Asiasana: ortopedia ja traumatologia

Kyynärlisäkkeen murtuman tavallinen hoito on kiinnitys leikkauksessa. Leikkaushoitoon liittyy kuitenkin merkittävä riski sekä komplikaatioille että uusintaleikkauksille. Konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla voidaan todennäköisesti saavuttaa yhtä hyvä toiminnallinen tulos sekä kivuttomuus iäkkäillä potilailla, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Vuonna 2020 aloitetussa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa Scandinavian Olecranon Research in the Elderly (SCORE) selvitetään konservatiivisen hoidon vaikutusta iäkkäisiin.

Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. LL Sakari Pietiläinen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistulokset. Tutkimuksen erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Anssi Ryösän väitöstutkimuksen mukaan rappeumaperäisiä, pääosin ylemmän lapalihaksen alueella olevia kiertäjäkalvosimen jännerepeämiä hoidettaessa leikkauksella ja sen jälkeisellä fysioterapialla ei saavuteta etua pelkkään fysioterapiaan verrattuna. Kiertäjäkalvosimen repeämä on yleinen vaiva keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä.

Oikeilla tekonivelkomponenttien valinnoilla voidaan vähentää lonkan kokotekonivelen uusintaleikkausten määrää sekä parantaa potilastyytyväisyyttä. LL Mikko Karvonen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tiettyihin tekonivelen lonkkamaljan kuppikomponentteihin liittyvien uusintaleikkausten määriä. Hän kiinnitti huomiota erityisesti sijoiltaanmenoihin korkean komplikaatioriskin potilailla.

Polven osatekonivelleikkauksella saavutetaan merkittävästi nopeampi toipuminen verrattuna kokotekonivelleikkaukseen ja toimenpiteellä on pienempi riski komplikaatioihin, todetaan LL Jani Knifsundin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Onnistunut osatekonivelleikkaus vaatii Knifsundin mukaan perehtyneisyyttä ja leikkauskriteerien tarkkaa noudattamista.

Lonkan tekonivelien tai lonkkamurtumien kiinnityksen pettäminen aiheuttaa vakavaa haittaa potilaiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Tekonivelen tai murtuman varhaisvaiheen kiinnittymisen tarkka seuranta on avainasemassa uusien hoitomenetelmien kehittämisessä. Turun yliopistossa tarkastettavassa LL Sami Finnilän väitöskirjassa esitetään uusia menetelmiä lonkan tekonivelien ja murtumien varhaisvaiheen liikkeen mittaamiseen sekä tulkintaan.

Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.    

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lonkan sementittömän tekonivelen kiinnittymistä naispotilaiden luustoon. Tutkimustulokset vahvistavat, että biologisesti kiinnittyvä lonkan tekonivelen varsiosa vaatii hyvää luuainesta. Tutkimuksessa suositellaan luuston kunnon seulontaa kaikille vaihdevuodet ohittaneille naisille, joille suunnitellaan sementitöntä lonkan tekonivelleikkausta.

LL Elina Ekman paljasti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan tärkeää uutta tietoa tekonivelleikkausten riskeistä. Tutkimuksen mukaan luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta verrattuna sementittömiin tekoniveliin. Lisäksi metalli–metalli-liukupinta lonkan tekonivelissä ei lisää riskiä sairastua syöpään verrattuna tekoniveliin, joissa on jokin muu liukupinta.