Venäjän ja kansainvälisten kriisien asiantuntijoita
Tälle sivulle on koottu median käyttöön Turun yliopiston tutkijoita, joiden asiantuntijuus liittyy Venäjään tai kansainvälisiin kriiseihin.
Tälle sivulle on koottu median käyttöön Turun yliopiston tutkijoita, joiden asiantuntijuus liittyy Venäjään tai kansainvälisiin kriiseihin.
Monet pitävät huomattavan pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena ja haaveilevat jopa ikuisesta elämästä. Lääketieteelliset ja teknologiset ratkaisut saattavat mahdollistaa satojen vuosien mittaisen elämän jo lähitulevaisuudessa, mutta onko oikein tavoitella yhä pidempää elämää? Rosa Rantasen filosofian alaan kuuluva väitöstutkimus on katsaus eliniän huomattavaa pidentämistä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimus tarjoaa työkaluja eettisten näkökulmien arviointiin ja vertailuun.
Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perustettiin 50 vuotta sitten. Tieteenalan turkulaiset juuret ovat syvemmällä, sillä yhteiskunnallisia aineita on opetettu Turun yliopistossa koko sen historian ajan, alkuvaiheessa osana humanistisen tiedekunnan toimintaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen tarve ei hävinnyt, vaikka sen toteutusmallista ei päästy yksimielisyyteen viime hallituskaudella. Työ jatkuu tulevan hallituksen johtamana. Turun yliopiston monitieteinen Sote-akatemia tarjoaa jatkossakin uudistuksen tueksi tutkittua tietoa ja jatkuvan oppimisen palveluita.
– Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on yliopiston pitkäaikainen ilonaihe, rehtori Kalervo Väänänen aloitti juhlapuheensa tiedekunnan 50-vuotisjuhlissa ja sai vastaukseksi spontaanit aplodit. Väänänen korosti heti perään, että näin on helppo sanoa, sillä pohjana ovat kovat kriteerit. Tiedekunta täytttää mainiosti opetukseen liittyvät tavoitteensa, tutkintosuoritukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen koilliseen ja yliopiston yhteiskunnallisessa tehtävän hoidossa tiedekunta on tunnustettu niin yliopiston, koko maan kuin kansainväliselläkin tasolla.
Oppiaineena filosofia poikkeaa muista tiedekunnan aineista. Se käsittelee periaatteellisia kysymyksiä, joista useimmat liittyvät inhimilliseen toimintaan. Filosofia jatkaa usein yleisellä teoreettisella tasolla niiden samojen kysymysten pohtimista, joita yhteiskuntatieteet tutkivat empiirisellä tasolla.
Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.
Yhteiskuntatieteellisellä tiedekunnalla on selkeät odotukset tuoreelle neuvottelukunnalle. Muutoksessa olevaa työelämää hyvin tuntevat neuvottelukunnan jäsenet toimivat kertovat tiedekunnalle, mitä nykypäivän työelämä odottaa koulutukselta ja tutkimukselta sekä myös vievät työelämään tietoa tiedekunnasta.