Molaarinen aktiivisuus on oleellinen parametri, joka tulee huomioida PET-merkkiaineita valmistettaessa (Väitös: FM Nina Sarja, 18.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.
Radiolääkeaine on radioaktiivisesta isotoopista ja biologisesti mielenkiintoisesta molekyylistä koostuva kokonaisuus, joka kulkeutuu kudoksiin, elimiin tai soluihin elävässä kohteessa. Radiolääkeaineen käyttösovellukset ovat sekä diagnostiikassa että terapiassa.
Nina Sarjan väitöskirjassa radiolääkevalmistus on jaettu kolmeen osioon; radioaktiivisen lähtöaineen [18F]fluoridin tuotantoon ja kuljetukseen, varsinaisen radiolääkeaineen valmistukseen ja laatukontrolliin ja lopulta radiolääkeaineen käyttöön.
– Fluori-18 on yksi eniten käytetyistä PET-merkkiaineissa käytettävistä radionuklideista, Sarja kertoo.
Positroniemissiotomografia (PET) on kajoamaton kuvantamismenetelmä, jossa hyödynnetään radiolääkeaineiden sisältämien lyhytikäisten positronisäteilevien radioisotooppien lähettämää gammasäteilyä. Sen avulla saadaan muodostettua kuva säteilyn jakautumisesta kehossa.
Fluoripitoisia kapillaarimateriaaleja vältettävä
Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin molaarista aktiivisuutta, joka kuvaa radiolääkeaineen kontaminoitumista vastaavalla, mutta ei-radioaktiivisella yhdisteellä. Korkea molaarinen aktiivisuus on haluttu ominaisuus esimerkiksi aivojen reseptorikuvantamisessa.
– Tämän saavuttamiseksi vastaavan ei-radioaktiivisen nuklidin määrä tulee minimoida. Reseptorit eivät kuitenkaan tunnista, onko kiinnittyvä molekyyli leimautunut radioaktiivisella tai stabiililla ei-radioaktiivisella leimalla, väittelijä kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että lähtöaineena käytettävän [18F]fluoridin kuljetuksessa tuotantokammiosta synteesilaitteelle käytettävä kapillaari saattaa olla stabiilin fluorin lähde. Tutkimustulosten perusteella on suositeltavaa välttää fluoripitoisia kapillaarimateriaaleja [18F]fluoridin siirtolinjoissa.
Uusi synteesimenetelmä käytössä PET-keskuksen potilastutkimuksissa
Tutkimuksen toisessa osassa kehitettiin uusi, hyvän tuotantotavan (GMP) täyttävä, metodi rasvahappoaineenvaihdunnan kuvantamiseen käytettävän [18F]FTHA-merkkiaineen valmistamiseksi. Synteesimenetelmä ja analyysimenetelmät validoitiin GMP:n mukaisesti.
– Uutta synteesimetodia on pystytty hyödyntämään useissa Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehtävissä kliinisissä potilastutkimuksissa, Sarja kertoo.
Tutkimuksen viimeisessä osassa valmistettiin [18F]NaF-merkkiainetta ja tutkittiin vapautuvan [18F]fluoridin kulkeutumista ja kertymistä terveiden rottien elimistössä.
– Myös monissa muissa 18F-leimatuissa radiolääkeaineissa [18F]fluoridi irtoaa jossain vaiheessa molekyylin metaboliaa ja kertyy luuhun ja pehmytkudoksiin. Terveillä rotilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että tämä kertymä on merkittävästi riippuvainen luutyypistä ja pehmytkudoksesta, väittelijä päättää.
***
FM Nina Sarja esittää väitöskirjansa ”[18F]Fluoride: Molar activity and utility in radiosynthesis and in biological applications” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18.5.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii Dr. Thomas Ruth (University of British Columbia, Kanada) ja kustoksena professori Olof Solin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405581614, nijosa@utu.fi
