Metalli-metalliliukuparisten lonkan tekonivelten seurantaa on turvallista harventaa (Väitös: LL Sakari Pietiläinen, 21.10.2022, ortopedia ja traumatologia)

Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. LL Sakari Pietiläinen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistulokset. Tutkimuksen erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.

Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten käyttö lopetettiin Suomessa vuonna 2012 niihin liittyvien haitallisten metallireaktioiden vuoksi. Näiden tekonivelten uusintaleikkausriskit olivat usein koholla jo lyhyen tai keskipitkän aikavälin seurannassa. Niitä ehdittiin asettaa Suomessa noin 20 000 ennen kuin metallihierteeseen liittyvät ongelmat tiedostettiin. Metalli-metalliliukuparisia lonkan kokotekoniveliä on asetettu maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljoonaa, joista valtaosa on vielä paikallaan.

Metallinen liukupari valmistetiin tavallisimmin kromi-koboltti-molybdeeni-seoksesta. Metallin hyvä kulutuskestävyys esimerkiksi muoviliukupareihin verrattuna mahdollisti suurten nuppikokojen käytön. Suurinuppiset tekonivelet mahdollistavat laajan liikelaajuuden ennen kampeamista, ja niiden sijoiltaanmenon riski on erittäin pieni.

– Tämän tyyppisiä tekoniveliä käytettiin nivelrikon hoidossa erityisesti nuorilla ja aktiivisilla potilailla niihin liittyvän kulutuskestävyyden ja teoreettisten hyötyjen vuoksi, Sakari Pietiläinen kertoo.

Korkeat metallipitoisuudet voivat aiheuttaa erilaisia oireita

Metallisen liukuparin ongelmaksi osoittautui irtoavan metallihierteen biologinen aktiivisuus elimistössä. Kromi- ja kobolttihierre voivat aiheuttaa paikallisia ongelmia tekonivelen läheisyydessä, kuten valekasvaimia tai muita metallireaktioita.

– Verinäytteestä otettavat kromi- ja koboltti-ionimittaukset kertovat meille epäsuorasti tekonivelen kulumisesta ja ne ovatkin tärkeä osa seurantaprotokollaa, Pietiläinen tiivistää.

Toisaalta korkeat metallipitoisuudet elimistössä voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten sydämen, maksan tai kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Ne altistavat potilaan myös neurologisille oireille, kuten kuulo tai näköhäiriöille.

– Seuranta on osaltaan tärkeää, jotta myrkyllisen korkeat metalli-ionitasot voidaan havaita ajoissa.

Uusintaleikkauksien määrä vähentynyt vuosi vuodelta

Pietiläisen väitöstutkimuksessa käytiin läpi kaikki Varsinais-Suomen alueella vuosina 2004–2012 tehdyt metalli-metalliliukupariset lonkan kokotekonivelleikkaukset. Tavallisimmin käytettiin Recap-M2a-Magnum kokotekoniveltä. Muita käytettyjä malleja olivat Birmingham Hip Resurfacing, Durom ja MMC-tekonivelet. Viimeisistäkin tällaisten tekonivelten ensileikkauksista on jo kymmenen vuotta aikaa.

– Vaikka metalliperäisiä haittatapahtumia oli paljon, valtaosa potilaista pärjää tekonivelensä kanssa tänä päivänä hyvin. Metallireaktioiden vuoksi tehtävien uusintaleikkausten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, Pietiläinen kertoo.

Kaiken kaikkiaan väitöskirjassa todettiin, että potilaiden metalli-ionitasot pysyivät ennallaan tai laskivat toistomittauksissa seuranta-ajan ollessa noin 10 vuotta. 

Oireettomillekin potilaille suositeltiin aiemmin vähintään joka toinen vuosi tehtäviä metalli-ionimittauksia. Väitöskirjan artikkeleiden julkaisemisen jälkeen näiden tekonivelten seuranta-aikaväliä on harvennettu Suomessa neljään vuoteen.  

 – Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta maksaa yhteiskunnallemme miljoonia euroja vuosittain. Harvempi seurantaväli auttaa optimoimaan terveydenhuollon rajallisten resurssien käytön, Pietiläinen päättää.

***

LL Sakari Pietiläinen esittää väitöskirjansa ”Outcome of Metal-on-Metal Hip Arthroplasty with Special Interest in Repeated Whole Blood Chromium and Cobalt Measurements” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.10.2022 klo 12.00 (Risto Lahesmaa -sali, T-sairaala, Tyks, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Kröger (Kuopion yliopisto) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.

> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 12.10.2022 | Muokattu 12.10.2022