Väitös: Glyfosaatti vähentää kimalaisten kukkavierailujen määrää ja heikentää kimalaisten oppimis- ja vastustuskykyä
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että yleisesti käytetty rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti voi vaikuttaa haitallisesti kimalaisiin, tärkeisiin luonnon pölyttäjiin. Vaikutukset ulottuvat oppimiskykyyn, muistiin ja suolistomikrobistoon, mikä voi heikentää kimalaisten elinvoimaisuutta ja pölytystoimintaa.
Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine. Se toimii estämällä kasvien välttämättömien aminohappotuotannon, minkä seurauksena kasvi kuolee. Koska ihmisillä ja eläimillä ei ole samaa aineenvaihduntareittiä, glyfosaattia on pidetty muihin torjunta-aineisiin verrattuna turvallisena.
Viime vuosina sen mahdollisista haittavaikutuksista on kuitenkin noussut huoli niin ihmisten kuin eläintenkin osalta, ja erityisesti pölyttäjien.
Kimalaiset ovat keskeisiä pölyttäjiä luonnossa ja maataloudessa. Niiden määrän väheneminen voi heikentää ekosysteemien toimintaa ja ruoantuotannon turvaa.
FM Kimmo Kaakisen väitöskirjassa tarkastellaan glyfosaatin vaikutuksia kimalaisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, voivatko kimalaiset altistua glyfosaatille vieraillessaan ruiskutetuilla kukilla, miten altistus vaikuttaa niiden selviytymisen kannalta tärkeinä pidettyihin kognitiivisiin ominaisuuksiin, kuten oppimiseen ja muistiin ja kuinka glyfosaatti ja sen kauppavalmisteet vaikuttavat kimalaisten suolistomikrobistoon.
Tulokset osoittavat, että kimalaiset eivät vältä glyfosaatilla käsiteltyjä kukkia ja voivat altistuvat aineelle helposti. Vaikka glyfosaatin kauppavalmiste ei vaikuttanut pesälle paluuseen tai ravinnonhakumatkojen kestoon, se lisäsi tehtyjen matkojen määrää ja vähensi kukkavierailujen määrää.
– Ravinnonhankinta ja lentäminen kuluttavat kimalaisilta paljon energiaa. Jos ravintoa ei löydy riittävästi ja ravinnonhankintamatkat pitenevät, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä yksittäisiin kimalaisiin että koko kimalaisyhteisöön, Kaakinen kertoo.
Kimalainen laskeutuneena rapsin kukalle. Kimalaiset eivät vältelleet glyfosaatilla ruiskutettuja rapseja, vaikka altistamattomia rapseja olisi ollut tarjolla. Glyfosaatille altistuneet kimalaiset taas käyttäytyivät passiivisesti ja niiden kukkavierailut vähenivät liki puoleen verrattuna altistamattomiin kontrollikimalaisiin.
Puhdas glyfosaatti heikensi kimalaisten oppimiskykyä, mutta kauppavalmisteella ei ollut samanlaista vaikutusta. Glyfosaatti ja sen kauppavalmiste vaikuttivat eri tavoin myös kimalaisten suolistomikrobistoon: puhdas glyfosaatti lisäsi mikrobiston monimuotoisuutta, kun taas kauppavalmiste vähensi sitä. Molemmat kuitenkin vähensivät Snodgrassella alvi -bakteeria, joka on tärkeä kimalaisten vastustuskyvylle.
– Vaikka vaikutuksia koko populaatioihin ei vielä täysin tunneta, tulokset viittaavat siihen, että glyfosaatin käyttö voi ajan myötä heikentää pölyttäjäkantoja, Kaakinen toteaa.
Kimalainen laskeutuu tekokukalle keräämään sokerivettä. Varsinaisessa oppimis- ja muistikokeessa värittömät tekokukat korvattiin värillisillä: tietyt värit ilmaisivat kimalaisille herkullista sokerivettä, kun taas toiset värit sisälsivät hajutonta, pahanmakuista kiniiniliuosta. Altistamattomat kontrollikimalaiset oppivat nopeasti yhdistämään värin palkintoon, kun taas puhtaalle glyfosaatille altistetut kimalaiset vierailivat eri värisillä kukilla lähes sattumanvaraisesti vielä useidenkin vierailujen jälkeen.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa glyfosaatin altistumisreiteistä ja siitä, miten glyfosaatti vaikuttaa pölyttäjiin yksilötasolla. Väitös korostaa torjunta-aineiden vaikutusten tarkempaa arviointia ja tarvetta kehittää ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja.
Kimmo Kaakinen tutki puhtaan glyfosaatin ja sen kauppavalmisteiden vaikutuksia kimalaisiin. Kaakinen tarkastelee tässä kokeissa käytettyyn pesälaatikkoon siirrettyä kimalaispesää.
Väitös torstaina 5. kesäkuuta
FM Kimmo Kaakinen esittää väitöskirjansa ”THE IMPACTS OF GLYPHOSATE AND GLYPHOSATE-BASED HERBICIDES ON BUMBLEBEES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, XV Granö-sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johan Ekroos (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Satu Ramula (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
Kuvat: Kimmo Kaakinen, Kari Saikkonen, Traci Birge
