointiin (Väitös: TtM Kati Kulju, 23.10.2020, hoitotiede)

TtM Kati Kulju laati väitöstutkimuksessaan eettisen osaamisen käsitteen kokonaisvaltaisen määritelmän terveydenhuollossa. Kuljun väitöstutkimus osoittaa, että fysioterapeutit kohtaavat työssään jopa viikoittain eettisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan eettistä osaamista. Väitöstutkimuksessa kehitettiin myös uusi menetelmä eettisen osaamisen itsearviointiin.

Internet-perustaisella täydennyskoulutuksella voidaan parantaa hoitotyöntekijöiden tietopohjaa (Väitös: TtM Minna Ylönen, 18.9.2020, hoitotiede)

Internet-perustainen opetusohjelma parantaa kotihoidon hoitotyöntekijöiden tietoja laskimohaavan hoidosta. TtM Minna Ylösen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuotti lupaavia tuloksia hoitotyön täydennyskoulutuksen näkökulmasta, sillä opetusmateriaalina käytettiin internetissä olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia, joka on muutenkin hoitohenkilökunnan saatavilla. 

Yli puolet hoitotyön johtajista kohtaa eettisiä ongelmia työssään vähintään viikoittain (Väitös: TtM Elina Aitamaa, 14.8.2020, hoitotiede)

Turun yliopistossa väittelevän TtM Elina Aitamaan tutkimuksessa selviää, että terveydenhuollon organisaatioissa toimivat hoitotyön johtajat, eli johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osastonhoitajat, kohtaavat työssään lukuisia eettisiä ongelmia. Laajoihin kysely- ja haastatteluaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa eväitä hoitotyön johtajien työn sisällön ja koulutuksen kehittämiseen.

Hoitajien äkillisiä sairauspoissaoloja voidaan korvata päivittäisen resursoinnin mallilla (Väitös: TtM Outi Tuominen, 21.2.2020, hoitotiede)

Hoitotyön arkihaasteena on varmistaa riittävä hoitohenkilökunnan määrä ja osaaminen, mihin kuluu nykyisellään paljon aikaa ja vaivaa. Outi Tuominen kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sairaaloiden päivittäisen resursoinnin mallin, jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan hyödyntää paremmin. Päivittäiseen resursointiin kannattaa panostaa, koska se tehostaa organisaation jo palkattujen hoitajien työpanoksen kohdistamista kustannustehokkaasti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. 

Sairaanhoitajaopiskelijan viimeinen harjoittelu ennen työhön siirtymistä voi edistää alalla pysymistä (Väitös: Anu-Marja Kaihlanen, 14.2.2020, hoitotiede)

Sairaanhoitajakoulutuksen viimeiseen harjoittelujaksoon kannattaa panostaa, sillä hyvä harjoittelukokemus voi helpottaa opiskelijan siirtymistä sairaanhoitajan rooliin. Onnistunut harjoittelu voi myös vähentää sairaanhoitajien työpaikasta ja ammatista lähtemisaikeita ensimmäisinä työvuosina. Anu-Marja Kaihlasen Turun yliopistossa esitettävä väitöstutkimus tarkasteli sairaanhoitajakoulutuksen viimeistä ohjattua harjoittelujaksoa ja sen merkitystä siirryttäessä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin.

Tyypin 2 diabeteksen omahoito parantaa koettua hyvinvointia, mutta vaatii potilaan sitoutumista (Väitös: MSc FangFang Zhao, 4.12.2019, hoitotiede)

Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.

Huoli murrosikäisten lisääntyvästä väsymyksestä ja oireilusta on aiheellinen (Väitös: TtM Marja-Liisa Gustafsson, 12.4.2019, hoitotiede)

Unen määrä vähenee, ja päiväväsymys sekä oireilu lisääntyvät murrosiässä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on parempi niillä lapsilla ja nuorilla, jotka nukkuvat enemmän tai eivät kärsi päiväväsymyksestä. Tämä käy ilmi TtM Marja-Liisa Gustafssonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Leikkauspotilaan hoitoisuutta voidaan arvioida luotettavalla mittarilla (Väitös: TtM Satu Rauta, 1.3.2019, hoitotiede)

TtM Satu Rauta testasi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mittaria, jolla voidaan arvioida leikkauspotilaiden tarvitseman hoidon määrää ja laatua. Tutkimuksessa määriteltiin myös leikkauspotilaiden keskeisimmät hoidon tarpeet, jotka liittyivät turvallisuuteen ja fysiologiseen tasapainoon, mutta myös tiedonsaantiin ja henkiseen hyvinvointiin. Uutta mittaria käyttämällä sairaanhoitajat voivat arvioida potilaidensa hoitoisuutta ja tuottavat samalla tietoa esimiestensä tiedolla johtamisen tueksi.