LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että vauva- ja lapsuusiän kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään kardiometaboliseen terveyteen. Nopea varhainen kasvu ennusti suurempaa painoindeksiä, vyötärönympärystä, verenpainetta ja insuliiniresistenssiä nuorena aikuisena. Myös varhain alkava murrosikä oli yhteydessä epäedullisiin terveysmittareihin vielä aikuisiässä.
Tutkimus perustuu Turun yliopiston pitkäaikaiseen STRIP-seurantatutkimukseen, jossa osallistujia on seurattu vauvaikäisestä 26 vuoden ikään asti.
Ensimmäisten elinvuosien vaikutukset näkyvät aikuisuudessa
Kardiometaboliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes ja lihavuus, ovat merkittäviä kansanterveyden haasteita maailmanlaajuisesti. Tutkimusnäyttö viittaa yhä vahvemmin siihen, että riski sairastua näihin sairauksiin alkaa muovautua jo ennen syntymää ja varhaislapsuudessa.
Väitöstutkimuksen tulosten mukaan erityisesti kahden ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva nopea painonnousu ennustaa myöhempää kardiometabolista riskiä. Nopeampi kasvu oli yhteydessä suurempaan painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja systoliseen verenpaineeseen 20 vuoden iässä sekä naisilla että miehillä. Lisäksi nopea varhainen kasvu oli yhteydessä insuliiniresistenssiin, joka on tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä.
– Tulokset korostavat, että terveyden edistäminen kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Ensimmäisten elinvuosien kasvu voi heijastua terveyteen vielä vuosikymmenten kuluttua, Nummela toteaa.
Lapsuuden kasvu liittyy murrosiän ajoittumiseen
Tutkimuksessa havaittiin myös, että voimakkaampi kasvu vauva- ja lapsuusiässä oli yhteydessä aikaisempaan murrosiän alkamiseen sekä tytöillä että pojilla. Tytöillä voimakkaampi kasvu ennusti lisäksi pidempää murrosiän kestoa.
Yhteydet havaittiin myös normaalipainoisilla lapsilla, mikä viittaa siihen, ettei ilmiö koske vain ylipainoisia lapsia. Kasvun kehitys voi siten antaa viitteitä siitä, kenellä murrosikä alkaa keskimääräistä aikaisemmin.
Murrosiän ajoittuminen ennustaa myöhempää terveyttä
Tutkimuksen kolmannessa osatyössä tarkasteltiin murrosiän ajoittumisen yhteyttä terveysmittareihin ennen murrosikää, murrosiän aikana ja nuoressa aikuisiässä.
Tytöillä aikaisempi murrosiän kehitys oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin, suurempaan vyötärönympärykseen ja korkeampaan verenpaineeseen nuorena aikuisena.
Pojilla aikaisempi murrosikä puolestaan liittyi suurempiin insuliinipitoisuuksiin ja voimakkaampaan insuliiniresistenssiin aikuisiässä.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että myös normaalin vaihteluvälin sisällä olevat erot murrosiän ajoittumisessa voivat olla yhteydessä myöhempiin terveysriskeihin.
– Murrosiän ajoittuminen voi toimia yhtenä keinona tunnistaa henkilöitä, joilla on suurentunut riski myöhempiin terveysongelmiin, Nummela arvioi.
Tutkijan mukaan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kansanterveyttä voidaan edistää tehokkaasti kohdentamalla toimenpiteitä lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Kasvun ja murrosiän seuranta voi auttaa tunnistamaan kohonneessa riskissä olevia henkilöitä sekä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia nykyistä tehokkaammin.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. marraskuuta
LL Saga Nummela esittää väitöskirjansa ”Early Life Determinants of Cardiometabolic Health - Associations Between Infancy and Childhood Growth, Pubertal Timing, and Cardiometabolic Health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tero Varimo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Niinikoski (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
