Asiasana: sovellettu matematiikka

Ilmastolla ja pilvillä ei voi tehdä hallittuja kokeita laboratorio-olosuhteissa. Yksittäisiä ilmakehän ilmiöitä voi tutkia myös kokeellisesti, mutta vuorovaikutusten, kokonaisuuksien ja tulevaisuuden näkymien eli esimerkiksi ilmastonmuutoksen ennustaminen on mahdollista ainoastaan niihin tarkoitetuilla matemaattisilla malleilla. Väitöskirjatutkija Jaakko Ahola tutki miten Ilmatieteen laitoksen käyttämällä pilvimallilla voidaan mallintaa tarkemmin pilvissä tapahtuvia ilmiöitä.

Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 28.4.2023 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.

Syöpä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä ja siksi sen tutkimiselle onkin suuri tarve. Erityisesti eri hoitojoen vaikutusten ja potilaan selviytymisen ennustaminen on tärkeää, kun tehdään henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia. Tällaiseen ennustamiseen voidaan hyödyntää matemaattista mallintamista ja regressioanalyysiä. Väitöstutkimuksessaan FM Anni Halkola kehitti erilaisten matemaattisten lähestymistapojen avulla ennustamismalleja syövän käyttäytymiselle, hoitovasteille ja potilaan selviytymiselle.

Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa FM Maria Jaakkola vertaili ja kehitti laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan seuloa hyödyllistä tietoa laajoista geenien aktiivisuutta kuvaavista data-aineistoista.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Outi Montonen on kehittänyt optimointimenetelmiä monitavoiteoptimointitehtäville, jotka eivät välttämättä toteuta perinteisten optimointimenetelmien vaatimia oletuksia. Lisäksi yhtä kehitetyistä menetelmistä on hyödynnetty päätöksenteon tukena käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa.

Eturauhassyöpä on länsimaissa miesten yleisin syöpätyyppi ja toiseksi yleisin syöpään liittyvä kuolinsyy. Etenevän tautimuodon hoitoennuste on erittäin huono. Silti alalla vallitsevat perustutkimuksen käytännöt ovat osittain vanhentuneita, mikä on herättänyt keskustelua kuluneena vuosikymmenenä. Näihin haasteisiin tarttuu Teemu Daniel Laajala, joka hyödynsi väitöskirjassaan soveltavan matematiikan ja tilastotieteen keinoja poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Kaisa Joki on kehittänyt Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan uusia tehokkaita ratkaisumenetelmiä epäsileille DC-optimointitehtäville, joissa tehtävää kuvaava funktio esitetään kahden konveksin funktion erotuksena. Uusia menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi monissa koneoppisen sovelluksissa, kun luokitellaan dataa tai etsitään aineistosta samankaltaisuuksia.