Asiasana: Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksessa kehitetty uusi PET-kuvantamismenetelmä huomioi sydämen liikkeen epätarkkuudet (Väitös: LL Tommi Kokki, 13.11.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

LL Tommi Kokin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitettiin sydämen PET-kuvantamisen kaksoisliiketahdistusmenetelmä, joka huomioi samanaikaisesti sekä sydämen supistumisesta että hengitysliikkeestä aiheutuvat sydämen liike-epätarkkuudet. Sydämen kaksoisliiketahdistettu PET on potentiaalinen kuvantamismenetelmä tulehduksellisten ja repeämisalttiiden sepelvaltimoplakkien havaitsemiseksi ennen akuuttia sepelvaltimotautikohtausta.

Paljon seisovat ja vähän liikkuvat kokevat haasteita kivun kanssa pärjäämisessä

08.10.2021

Vähän liikkuvilla aikuisilla, joilla on ylipainoa, runsas seisominen on yhteydessä siihen, miten kipu haittaa heidän elämäänsä. Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksessa selvitettiin liikkumisen, paikallaanolon ja seisomisen yhteyksiä kipuun ja siihen, miten kivun koettiin haittaavan elämää. Tuloksia voidaan hyödyntää kipuasiakkaiden hoidossa ja liikkumisneuvonnassa. 

Ylipaino on yhteydessä verenkierron maksaentsyymeihin – arkiliikunnalla ja paikallaanololla ei kuitenkaan havaittu yhteyttä niihin

29.04.2021

Ylimääräisen rasvan kertyminen maksaan voi aiheuttaa tulehduksen, jolloin maksa vaurioituu ja maksaentsyymien pitoisuus veressä nousee. Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksessa havaittiin, että painoindeksi ja vyötärönympärys sekä monet muut riskitekijät, kuten verensokeriarvot ja verenpaine, olivat yhteydessä maksaentsyymeihin. Sen sijaan arkiliikkumisella ja paikallaanololla ei havaittu yhteyksiä maksaentsyymeihin.

Turun yliopistossa kehitetyn radiolääkeaineen alustavat ihmistutkimuksen tulokset lupaavia – tutkimusta jatketaan nivelreumapotilailla

16.04.2021

Tulehdussairauksien positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvantamisessa käytettäväksi tarkoitetun radiolääkeaineen alustavat tutkimustulokset on julkaistu. Tulehdussolujen liikennettä ohjaavaan VAP-1-molekyyliin hakeutuva yhdiste on ensimmäinen kokonaan Suomessa kehitetty radiolääkeaine, joka on edennyt ihmistutkimuksiin. Terveillä vapaaehtoisilla aloitetussa tutkimuksessa radiolääkeaineen havaittiin olevan hyvin siedetty ja turvallinen.

Uusi kuvantamismerkkiaine auttaa monenlaisten tulehdusten arviointia (Väitös: FM Riikka Viitanen, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Tulehdus liittyy useiden kroonisten sairauksien kehittymiseen, ja sen varhainen tunnistaminen edesauttaa potilaan hoidon onnistumista. FM Riikka Viitasen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa PET-kuvantamiseen kehitetty radioleimattu Siglec-9-merkkiaine pystyi havaitsemaan tulehduksen tarkasti kokeellisissa tautimalleissa ja nivelreumapotilaalla.

Tietokonepohjainen menetelmä havaitsee Alzheimerin tautiin liittyvät aivojen tilavuusmuutokset varhain ja kattavasti (Väitös: LL Terhi Tuokkola, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Magneettikuvien automaattisella tensoripohjaisella muotoanalyysillä voidaan havaita Alzheimerin taudille tyypillisiä tilavuusmuutoksia aikaisemmin kuin radiologien käyttämillä silmämääräisillä arviointimenetelmillä. LL Terhi Tuokkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tensoripohjainen muotoanalyysi pystyi havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyviä tilavuusmuutoksia myös syvällä aivokudoksessa. 

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

MS-taudin PET-kuvantamiseen kehitetyt uudet merkkiaineet ovat osoittautuneet lupaaviksi eläinkokeissa (Väitös: FM Petri Elo, 6.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MS-taudin diagnostiikan parantamiseksi kehitetyt radioaktiiviset PET-merkkiaineet pystyvät tarkasti havaitsemaan tulehdusta ja taudin etenemistä MS-taudin eläinmalleissa, osoittaa FM Petri Elo Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.

Tulehduksen PET-kuvantamiseen käytettävä radiolääkeaine voidaan valmistaa automaattisella menetelmällä (Väitös: FM Meeri Käkelä, 29.2.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.