Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten vakavat reiden lihas–jännevammat syntyvät ja miten niiden diagnostiikkaa sekä hoitoa voidaan parantaa.
Vastajulkaistu "Turun ortopedian ja traumatologian historia – professori Aho muistelee" on laaja historiallinen tietokirja yleisestä lääketieteen ja ortopedian historiasta sekä siitä, miten nämä kehittyivät Varsinais-Suomessa.
Siellä, missä tehdään kovaa tutkimusta, myös hoito on hyvää. Samaan logiikkaan perustuu potilaiden kiinnostus, kun he valitsevat sairaalan. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisessä ortopedian tutkimusyksikössä kehitetään jatkuvasti uusia parempia menetelmiä, jotka hyödyttävät potilaita Tyks Orton tuki- ja liikuntaelinsairauksien huippuosaamisyksikössä. Uusimmat tutkimustulokset tältä keväältä kiinnostavat myös tekonivelvalmistajia eri puolilla maailmaa.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt yhteensä 336 500 euroa apurahoja Turun yliopiston tutkijoille lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen.
Kyynärlisäkkeen murtuman tavallinen hoito on kiinnitys leikkauksessa. Leikkaushoitoon liittyy kuitenkin merkittävä riski sekä komplikaatioille että uusintaleikkauksille. Konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla voidaan todennäköisesti saavuttaa yhtä hyvä toiminnallinen tulos sekä kivuttomuus iäkkäillä potilailla, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Vuonna 2020 aloitetussa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa Scandinavian Olecranon Research in the Elderly (SCORE) selvitetään konservatiivisen hoidon vaikutusta iäkkäisiin.
Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. LL Sakari Pietiläinen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistulokset. Tutkimuksen erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Anssi Ryösän väitöstutkimuksen mukaan rappeumaperäisiä, pääosin ylemmän lapalihaksen alueella olevia kiertäjäkalvosimen jännerepeämiä hoidettaessa leikkauksella ja sen jälkeisellä fysioterapialla ei saavuteta etua pelkkään fysioterapiaan verrattuna. Kiertäjäkalvosimen repeämä on yleinen vaiva keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä.