Primitiivisen käsite avaimena 1920-luvun taidekirjoittamiseen, taidehistorian historiaan ja taiteenkeräilyyn (Väitös: FM Antonella Perna, 14.2.2020, taidehistoria)

Tutkimus tarkastelee etenkin Venturin sekä taidekeräilijänä ja yrittäjänä tunnetun Riccardo Gualinon (1879–1964) suhdetta suomalaissyntyiseen taidehistorioitsija Osvald Siréniin (1879–1966). Näin Venturin Il gusto dei primitivi -teoksen (1926) analyysi tarjoaa yleisemminkin tuoreita näkökulmia taide- ja kulttuurikeskusteluun Italian fasistihallinnon ajalla.

Mitä yhteistä oli italialaisella taidehistorioitsija Lionello Venturilla ja hänen suomalais-ruotsalaisella kollegallaan Osvald Sirénillä? He asuivat tuhansien kilometrien päässä toisistaan 1920-luvulla, jolloin viestintä ja liikkuminen eivät olleet yhtä helppoa kuin tänä päivänä. Antonella Pernan taidehistorian väitöskirja osoittaa, että heitä yhdistivät useammat asiat kuin voisi odottaa. 

– He eivät ainoastaan jakaneet samanlaista esteettistä näkemystä ja kiinnostusta Italian varhaisrenessanssin taiteeseen, vaan he kuuluivat myös samaan kansainväliseen verkostoon, jonka tavoitteena oli tehdä taidehistoriasta oma itsenäinen akateeminen oppialansa, Turun yliopistossa väittelevä Antonella Perna kertoo. 

Venturi ja Sirén vaihtoivat keskenään kirjoja, julkaisivat artikkeleita samoissa tieteellisissä julkaisuissa ja jakoivat keskenään taidemarkkinoita koskevaa asiantuntemustaan. Väitöstutkimus osoittaa, että Venturin ja Sirénin yhteistoiminta – hieman yllättävästi – johti myös kiinalaisen taiteen ”brändäämiseen” osana italialaisen Riccardo Gualinon yksityistä taidekokoelmaa.

Lionello Venturin ja Osvald Sirénin välinen yhteys sekä muut uudet tulkinnat Venturin ammatillisesta ja henkilökohtaisesta elämästä perustuvat primitiivisyyden käsitteen problematisointiin tekstianalyysin ja laajan arkistotutkimuksen pohjalta. Lähestymistapa tarjoaa punaisen langan muutoin sirpalaiseen elämäkertaan ja auttaa luomaan johdonmukaisen tulkinnan Venturin toiminnasta tutkimuksen kohteena olleen ajanjakson aikana.

Primitivismi diskursiivisena kehyksenä

Perna lähestyy primitiivisen käsitettä ns. italialaisten ”primitiivien” eli renessanssia edeltäneestä taiteesta käytetyn määritelmän sekä formalististen esteettisten teorioiden kautta. Primitivismi toimi Venturille diskursiivisena kehyksenä, joka tarjosi mahdollisuuden selittää ja edistää hänen omia keräilyyn liittyviä valintojaan. Samalla Venturi pystyi yhdistämään valinnat niiden taustalla olevaan esteettiseen teoriaan ja osallistumaan oman aikansa kulttuuripolemiikkiin, jota hallitsivat fasistinen taidepolitiikka ja moderni klassistinen estetiikka. Primitivistinen kehys toimi hänen tapauksessaan itseensä viittaavana työvälineenä, jonka avulla oli mahdollista ilmaista erimielisyyttä suhteessa vallitsevaan diskurssiin.

Pernan tutkimus alkaa teoreettisella analyysilla, joka keskittyy etenkin Venturin pääteokseen 1920-luvulta: historiografiseen esseeseen Il gusto dei primitivi. Tutkimus tarkastelee tämän jälkeen Venturin vaikutusta taidemarkkinoihin sekä taiteen keräilyyn. Huomiota saa etenkin hänen omaa profiiliaan nostanut roolinsa neuvonantajana Riccardo Gualinon taidekokoelman muodostamisessa. Väitöskirja päättyy huomioihin italialaisesta taidehistoriasta ja 1920-luvun fasistisesta taidepolitiikasta.

***

FM Antonella Perna esittää väitöskirjansa ”Lionello Venturi and the Taste of the Primitives. From Text to Context (1918-1931). The Concept of the Primitive as a Perspective for Analysis.” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku)

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Laura Iamurri (Università degli Studi Roma Tre, Italia) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.

Väittelijän yhteystiedot: aperna@utu.fi