Itämeren satamabarometrista selviää, että globaali- ja EU-tason talous on kuluvan vuoden aikana, finanssi- ja talouskriisin jälkimainingeissa, elpymässä hyvin verkkaisesti.
Turun yliopistolaisten ja Turun kauppakorkeakoululaisten kansainvälinen Erasmus-vaihto kasvoi suomalaisyliopistojen vertailussa vankimmin syksyn 2007 ja kevään 2010 välisellä ajanjaksolla. Varsinkin kauppakorkeakoulu lähetti maailmalle aiempaa enemmän Erasmus-opiskelijoita, maan kärkeen molemmat turkulaiset yliopistot nousivat opettajavaihdon vastaanottajayliopistoina.
Suomalaisten yliopistojen lääketieteellinen tutkimus peittoaa yhä alan Itä-Aasian huiput. Suomessa A++-luokan tuloksellisuudella tutkimuksessa edetään Turun, Helsingin ja Itä-Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Sen sijaan luonnontieteissä ja tekniikassa Itä-Aasia on jo ohittanut pohjoismaisen tutkimuksen.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos avaa ovensa ja koko Seilin saaren kaikelle kansalle vierailtavaksi torstaina 18.7. kello 9-17.
Jättiläiskaukoputki. Sellainen siintää jo eurooppalaisten tähtitieteilijöiden silmissä. Turkuun täksi viikoksi kokoontunut yli 600 tähtitieteilijän ja avaruusfyysikon joukko sai silmiensä eteen havainnekuvan kupolista, joka tulevaisuudessa kätkee sisäänsä 39-metrisen teleskoopin.
Naiset näkevät enemmän painajaisia kuin miehet. Painajaisten määrä myös lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Erityisenä ryhmänä esille nousivat sotaveteraanit, he näkevät vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin enemmän painajaisia kuin muu väestö.
Vuosikymmenten takaiset sotakokemukset saavat sotaveteraanit näkemään muuta väestöä enemmän painajaisia.
Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen promootio järjestettiin 30.5.–1.6. Tiedekunnat ja kauppakorkeakoulu juhlivat valmistuneita kevään aikana perinteisissä publiikeissa.
Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä 25.6. sovittiin turkulaisten yliopistojen ja Turku Science Park Oy:n yhteistyöstä Moskovan kupeeseen nousevan Skolkovon tiede- ja teknologiakeskittymän kanssa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten digiarki painottuu koteihin ja viihteelliseen käyttöön. Koulujen osuus tietotekniikkakouluttajina on vähäinen.